Sammatti on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Suomen entinen kunta. Sammatti yhdistyi vuoden 2009 alussa Lohjan kaupunkiin kunnanvaltuuston 27. elokuuta 2007 tekemän yksimielisen päätöksen nojalla. Sammatin naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Karjalohja, Lohja, Nummi-Pusula ja Suomusjärvi. Nykyään Sammatin kirkonkylä on yksi Lohjan taajamista. Koko entisen kunnan alue muodostaa Lohjan kaupunginosan. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.

Sammatissa on useita järviä, niistä suurimmat ovat Enäjärvi ja Kirmusjärvi. Sammatin vaakunassa esiintyi vaahteranlehti ja sen kaksi siemenpähkylää, jotka kertovat kunnan eteläisestä sijainnista Suomessa, ja Lohjan seudun rehevästä luonnosta. Vaakunan suunnitteli Olof Eriksson, ja se vahvistettiin vuonna 1964. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Helsinki: Otava, 1979.

Väestö Vuonna 2024 Sammatissa asui 1 576 asukasta, joista oli alle 16-vuotiaita 19,7%, 16-64 vuotiaita 56,9% ja yli 64-vuotiaita 23,5%. Asukkaiden keski-ikä oli 44 vuotta. Sammatin asukkaista ulkomaalaistaustaisia oli 9,6% (Lohja 7,0%), joista suurimmat ryhmät olivat Viro 2,6%, Entinen Neuvostoliitto 2,1%, Ukraina 1,0% ja Puola 0,8%.

Sammatin asukkaiden korkein koulutusaste oli vuonna 2024 perusaste 22,9 % väestöstä, ammattikoulu 45,3 %, ylioppilastutkinto 3,5 %, alempi korkeakoulututkinto 21,3 % ja ylempi korkeakoulututkinto 7,0 %.

Sammatin asukkaiden pääasiallinen toiminta vuonna 2024 oli (Lohjan keskiarvo suluissa) työlliset 41,1% (42,6%), työttömät 4,8% (5,1%), lapset (0-14v) 18,3% (14,1%), opiskelijat 6,5% (6,5%), eläkeläiset 25,5% (28,8%) ja muut 3,7% (2,8%).

Sammatti on yksi Lohjan vetovoimaisimmista asuinalueista ja sen suuri lapsiperheiden määrä on syy tasaiseen väkiluvun nousuun.

Historia vasen|pienoiskuva|Kartta Lohjan kaupungin kuntaliitoksista. Sammattiin liitettiin alueita Karjalohjasta ja Lohjan kunnasta, kunnes se liittyi Lohjaan vuonna 2009. thumb|100px|Sammatin viiri. Sammatista tunnetaan kahdeksan esihistoriallista kohdetta – lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Pysyvä talonpoikaisasutus tuli alueelle 1100–1300-lukujen aikana. Alueen perusasutus oli lähtöisin Varsinais-Suomesta ja se keskittyi alun perin Kirmusjärven rannoille.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Sammatista on vuodelta 1406. Siitä tuli Lohjan pitäjän alainen kappeliseurakunta viimeistään vuonna 1591. Karjalohjan irtaannuttua Lohjasta omaksi pitäjäkseen vuonna 1614 Sammatti siirtyi sen kappeliksi. Sammatti menetti kappelioikeutensa vuonna 1859, mutta irtautui maallisena kuntana emäpitäjästään jo vuonna 1866.

1600-luvulta 1700-luvun puoliväliin Sammatissa oli 28 tilaa. 1600-luvun puolivälissä siellä oli parhaimmillaan 9 rusthollia eli ratsutilaa.

Ensimmäinen kunnon tie Sammattiin saatiin 1700-luvun lopulla, kun Sammatin ja Karjalohjan välinen polku raivattiin kärrytieksi.

Isojaossa Sammattiin ei syntynyt uusia tiloja, sillä seurakunnan alueella ei ollut raivattavaksi sopivaa aluetta. Vasta vuonna 1840 Lammin torpasta tuli maakirjatila. Sammatin väestön kasvaessa lisääntyi torppien määrä. 1850-luvulle tultaessa oli Sammatissa jo 75 torppaa, kun niitä 1789 oli ollut kymmenen. 1850-luvulla tilallisia oli noin joka neljäs sammattilaisista.thumb|200px|left|Sammatin entinen kunnantalo. Sammatin kirkko

Sammatin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuosina 1665–1666 nykyisen kirkon itäpuolelle. Uusi kirkko rakennettiin 1754–1755. Kellotapuli kirkolle rakennettiin 1763. Sammatin seurakunta itsenäistyi Karjalohjan seurakunnasta verraten myöhään, 1. tammikuuta 1951. Sammatti oli Manner-Suomen viimeinen maalaiskunta, joka sai oman evankelis-luterilaisen seurakunnan. Muun muassa Björköbyllä, Kodisjoella ja Öjalla ei sellaista koskaan ollut.

Sammatin kirkon vieressä on viljamakasiini, joka toimi eräänlaisena viljapankkina ennen varsinaisten rahalaitosten perustamista. Ensimmäiset merkinnät viljamakasiinista löytyvät vuodelta 1804, ja vielä 1930-luvulla makasiini oli jossain määrin alkuperäisessä käytössään.Silvanto s. 210

Sampojuhlat

Ensimmäiset Sampojuhlat pidettiin 22.7.1956. Sampojuhlat pidetään joka kesäkuun viimeinen sunnuntai Paikkarin torpan viereisellä mäellä. Sampojuhlilla ovat pitäneet juhlaesitelmiä monet suomalaiset kulttuurielämän vaikuttajat ja vuonna 1964 Sampojuhlilla olivat kunniavieraina tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja hänen puolisonsa. thumb|200px|left|Entinen Joenpellon kauppa ja kirjailijatalo Myllykylässä. thumb|200px|left|Lohilammen museo.

Kyliä right|thumb|200px|Paikkarin torppa Sammatissa 1840-luvulla Haarijärvi (Haarjärvi), Karstu, Kaukola, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Myllykylä, Mustlahti, Niemenkylä ja Sammatti

Nähtävyyksiä

Sammatin kirkko, 1755. Paikkarin torppa, Lönnrotin koti Lammintalo, Lönnrotin vanhuudenkoti Sampojuhlat, jokakesäinen juhla Sampomäellä Paikkarin tuntumassa Miinan mökki, Miina Lönnrotin vanhuudenkoti Lohilammen museo, museoitu rusthollitila.

Tunnettuja sammattilaisia

Tuulikki Eloranta, laulaja Simo Hannula, taiteilija Eeva Joenpelto, kirjailija Elias Lönnrot, Kalevalan kokoaja Risto Piekka, Akavan puheenjohtaja

Oppilaitoksia Sammatin vapaa kyläkoulu on Suomen ainoa maaseudulla sijaitseva Steiner-koulu.Koulumme; Sammatin vapaa kyläkoulu. Viitattu 28.12.2018.

Sammatissa toimi vuosina 1897–2016 Lönnrot-opisto. Opisto perustettiin Elias Lönnrotin testamenttaamalla omaisuudella. Opiston omisti loppuvaiheissa Työtehoseura ja se koulutti opiskelijoita matkailu- ja ravintola-alalle. (Tilaajille.)

Sammatissa toimii Sammatin koulu, jossa on noin 120 oppilasta. Se perustettiin 1955.

Kulttuuri Murre Sammatin alueella puhutun kielen perustana on Länsi-Uudenmaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden itäryhmään. Sammatin murre muodostaa yhdessä Karjalohjan, Lohjan, Vihdin, Nummen, Pusulan, Karkkilan ja Pyhäjärven kanssa uusmaalaisten murteiden läntisen puoliskon eli Vihdin ryhmän.

Ruokakulttuuri Sammatti kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti muun muasssa valmistamalla perunamakkaraa ja perunapuuroa. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet. Sammatin pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla laukkamakkara sekapuuron eli peruna-lanttusoseen kera, sekä perunajauhosta tehty pannukakku.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 62. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit