Tohmajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa, valtatie 6:n varrella, ja valtatie 9:n itäisessä päätepisteessä. Valtatie 9 on kunnan alueella myös osa Sinisen tien matkailureittiä, ja kunnan kautta kulkee myös Runon ja rajan tie. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2.
Tohmajärven kunnassa sijaitsee EU:n itäisin henkilöliikenteen maarajanylityspaikka, Niirala.
Eskil Colleniuksen johdolla rakennettu, vuonna 1756 valmistunut Tohmajärven kirkko on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko.
Historia Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Tohmajärven alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Kiteen ja Pälkjärven rajalla sekä Pälkjärven ja Värtsilän rajalla sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Tohmajärveen liitettiin Pälkjärven alueen Suomessa pysynyt osa, joten Tohmajärvi on Ruokolahden ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.
Tohmajärven ja Värtsilän kunta yhdistyivät 2005, seurakunnat yhdistyivät jo kaksi vuotta aiemmin. Yhdistyminen toteutettiin lakkauttamalla molemmat vanhat kunnat ja perustamalla uusi Tohmajärven kunta. Samassa yhteydessä Tohmajärvi luopui 1953 vahvistetusta vaakunastaan ja entisestä Värtsilän kunnanvaakunasta tuli Tohmajärven vaakuna. Tohmajärven väkiluku 31. joulukuuta 2004 ennen liitosta oli 4 897 ja Värtsilän 614. pienoiskuva|161x161px|Tohmajärven kunnan vaakuna vuosina 1953–2004
Maantiede Tohmajärven naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee ja Rääkkylä. Aikaisemmin naapurikuntia ovat olleet myös Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara ja Värtsilä. Idässä rajanaapurina on Venäjä.
Tohmajärven Natura-kohteita ovat Värtsilän laakson luontokokonaisuus, Tohmajärven lehdot, Särkijärvi, Peijonniemenlahti ja sen vesialue, valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Multasärkkä-Likolamminkangas ja Kannusvaara, soiden ympäröimät Kangasvaaran-Kenraalinkylän lammet ja Hirvisuo.
Tohmajärven kunnallistalon alla sijaitsee ainutlaatuinen, 11 000 vuotta vanha maaluola. Luola on noin 8 metriä pitkä ja 1,5 m korkea.
Ilmasto
Aluerakenne Kylät Asema, Akkala, Jouhkola, Järventaus, Kantosyrjä, Kaurila (Kaurilanvaara), Kaustajärvi, Kemie (kuntakeskus), Kenraalinkylä, Kutsu (Kutsunvaara), Murtoi, Niirala, Onkamo, Patsola, Peijonniemi, Petravaara, Riikola, Ristee, Saario, Tenka, Tikkala, Uusikylä, Vatala, Timola, Vepsä, Uusi-Värtsilä, Värtsilä.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Tohmajärvellä oli 4 571 asukasta, joista 1 521 asui taajamassa, 2 994 haja-asutusalueilla ja 56:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tohmajärven taajama-aste on 33,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kemie.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Tohmajärven kunnanjohtaja on Mikko Löppönen vuodesta 2021 lähtien. Olli Riikosen lähdettyä virkavapaalle viransijaiseksi valittu Mikko Löppönen vahvistettiin tehtävään pysyvästi 30.5.2022.
Kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista keskustalla on 12, SDP:llä 6, kokoomuksella 5. Valtuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Reima Ehrukainen. Kunnanhalltuksessa on 7 paikkaa, joista keskustalla on 4, SDP:llä 2, kokoomuksella 1. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan Matti Kuittinen.
Talous ja elinkeinot Vuonna 2015 kunnassa oli 1 374 työpaikkaa. Niistä 18 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kutsu-Oskolan yhteismetsä, K-Marketia pitävä Taru Tiilikainen Oy ja Metsä-Karvinen. Tiilikaisen suku on pitänyt kauppaa Kemiessä kolmen sukupolven ajan.
Palvelut ja koulutus Sivistyskeskus Ahjo, luokka-asteet 1–6 Tikkalan koulu, luokka-asteet 1–6 Tohmajärven lukio Tohmajärven kansalaisopisto Keski-Karjalan musiikkiopisto
Kulttuuri Tapahtumia ja nähtävyyksiä Potsipäivät on kesäjuhla, jota vietetään juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Nimensä tapahtuma on saanut Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -näytelmän sianporsaasta eli potsista. Värtsiläpäivät heinäkuun puolivälissä Hämärätori museoalueella syyskuun lopulla Puun Sielu -taidekartano Tohmajärven museoalue, jossa mm. Nymanin talon koti- ja apteekkimuseo, renkitupa, jossa kesäisin Katri Helena -näyttely, pitäjänmuseo ja Maiju Lassilan kotitalon aitta Saarion voimalaitosmuseo Kaurilan koulumuseo Värtsilän myllymuseo
Ruokakulttuuri Tohmajärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunavelli, sienisalaatti ja hunajaletut.
Uskonto Vuoden 2025 aluejaon mukaan Tohmajärvi kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Keski-Karjalan seurakuntaan
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Tohmajärvellä toimii Tohmajärven helluntaiseurakunta.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tohmajärven alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/joensuun-ortodoksinen-seurakunta
Entiset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tohmajärven kunnan nykyisellä alueella. Värtsilän seurakunta (liitetty Tohmajärven seurakuntaan 2003) Tohmajärven seurakunta
Liikunta ja urheilu Urheiluseurat Tikkalan Veikot Tohmajärven Enduroseura Tohmajärven Palloseura (jalkapallo) Tohmajärven Pomppu (pesäpallo) Tohmajärven Tennisseura Tohmajärven Urheilijat Tomppa – Tohmajärven jumppa Värtsilän Kisa Värtsilän Teräs
Kuuluisia tohmajärveläisiä
Ambrosius, Helsingin metropoliitta Anna Easteden, malli ja näyttelijä Oskar Hainari, lehtori, kansanedustaja Antti Hartikainen, pääjohtaja Katri Hirvonen, kiekonheittäjä, kuulantyöntäjä Tarmo Huovinen, pianotaiteilija, professori Teuvo Ihanus, hanuristi Alexander Järnefelt, suomalaisuustaistelija, senaattori Aurora Järnefelt, taiteilijasisarusten isoäiti Katri Helena, viihdetaiteilija
Henna Meriläinen, Miss Suomi 1994 Erkki Määttänen, elokuvaohjaaja Karl Lennart Oesch, kenraaliluutnantti Reino Pirhonen, kunnallis- ja maanviljelysneuvos Jouko Pölönen, Ilmarisen toimitusjohtaja Siiri Rantanen, hiihtäjä Aleksi Rautiainen, pesäpalloilija Immo Rautiainen, pesäpalloilija Kosti Rautiainen, pesäpalloilija Olli Riikonen, kunnanjohtaja
Seppo Räty, keihäänheittäjä Veijo Saloheimo, historiantutkija Eino Sormunen, Kuopion piispa Oona Sormunen, keihäänheittäjä Rikhard Sotamaa, lääkintöneuvos, UKK:n ystävä Olavi Svanberg, hiihtosuunnistaja Pertti Tikka, hiihtosuunnistaja Algot Untola eli Maiju Lassila, kirjailija Gabriel Wallenius kruununvouti, ”Karjalan kuningas” Erik Wallensköld, senaattori ja maaherra.
Katso myös Luettelo Tohmajärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Kirjallisuutta Juvonen, Jaana: Tohmajärven ja Värtsilän historia 1868–2018. Tohmajärven kunta 2020.
Aiheesta muualla
Tohmajärven kunnan kotisivut Tilastokeskus – Tohmajärven avainluvut Värtsi – Värtsilän verkkolehti
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit