Pöytyä (vanh. ) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².
Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Ennen kuntaliitoksia vuonna 2001 Pöytyän kunnan maapinta-ala oli 316,5 neliökilometriä ja siellä oli 3 733 asukasta.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 2002, s. 193. Helsinki: Otava, 2001. .
Pöytyän naapurikunnat ovat Aura, Eura, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Mynämäki, Oripää ja Säkylä. Kuhankuonon rajakivellä yhden rajapisteen naapurikuntia ovat lisäksi Masku, Nousiainen, Rusko ja Turku. Entisiä naapurikuntia ovat Loimaan kaupunkiin vuonna 2005 liitetty Loimaan kunta ja Turkuun vuonna 1973 liitetty Paattinen.
Historia Joitakin yksittäisiä kiviesineitä lukuun ottamatta Pöytyältä ei ole löydetty merkkejä esihistoriallisesta asutuksesta. Perimätiedon mukaan Pyhä Henrik liikkui paikkakunnalla, mistä kertovat paikannimet Pyhän Henrikin polku, Pyhän Henrikin pöytä ja Himaisten kylän Ristilähde. Katoliset pyhiinvaeltajat taivalsivat Pöytyän kautta kulkenutta ikivanhaa tietä Pyhän Henrikin surmapaikalle Köyliönjärvelle.
Pöytyän vanha hallintopitäjä kuului Maskun kihlakuntaan ja käsitti Pöytyän lisäksi myöhemmät Paattisen, Vahdon ja Auran pitäjät sekä osia Nousiaisista. Rajasuhteet olivat muutoinkin monimutkaiset, sillä Yläne kuului kirkollisesti Pöytyään, mutta hallinnollisesti täysin toiseen maakuntaan, Kokemäenkartanon lääniin.
Kirkollisten kymmenysveroluetteloiden mukaan Pöytyällä oli vuonna 1556 kaikkiaan 146 taloa eikä niiden määrä sanottavasti alentunut seuraavina vuosikymmeninä, vaikka autioituminen oli tuolloin yleistä. Vuoden 1601 hallan tuhojen kerrotaan olleen Pöytyällä pahemmat kuin muualla Varsinais-Suomessa, ja suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan haudatun 422 Pöytyän pitäjän asukasta ja kymmeniä muualta tulleita kerjäläisiä.
Pöytyän kirkkoherrana vuosina 1739–1757 toiminut Antti Lizelius pani Pöytyällä alulle perunanviljelyn sekä perusti pitäjään lainajyvästön ja eräänlaisen kunnalliskodin. Vuonna 1756 hän ryhtyi käyttämään pitäjänkokouksessa suomen kieltä ehkä ensimmäisenä koko Suomessa. Lizeliuksen suurin ansio on, että hän alkoi vuonna 1776 – tosin toimiessaan jo Mynämäellä – julkaista ensimmäistä suomenkielistä sanomalehteä, Suomenkielisiä Tieto-Sanomia. Pöytyän kotiseutuyhdistys pystytti Lizeliukselle omistetun muistomerkin vuonna 1958. Evankelisuuden perustaja ja johtomies Fredrik Gabriel Hedberg toimi pappina Pöytyällä 1840- ja 1850-luvulla. Ratsutilallinen Kaarle Wärri toimi Loimaan ja Maskun kihlakunnista valittuna talonpoikaissäädyn edustajana säätyvaltiopäivillä vuosina 1867 ja 1877–1905, säätynsä puhemiehenä vuosina 1894, 1897 ja 1899 sekä yli 30 vuotta kirkolliskokouksen jäsenenä.Otavan Iso tietosanakirja, osa 10, palstat 281–282. Helsinki: Otava, 1965. vasen|pienoiskuva|Kartta Pöytyän kuntaliitoksista. Yläne ja Oripää erotettiin omiksi kunnikseen vuonna 1869. Vuonna 1917 Auran asemanseutu liitettiin Prunkkalan kappelin kanssa Auran kunnaksi. Vuonna 1872 Marttilasta erotettu Karinainen liittyi Pöytyään 2005 ja Yläne 2009. Pöytyä ja Karinaisten kunta yhdistyivät vuoden 2005 alussa, ja Yläne liittyi Pöytyän kuntaan vuonna 2009. Molemmat kuntaliitokset toteutettiin lakkauttamalla liittyvät kunnat ja perustamalla uusi Pöytyän kunta. Ennen Yläneen liittymistä Pöytyään kunnan läntisimpänä pisteenä oli alun perin kahdeksan kunnan yhteinen rajakivi Kuhankuono.
Historiallisesti Pöytyän kirkkopitäjään ovat kuuluneet kappeliseurakuntina Yläne ja Oripää, jotka sittemmin itsenäistyivät kuntina ja seurakuntina. Pöytyä mainittiin kirkkoherrakuntana jo vuonna 1366. Karinainen on yhdessä Tl Kosken ja Tarvasjoen kanssa aiemmin kuulunut kappeliseurakuntana Marttilaan, josta se yhdessä em. kuntien kanssa sittemmin itsenäistyi kuntana ja seurakuntana. Pöytyän vanhimpana kirkonpaikkana on pidetty Kaulansuun kylää, jossa on runsaasti tähän viittaavaa paikannimistöä. Sieltä kirkko lienee siirretty Ordenojalle ja keskiajan lopulla nykyiselle paikalleen.
Aiemmin Pöytyään on kuulunut myös pohjoisosa nykyisestä Auran kunnasta, joka muodostettiin kun Lietoon kuuluneesta Prunkkalan kappeliseurakunnasta ja Auran asemaseudusta Pöytyällä muodostettiin Auran kunta ja seurakunta.
Aiemmin Pöytyän naapurikuntia ovat olleet ennen Pöytyän kuntaliitoksia 2005 ja 2009 Karinainen ja Yläne sekä ennen Loimaan kuntaliitoksia vuonna 2005 ja 2009 Loimaan kunta ja Mellilä. Yläneellä Pöytyän nykyinen alue on rajautunut myös Loimaaseen vuonna 2009 liitetyn Alastaron ja Euraan vuonna 1970 liitetyn Honkilahden entisiin kuntiin. Kuhankuonon rajapaikalla Yläneen ja Pöytyän rajanaapureina ovat eri aikoina aiemmin olleet sittemmin Turkuun liitetyt Maaria ja Paattinen sekä sittemmin Ruskoon liitetty Vahto. Nykyisen Mynämäen alueella Yläneen rajanaapureina ovat aiemmin olleet myös Mietoinen ja Tl Karjala.
Maantiede Vanha Pöytyän alue sijaitsee Aurajoen yläjuoksulla. Etelässä Auran rajalla jokilaakson korkeus merenpinnasta on 42–43 metriä ja se nousee pohjoisessa Oripään rajalla 64 metriin. Pöytyän alueella virratessaan Aurajoki kasvaa vajaan metrin levyisestä purosta runsaat kymmenen metriä leveäksi uomaksi. Suurin sivujoki on idästä jokeen yhtyvä Jalkalanjoki, joka tunnetaan latvaosillaan myös Karhunojan ja Kaulajoen nimillä. Korkeimmat kallioiden huiput Oripään rajalla ulottuvat hieman yli 110 metrin korkeudelle merenpinnasta. Kumilan kylän kaakkoispuolelta alkaa Tarvasjoki, joka virtaa entisen Karinaisten kunnan alueen halki ja yhtyy Paimionjokeen.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 6: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 342–346. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1976. . Yläne on vedenjakajaseutua, josta vedet virtaavat pääosin Säkylän Pyhäjärveen, mutta osittain myös Aurajokeen ja Euran puolelle Lapinjokeen. Yläneellä ovat myös Pöytyän ainoat suuremmat järvet, joista suurin kokonaan Pöytyään kuuluva on Elijärvi. Elijärven lounaispuolella sijaitsee vuonna 1956 perustettu Vaskijärven luonnonpuisto.Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 485. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. .
Aluerakenne Taajamat Vuoden 2023 lopussa Pöytyällä oli 8 130 asukasta, joista 4 320 asui taajamissa, 3 726 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pöytyän taajama-aste on 53,7 %. Pöytyän taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2023) 1 Kyrö 1 750 2 Riihikoski 1 662 3 Yläneen kirkonkylä 908
Kunnan keskustaajamat on lihavoitu.
Kylät pienoiskuva|Vanhan Tampereentien maisemaa kunnan pohjoisrajalla. pienoiskuva|Entisen Pöytyän sairaalan rakennus Riihikoskella.
Historialliset kylät
Pöytyä Auvainen, Ellinen, Helttula, Himainen, Jalkala, Juotola, Juva, Kantola, Karhunoja, Karinainen, Kaulanperä, Kaulansuu, Koivisto, Kolkkinen, Kulhua, Kumila, Lankkinen, Leisala, Mustanoja, Mäkiäinen, Naaranoja, Oja, Ortenoja, Paju, Pappila (kirkonkylä), Pihlava, Puho, Pöytyän Haveri, Raatikainen, Riihikoski, Taipalsaari, Vauranoja, Vistola
Karinainen Karinainen, Kiukainen, Kyrö, Mäenpää, Närppi, Suutarla, Tilkanen
Yläne Heinijoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri.
Kylätoiminta Kylätoimintaa harjoittavia yhteisöjä tai asuinalueita olivat Pöytyällä 2010-luvulla seuraavat: Pöytyä Auvainen Haveri Kumila Yläne Heinijoki Tourula-Keihäskoski Uusikartano Kalikka Karinainen Karinainen Heikinsuo Rahkio
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Talous ja elinkeinot Pöytyällä on yli 800 yrittäjää. Paikallisia yrityksiä ovat muun muassa Pöytyän suurin yksityinen työllistäjä, hydrauliikkavalmistaja Hydoring Oy, viljankäsittelylaitteistoja valmistava Mepu Oy, maatilalähtöinen designyritys Myssyfarmi, Piltin Kauppapuutarha Oy ja kotimainen siirtonurmen tuottaja ja siementen käsittelijä Vihervakka Oy.
Liikenne ja infrastruktuuri Pöytyän kautta kulkevat Turun ja Tampereen välinen valtatie 9, Auran ja Huittisten välinen kantatie 41 sekä Liedon ja Euran välinen Seututie 204. Kunnan kautta kulkee myös Turku–Toijala-rata, mutta junat eivät enää pysähdy lopetetuilla Kyrön rautatieasemalla ja Kumilan seisakkeella. Lähin lentoasema on Turussa.
Etäisyyksiä Pöytyältä Helsinki 170 km Huittinen 50 km Loimaa 30 km Tampere 125 km Turku 40 km
Palvelut ja koulutus Koulutus
1.8.2022 alkaen Pöytyän kunnan koululaitoksessa oli kolme peruskoulun 1–9-luokkien yhtenäiskoulua: Elisenvaaran yhtenäiskoulu Kyrössä, Riihikosken yhtenäiskoulu ja Yläneen yhtenäiskoulu.
Elisenvaaran uusi yhtenäiskoulu ja lukio otettiin käyttöön syksyllä 2022. Riihikosken yhtenäiskoulu otettiin käyttöön vuonna 2019. Pöytyän koulujen toimipisteet syksyllä 2023 olivat: Elisenvaaran yhtenäiskoulu (luokat 1–9): Elisenvaaran yksikkö (luokat 3–9) Kyrön yksikkö (luokat 1–2) Riihikosken yhtenäiskoulu (luokat 1–9) Yläneen yhtenäiskoulu (luokat 1–9)
Lukio-opetusta tarjoaa vuonna 2022 valmistunut, Kyrön taajamassa oleva Elisenvaaran lukio.
Pöytyän kunnan ylläpitämänä kunnassa toimii myös Auranlaakson kansalaisopisto joka antaa opetusta Auran, Marttilan, Pöytyän ja Oripään kuntien alueella.
Kulttuuri Kulttuuriympäristöt pienoiskuva|Kuhankuonon rajakivi. Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Pöytyällä ovat Pöytyän kirkkoympäristö, Pihlavan kartano ja Varkaantie Pöytyällä; Mäenpään kylä ja Kyrön rautatieasema Karinaisissa; sekä Yläneen kirkonmäki ja pappila ja Yläneen Vanhakartano viljelymaisemineen Yläneellä.
Murre Pöytyän alueella puhutun kielen perustana on Turun ylämaan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään. Pöytyän murteelle tyypillinen piirre on yleisgeminaatio p,t,k,s-konsonanteissa lyhyen ensi tavun jäljessä.
Ruokakulttuuri Pöytyän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla puljonki ja pasteija eli lihaliemen kanssa nautitut liha-, riisi- ja sipulitäytteiset voitaikinapasteijat.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 28. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Media Entisen Karinaisten kunnan alueella, Kyrön kylässä, on Auranmaan Viikkolehden toimitus.
Uskonto thumb|Pöytyän kirkkoherranvirasto heinäkuussa 2011. Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pöytyällä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Pöytyän seurakunta Karinaisten kirkkoalue Pöytyän kirkkoalue Yläneen kirkkoalue Seurakunta toimii myös Oripään kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pöytyän alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus, herännäisyys Yläneen suunnalla sekä esikoislestadiolaisuus, jonka voimakkainta aluetta on Karinaisten Heikinsuo, jossa on liikkeen rukoushuone.
Entiset seurakunnat Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Liedon kunnan nykyisellä alueella: Karinaisten seurakunta (liitetty Pöytyän seurakuntaan 2005) Yläneen seurakunta (liitetty Pöytyän seurakuntaan 2009)
Liikunta ja urheilu Pöytyän Urheilijat pöytyäläinen yleisseura, jolla on toimintaa mm. pesäpallossa.
Tunnettuja asukkaita Aarre Aaltonen (1889-1980), kuvanveistäjä, syntyi Pöytyällä Fredrik Gabriel Hedberg (1811–1893), pappi ja evankelisen herätysliikkeen perustaja, aloitti pitäjänapulaisena Pöytyällä 1843 Lauri Kartemo (1911–1979), kauppaneuvos, syntyi Pöytyällä Toivo Lehtisalo (1887–1962), kieli- ja kansatieteilijä, professori, syntyi Pöytyällä