Pelkosenniemi on Suomen kunta, joka sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu ihmistä ja sen pinta-ala on km2, josta km2 on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km2. Pelkosenniemi on asukasluvultaan Lapin maakunnan pienin kunta. Kunta on saanut nimensä Paavali Pelkoselta, sen ensimmäiseltä suomalaiselta uudisasukkaalta.
Historia Pelkosenniemen kunnan tunnettu historia alkaa vuodesta 1664, jolloin Paavali Pelkonen muutti luvatta asumaan Lapin puolelle. Asutusta kutsuttiin sittemmin Sodankylän Alaperäksi mutta itsenäistyessään Sodankylästä vuonna 1916 kunta otti Paavali Pelkosesta johtuvan nimen Pelkosenniemi.
Pelkosenniemen seurakunta itsenäistyi Sodankylän seurakunnasta vuonna 1916. Pelkosenniemen kirkko on rakennettu vuonna 1929.
Pelkosenniemen Sähköosuuskunta tuotti sähköä omalla voimalaitoksellaan vuodesta 1927 siihen asti, kun laitteisto vaurioitui sodan aikana. Runkolinja Kemijärveltä vedettiin vuonna 1950.
Talvisodassa käytiin Pelkosenniemen taistelu, joka päättyi suomalaisten voittoon ja puna-armeijan perääntymiseen.
1950-luvulta lähtien taistelu Vuotoksen altaan rakentamisesta kokosi ympäristöliikkeen ja päätöksentekijät rintamiksi luonto- ja talousarvojen vastakkainasetteluun.
Maantiede Pelkosenniemi sijaitsee Itä-Lapissa. Sen naapurikunnat ovat Kemijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä.
Maisema-alueessa omaleimaista on laajoina kairoina levittäytyvät suoaukeat, Kitisen ja Luiron jokien yhtyminen Kemijoen päähaaraan sekä maisemaa reunustavat tunturit.
Kunnassa on kaikkiaan 171 järveä, joista suurimmat ovat Pyhäjärvi, Säynäjäjärvi ja Tuormusjärvi.
Pyhätunturin kansallispuisto, sijaitsee Pelkosenniemellä. Muita Natura-kohteita ovat Pyhä-Luosto, Kemihaaran suot, Ellitsa, Serrijoki–Kätkävuoma, Luiron suot, Luosto, Akanvaaran–Kalkkivaaran lehdot, Raateaapa ja Haikara-aapa–Vitsikkoaapa.
Pelkosenniemi on ikivanha liikenteen solmukohta, koska se sijaitsee jokien solmukohdassa. Kitinen ja Vuotosjoki yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä. Kitinen on Suomen neljänneksi suurin joki. Joet ovat olleet esihistoriallisesta ajasta lähtien keskeisiä kulkuväyliä. Jokia on myös hyödynnetty esimerkiksi uitossa.
Pelkosenniemen matkailukohteita ovat Pyhätunturin laskettelukeskus ja Suvannon kylä sekä Kairalan kylä.
Aluerakenne Kylät Aapajärvi, Arvospuoli, Kairala, Kiemunkivaara, Luiro, Moitaselkä, Pelkosenniemi, Pyhäjärvi, Saunavaara, Suvanto, Saukkoaapa
Taajamat Vuoden 2022 lopussa Pelkosenniemellä oli 947 asukasta, joista 311 asui taajamassa, 584 haja-asutusalueilla ja 52:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pelkosenniemen taajama-aste on 34,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Pelkosenniemen kirkonkylä.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.
Ikäjakauma Pelkosenniemen asukkaista vuonan 2025 alle 15-vuotiaita oli 9,9 prosenttia, 15–64-vuotiaita 50,8 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 39,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden osuus on suurempi kuin muualla maassa keskimäärin, nuorempien ikäryhmien osuus puolestaan on pienempi. Pelkosenniemellä on suhteellisesti vähemmän erityisesti noin 10–30-vuotiaita kuin muualla maassa ja enemmän noin 60–80-vuotiaita. Pelkosenniemen asukkaiden keski-ikä on 53,3 vuotta, kun koko maassa vastaava luku on 44,1 vuotta ja maakunnassa 46,2.
Hallinto ja politiikka Pelkosenniemen kunnanjohtaja on Mikko Merikanto. Hänet valittiin virkaan helmikuussa 2025. Merikannon edeltäjä oli Päivi Vauhkonen, joka irtisanoutui virasta elokuussa 2024. Vauhkonen valittiin virkaan kesäkuussa 2019.
Pelkosenniemen kunnanvaltuustossa on 13 paikkaa. Kaudella 2025–2029 keskustalla on seitsemän paikkaa, Pyhä-Pelkosenniemi yhteislistalla kolme, vasemmistoliitolla kaksi ja vihreillä yksi.
Talous ja elinkeinot Vuonna 2023 Pelkosenniemen työpaikkaomavaraisuusaste oli 109,7 ja työpaikkojen määrä 408. Kunnassa oli täten enemmän työpaikkoja kuin alueella asuvaa työllistä työvoimaa.
Vuonna 2024 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat matkailua harjoittava Poropuisto Kopara Oy, vesihuoltoa harjoittava Pyhä-Luosto Vesi Oy, ravintolatoimintaa harjoittava Pyhätunturin Ravintolat Oy, ravintolatoimintaa harjoittava Sinkkiravintolat Oy ja sijoitustoimintaa harjoittava Loipposet Oy.
Palvelut ja koulutus Pelkosenniemen koulu on yhtenäiskoulu, joka tarjoaa opetusta peruskoulun luokille 1–9. Pelkosenniemellä järjestetään perusopetusta kirkonkylässä vuodenvaihteessa 2022–2023 valmistuneessa rakennuksessa. Samassa rakennuksessa toimii kirkonkylällä myös päiväkoti. Lukio lakkautettiin vuonna 2007.
Pelkosennimen kirjaston palvelut on toteutettu kolmen kunnan yhteisen Sompion kirjaston ja maakunnallisen kirjastokimpan, Lapin kirjaston osana.
Uskonto Vuonna 2025 kunnan asukkaista 67 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Osuus on ollut laskussa etenkin vuodesta 2009, jota ennen luku oli noin 90 prosenttia. Muihin uskontokuntiin kunnan asukkaista kuului vuonna 2025 0,3 prosenttia eli kolme asukasta.
Seurakunnat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista kunta kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan. Seurakunta toimii myös Savukosken kunnan alueella.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pelkosenniemen alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta.
Tunnettuja pelkosenniemeläisiä Eija Ailasmaa (s. 1950), lehtitalo Sanoma Magazinesin toimitusjohtaja Matti Kuosku (1941–2012), ruotsalainen hiihtäjä Tapio Luusua (s. 1981), freestyle-hiihtäjä Andy McCoy, oikealta nimeltään Antti Hulkko (s. 1962), Hanoi Rocks -yhtyeen kitaristi ja pääasiallinen lauluntekijä Tapio Perttunen (s. 1956), ravivalmentaja- ja ohjastaja Petri Pyhäjärvi (s. 1982), jääkiekkoilija Jyrki Yrttiaho (1952–2021), poliitikko
Kuvagalleria
Katso myös Luettelo Pelkosenniemen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Pelkosenniemen kunnan kotisivut Tilastokeskus – Pelkosenniemen avainluvut Isola, Maria: Pelkosenniemi asukkaiden silmin
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit