Rääkkylä (epäv. ) on vuonna 1874 perustettu Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Rääkkylä on saaristo-osakunta. Rääkkylän naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee, Liperi, Savonlinna ja Tohmajärvi. Valtioneuvosto päätti toukokuussa 2016, että Rääkkylän kunta liittyy osaksi Kiteen kaupunkia vuoden 2017 alussa, mutta korkein hallinto-oikeus kumosi päätöksen marraskuussa 2016. Rääkkylän seurakunta sen sijaan liittyi osaksi Kiteen seurakuntaa kappeliseurakunnaksi.
Rääkkylässä sijaitsee vuonna 1851 valmistunut puukirkko, joka on yksi Suomen suurimpia, sekä Suomen suurin patoamalla kuivattu paikka, Oravilahden kuivatusalue.
Tunnettu Rääkkylässä syntynyt henkilö on viihdyttäjä Esa Pakarinen (1911–1989).
Historia Nykyinen Rääkkylä kuului 1400-luvulla Kiteeseen ja maksoi veroja Novgorodiin. Se oli levotonta rajaseutua, jossa oli kiistoja Ruotsin ja Novgorodin, ja ortodoksien ja luterilaisten välillä. Rääkkylä määrättiin itsenäistymään Kiteen kappeliseurakunnasta vuonna 1857.
1600-luvulla Rääkkylän läpi kulki venäläisten ja karjalaisten tärkeä kauppatie.
Kansan sivistystason nostaminen aloitettiin kiertokouluilla. Ensimmäinen varsinainen koulu aloitti kirkonkylällä vuonna 1892. Yksityinen oppikoulu perustettiin 1950-luvulla ja peruskoulu tuli Rääkkylään ensimmäisten kuntien joukossa 1970-luvun alussa.
Kuntaliitossuunnitelmat Rääkkylän kunta ja Kiteen kaupunki käynnistivät kuntaliitosselvityksen syksyllä 2007. Tavoitteena oli kuntaliitos 1. tammikuuta 2009 lukien.Rääkkylän kunnanhallituksen pöytäkirja 20.8.2007 25. maaliskuuta 2008 Rääkkylän kunnanvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Kiteen kaupunginvaltuusto samana päivänä. Tämän jälkeen kuntaliitoksia ei ole nostettu ainakaan julkisesti esille, vaikka niistä on ministeriöiden, maakuntaelimien ja eri poliittisten järjestöjen tahoilta esitettykin erilaisia vaihtoehtoja. Rääkkylä päätti vielä tässä tilanteessa pysyä itsenäisenä kuntana.Karjalainen 25.3.2008 26. toukokuuta 2016 valtioneuvosto kuitenkin teki päätöksen lakkauttaa Rääkkylän kunnan sen taloudellisten vaikeuksien vuoksi ja liittää sen Kiteen kaupunkiin vuoden 2017 alussa. Rääkkylän kunta itse on vastustanut yhdistymisesitystä. Rääkkylän kunta teki päätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi toimeenpanokiellon kuntaliitokselle siihen asti kunnes hallinto-oikeus saa käsiteltyä asian. Korkein hallinto-oikeus kumosi kuntaliitoksen marraskuussa 2016, joten Rääkkylän kunta säilyy itsenäisenä.
Maantiede Lähes kolmasosa kunnan pinta-alasta on vesistöä. Ennen Kivisalmen ja Ihalansalmen siltojen rakentamista se oli luokiteltu saaristokunnaksi. Suurin osa Rääkkylän alueen vesistöistä kuuluu Oriveteen, mutta sen alueella on myös Iso- ja Pieni Onkamojärvi osittain sekä lukuisia lampia. Jääkaudella alueelle on syntynyt lukuisia harjumuodostumia ja järviä halkovia niemiä, kuten Vuoniemi-Kirkkovuori, Jaama ja Vihi. Lukuisten kosteikkojen, kuten soiden ja matalien järvenlahtien, ansiosta Rääkkylä on tärkeä lintujen pesimäalue, minkä ansiosta alan harrastajat ovat rakentaneet sinne useita lintutorneja. Ihminen on muokannut alueen luontoa muun muassa metsiä hakkaamalla, soita ojittamalla, peltoa kuivattamalla ja järviä laskemalla. Maasta on otettu muun muassa soraa, täytemaata sekä savea tiilenvalantaa varten. Kaivostoimintaa Rääkkylässä ei ole, mutta sieltä tehdyn Kivisalmen siirtolohkarelöydön sisältämien kivilajien perusteella kyettiin haarukoimaan Outokummun kupariesiintymän paikka. Vanhoja ikimetsiä ei juuri ole säilynyt, sillä kaskiviljely oli alueella hyvin yleistä, ja jatkui aina 1800-luvulle saakka. Siitä on perintönä paikannimistöä (Rasivaara). Rääkkylän eläinlajistoon on äskettäin palannut karhu. Muista suurpedoista myös suden arvellaan ajoittain vierailevan kunnan alueella. Vesistöissä voi vielä tavata muutaman uhanalaisen saimaannorpan, mutta kannan ei arvella enää olevan lisääntymiskelpoisen.
Aluerakenne Kylät Rääkkylän kyliä ovat Haapasalmi, Jaama, Nieminen, Sintsi, Rasisalo, Rasivaara, Salokylä-Pötsönlahti, Oravisalo ja Varpasalo.
Taajamat Vuoden 2023 lopussa Rääkkylässä oli 1 902 asukasta, joista 475 asui taajamassa, 1 400 haja-asutusalueilla ja 27:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rääkkylän taajama-aste on 25,3 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Rääkkylän kirkonkylä.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Rääkkylän kunnanvaltuustossa on 17 jäsentä. Kaudella 2025–2029 valtuuston muodostavat keskusta (9), vasemmistoliitto (6), perussuomalaiset (1), kokoomus (1). Rääkkylässä toimii seitsenjäseninen kunnanhallitus, jota johtaa keskustan Markku Laasonen. Kunnanhallituksen jäsenistä neljä on keskustalaisia.
Vuonna 2020 vs. kunnanjohtajaksi valittiin tehtävää aiemminkin hoitanut Yrjö Eronen. Häntä ennen kunnanjohtajan tehtävää ovat hoitaneet vuodesta 2014 Tuula Luukkonen, vuosina 2013–2014 Teemu Kejonen ja vuosina 2008–2013 Yrjö Eronen. Heitä edeltänyt kunnanjohtaja Markku Lappalainen (2004–2007) siirtyi Ilomantsin kunnanjohtajaksi. Hänen edeltäjiään olivat Ilpo Jorasmaa ja Ilkka Simanainen.
Loppuvuodesta 2010 nousi otsikoihin ns. ”Rääkkylän malli”, kun kunta päätti irtautua neljän kunnan Helli-liikelaitoksesta ja ostaa lähes kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiseltä Attendo MedOne Oy:lta.http://yle.fi/alueet/teksti/pohjois-karjala/2010/12/hs_valtio_saikahti_raakkylan_sote-paatosta_2221102.html Kunta ei kilpailuttanut hanketta, koska sen mukaan muita alan yrittäjiä ei ollut tarjolla.http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/R%C3%A4%C3%A4kkyl%C3%A4+kokeilee+Paras-lain+rajoja/1135262392142
Talous ja elinkeinot Elinkeinorakenteeltaan Rääkkylä on perinteisesti maatalousvaltainen pitäjä, jossa on myös pk-teollisuutta. Palveluammatit työllistävät noin 59, alkutuotanto noin 28 ja jalostus noin 10 prosenttia työvoimasta. Työttömien osuus työvoimasta on Rääkkylässä 19,5 prosenttia, kun koko maassa se on noin kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän.
Palvelut ja koulutus Rääkkylässä perusopetusta antaa Rääkkylän koulu, muita kouluja kunnassa ei enää ole. Rääkkylään perustettiin ensimmäinen koulu vuonna 1892, jonka jälkeen kuntaan perustettiin koulut Rasivaaraan ja Kompakalle 1800-luvun lopulla. 1900-luvun puolella kuntaan perustettiin yhteensä 13 koulua, joista viimeinen vuonna 1957. Kyläkoulut kuitenkin myöhemmin lakkautettiin, viimeisenä Rasivaaran koulu vuonna 2010.
Kulttuuri Rääkkylässä järjestetään vuosittain maalaisromanttinen kyläjuhla Kukkakuhhaus-tapahtuma ja Kihaus Folk -kansanmusiikkitapahtuma. Kunnassa toimii myös harrastajateatteri Riäkkyteatteri. Pitäjän perinteitä ja kotiseutuhenkeä vaalii Rääkkylä-Seura.
Nähtävyyksiä pienoiskuva|Rääkkylän kirkko pienoiskuva|Rääkkylän kirkko, sankarihaudat kesällä 2012.Uskonto Koti Isänmaa 1939–1945 Kuvanveistäjä Teuvo Kotilainen Rääkkylän nähtävyyksiä ovat Rääkkylän kirkko, vanhan meijerin alue Paksuniemessä, kivikautiset asuinalueet Jaamalla ja Vihissä, Liperin ja Rääkkylän yhdistävä Arvinsalmen lossi, Vuoniemi ja Kirkkovuori.
Esa Pakarisen muistomerkki on taiteilija Kauko Kortelaisen suunnittelema reliefi.
Rääkkylässä on mahdollisuudet lintujen tarkkailuun Jouhtenuslammen, Kiesjärven, Ruokosalmen sekä erityisesti Vuoniemen kärjessä, jossa on lähes 20 metriä korkea lintutorni Eihveli.
Oravisalon Pässinniemen alueella on toisen maailmansodan aikaisia Salpalinjan rakenteita.
Oravisalon Kivisalmessa on silta, jonka alitse pienveneet voivat liikennöidä Savonlinna–Joensuu-välillä. Sillan vieressä on levähdyspaikka autoilijoille ja pienvenelaituri kanavan varrella. Kivisalmen tanssilava on levähdyspaikkaa vastapäätä kanavan toisella rannalla.
Kivisalmesta löydettiin kanavatöiden aikana kuparikivilöydös, joka johti Outokummun kuparikaivoksen perustamiseen. Löydös tuli esiin 1908, jolloin ruopattiin Kivisalmen laivaväylää, ja ruoppaustöiden yhteydessä löydettiin suuri kellertävä kivi. Kivestä lähettiin näyte Helsinkiin Geologiselle toimistolle, joka arvioi näytteen sisältävän runsaasti kuparia. Aluksi kuparimalmiota etsittiin Rääkkylän ympäristöstä, mutta lopulta tutkimukset johtivat Outokummun alueelle. Geologinen toimisto antoi tutkimustyön johdon vuori-insinööri Otto Trüstedtille, joka päätteli, että Kivisalmen lohkare oli jääkauden irrottama kivi varsinaisesta malmiosta. Muistomerkki löydöksestä on siirretty Kivisalmen tanssilavan pysäköintipaikalta vastarannan levähdyspaikalle.
Ruokakulttuuri Rääkkylän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunalaatikko, mustaherukkakiisseli, sipulipiirakka ja sienikeitto.
Kivisalmen tanssilava Kivisalmen lavan rakensivat Oravisalon Koiton ja Rääkkylän Kisa-Veikkojen talkoolaiset vuonna 1958. Mutterin muotoisen lavan katon alla tanssittiin ja nautittiin virvokkeita puffetista. Neljä vuotta myöhemmin lavan viereen nousi kahvio- ja huoltorakennus. 1960-luvulla kaikki valtakunnan nimekkäimmät artistit nähtiin Kivisalmessa. Vuosien saatossa tanssijoita kerääntyi paikalle huippuiltoina jopa yli 1 500.
Vuonna 1993 ensi-iltansa saanut Markku Pölösen ohjaaman Onnenmaa-elokuvan tanssilavakohtaus kuvattiin Kivisalmen lavalla.
Punamultamaali koristaa edelleen molempia rakennuksia. Lava sai päänsä suojaksi uudet huovat kesällä 2009. Tanssijoiden kehuma loistavan liukas, koivupuinen lattia kutsuu tanssin taitajia lähempää ja kauempaa. Orivesi liplattaa lavan rannassa laivojen ja veneiden ohittaessa lavakaunokaisen pusikon takaa. Kesästä 2010 tansseja on järjestänyt lavan eloa uudelleen henkiin herättäen Oravisalon Koitolta lavan vuokrannut Karelia Mix Oy ja vuodesta 2013 lähtien Joensuun Viihdemarkkinointi Ky.
Uskonto Vuoden 2025 aluejaon mukaan Rääkkylässä toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Keski-Karjalan seurakunta. Seurakunta toimii myös Kiteen kaupungin ja Tohmajärven kunnan alueilla.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Rääkkylän alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun -ortodoksinen-seurakunta
Entiset seurakunnat Seuraavassa luetellaan historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Rääkkylän kunnan nykyisellä alueella. Rääkkylän seurakunta (liitetty Kiteen seurakuntaan 2017) Rääkkylän kappeliseurakunta Kiteen seurakunta
Liikunta ja urheilu Rääkkyläläisiä urheiluseuroja ovat Rääkkylän Kipinä, nuoriso- ja urheiluseura Sisu, Rääkkylän Kisa-Veikot, Oravisalon Urheilijat ja Niemisen Urheilijat.
Kirkonkylässä on keilahalli, jossa on kaksi rataa.Rääkkylän keilahalli
Tunnettuja rääkkyläläisiä Mauri Airila (s. 1948), professori Sari Kaasinen (s. 1967), laulaja-lauluntekijä, kansanmusiikkialan vaikuttaja Pekka Kettunen (1890–1960), kansanedustaja Raimo J. Kinnunen (s. 1931), opettaja, kirjailija Antti Lehvonen (1907–1990), talousneuvos, kauppaneuvos Esa Pakarinen (1911–1989), kansantaiteilija Kaija Pakarinen (s. 1954), näyttelijä Simo Parviainen (1890–1954), kauppaneuvos
Katso myös Luettelo Rääkkylän julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Rääkkylän kunnan kotisivut Rääkkylä-Seuran kotisivut Tilastokeskus – Rääkkylän avainluvut Riäkkyteatterin kotisivut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit