alt=Laukaan keskustaa.|pienoiskuva|Laukaan keskustaa. Laukaa () on Suomen kunta, joka sijaitsee Jyväskylän seutukunnassa Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu ihmistä, ja sen pinta-ala on km² josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km².
Laukaan kunnan suurimmat taajamat ovat Laukaan kirkonkylä, Lievestuore, Leppävesi ja Vihtavuori. Laukaan naapurikunnat ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Konnevesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski.
Laukaassa aloitti uutena kunnanjohtajana maaliskuun 2021 alussa Linda Leinonen.
Historia Laukaa on vanha emäpitäjä. Entiseen Laukaan pitäjään (Vanha Laukaa) kuuluivat myös nykyinen Jyväskylän kaupunki, Äänekoski, Suolahti, Sumiainen, osa Saarijärveä, Hankasalmea, Uuraista ja Toivakkaa. Laukaa-nimen taustalla on merkitykseltään hämärtynyt suomen sana laugas.Ketun luolia Kiteellä . Terhi Ainiala. Kotus 24.6.2008. Viitattu 23.2.2014. Sanan on arveltu (Tunkelo, Oksanen, Laukaan historia I) olevan myös samaa alkuperää kuin Suomenlahden etelärannalla, Inkerinmaan vatjalaisalueella oleva Laukaanjoki, joka on venäjäksi Luga. Sana tarkoittaa 'kosteaa niittyä' ja on muissa slaavilaisissa kielissä sekä myös balttilaissa kielissä muodossa luka tai laukas. Laukaan alueella on myös muuta tuon alueen nimistöä.“Nimestä Laukaa,”, Laukaan Joulu DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa. Viitattu 14. joulukuuta 2015.
Laukaaseen asutettiin jatkosodan jälkeen Sortavalan maalaiskunnan siirtoväkeä.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
Laukaan rajakyliä liitettiin aikoinaan Jyväskylän maalaiskuntaan, muun muassa 1960-luvulla osia Savion ja Vehniän kylistä. Ne kuuluvat vuodesta 2009 alkaen Jyväskylään.Jyväskylän maalaiskunnan kirja, osio Pitäjän synty ja aluemuutokset
Maantiede Laukaa on vesistöinen kunta. Laukaassa yhtyvät Rautalammin, Viitasaaren ja Saarijärven vesireittien vedet yhdeksi merelle vaeltavaksi virraksi. Tätä kuvaa Laukaan vaakuna. Laukaan kunnassa suurimmat järvet ovat Leppävesi, Lievestuoreenjärvi, Kynsivesi ja Kuusvesi.
Aluerakenne Kylät pienoiskuva|Rivitaloasutusta Vihtavuoressa. Haapala, Harhala, Hoho, Kirkonkylä eli ent. Pellosniemi, Kuhaniemi, Kuusa (tai Kuusaa), Lankamaa, Leinola, Leppävesi, Lievestuore, Metsolahti, Saarilampi, Savio, Simuna, Tarvaala eli Laukkavirta, Tervatehdas, Tiituspohja, Valkola, Vehniä, Vihtasilta, Vihtavuori, Vihtiälä, Vuontee, Äijälä.
Taajamat Vuoden 2017 lopussa Laukaassa oli 18 978 asukasta, joista 13 571 asui taajamissa, 5 293 haja-asutusalueilla ja 114:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Laukaan taajama-aste on 71,9 %. Laukaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:
# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Laukaan kirkonkylä 8 048 2 Leppävesi 2 932 3 Lievestuore 2 324 4 Kuusa 267
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Vihtavuori on tilastollisessa taajamaluokituksessa osa Laukaan kirkonkylää.
Kyläseurat Laukaan pohjoinen kyläseura ry toimii Laukaan pohjoisten kylien, Haapalan, Haapasuon, Tervatehtaan, Vatian ja Viitalan kylien alueilla.Pohjoinen kyläseura Kuusan kipinä kyläseura ry toimii Kuusan kylän vakituisten ja loma-asukkaiden yhteisenä edunvalvojana.Kuusa
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka
Laukaan kunnanjohtaja on Linda Leinonen. Laukaan kunnanvaltuustossa on 35 paikkaa, joista 12 on keskustan ja 11 SDP:n hallussa kaudella 2025–2029.
Ystävyyskunnat Östra Göinge, Ruotsi Stevns, Tanska Modum, Norja Rõngu, Viro
Talous ja elinkeinot Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat halpakauppaketju Ale-Makasiini, Prima-rakentajat Oy Leppänen ja kuulosuojainten valmistaja Silenta Ltd. (tietoja myös yritysten kotisivuilta)
Laukaassa sijaitsee suuri Lidlin jakelukeskus.
Liikenne ja infrastruktuuri Laukaan kautta kulkevat vuonna 1918 valmistunut Jyväskylä–Pieksämäki-rata, jolla sijaitsee Lievestuoreen rautatieasemaJussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 183. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ., sekä monessa osassa rakennettu ja lopullisesti vuonna 1960 valmistunut Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolla ovat sijainneet Leppäveden, Vihtavuoren, Laukaan ja Kuusan rautatieasemat. Henkilöliikenne Jyväskylän ja Haapajärven välisellä radalla lopetettiin vuonna 1987, ja sillä kulkee vain tavarajunia.Iltanen 2010, s. 208–210. Laukaan tärkeimmät maantieyhteydet ovat valtatie 4 Jyväskylästä Ouluun, valtatie 9 Jyväskylästä Kuopioon, valtatie 13 Jyväskylästä Mikkeliin, valtatie 23 Jyväskylästä Pieksämäen ja Varkauden kautta Joensuuhun sekä seututie 637 Jyväskylästä Vihtavuoren ja kirkonkylän kautta Suolahteen. Myös Äänekosken ja Suonenjoen välinen kantatie 69 kulkee osittain Laukaan alueella. Jyväskylän lentoasema sijaitsee Tikkakoskella aivan Laukaan rajan tuntumassa.
Palvelut ja koulutus Laukaan palveluita ovat pääkirjasto, Laukaan terveysasema (Lievestuoreella sivuvastaanotto), ja Sydän-Laukaan koulun yhteydessä sijaitseva liikuntahalli.
Laukaan kirkonkylällä sijaitsevan yläkoulun nimi on Sydän-Laukaan koulu ja sen yhteydessä toimii Laukaan lukio. Laukaassa on lisäksi kaksi yhtenäiskoulua (luokka-asteet 0-9) ja monta alakoulua sekä useita päiväkoteja. Yhtenäiskoulut ovat Lievestuoreen koulu ja Vihtavuoren yhtenäiskoulu, joista jälkimmäinen järjestää opetusta myös Leppäveden, Tarvaalan ja Vuonteen yläkouluikäisille.
Laukaan kunnankirjasto palvelee Laukaan pääkirjaston, Leppäveden kirjaston, Lievestuoreen kirjaston ja 13.9.2021 alkaen Vihtavuoren kirjaston toimipisteissä sekä kirjastoauton välityksellä. Laukaa kuuluu osana Keski-kirjastot -kirjastokimppaan, mikä avaa käyttöön laajemman aineistotarjonnan.
Keski-Suomen pelastuslaitoksella on kaksi paloasemaa Laukaassa, Laukaan paloasema ja Lievestuoreen paloasema.
Vuonteen kylässä sijaitsi Laukaan avovankila. Vankilan toiminta siirrettiin Jyväskylän Tourulassa oleviin tiloihin vuonna 2018 ja kiinteistö pantiin myyntiin syksyllä 2020.
Kulttuuri Tapahtumat ja nähtävyydet pienoiskuva|Hirvieläintä muistuttava kalliomaalaus Laukaan Saraakalliolla pienoiskuva|Cyclon-vuoristorata Nokkakiven huvipuistossa. Joka kesä Laukaan satamassa järjestetään myös lasten tapahtuma Sararanta puskii. Kesällä 2016 Laukaassa järjestettiin monia tapahtumia, kuten F2-kisat Peurungassa,Satama Festival Perinnepäivät TupasvillassaTupasvilla ja ensimmäistä kertaa myös John Smith Rock Festival. Laukaassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2003. Herättäjäjuhlat järjestettiin Laukaassa vuonna 1980.
Laukaassa sijaitsevat Saraakallion kalliomaalaukset, jotka ovat tiettävästi Fennoskandian laajimmat. Kalliomaalauksia on tehty usean sukupolven ajan punamultavärillä ja niiden iäksi on arvioitu 6600–3500 vuottahttp://www.laukaa.fi/page1.php?hid=247 . Kalliolle johtaa polku, joka on merkitty puihin keltaisella maalilla. Suurin osa kalliomaalauksista näkyy hyvin heikosti, ja ne ovat parhaiten nähtävissä sateen jälkeen. Polku kalliomaalauksille on kohtalaisen vaikeakulkuinen, ja tästä syystä suositellaan maastoon soveltuvia vaatteita.
Hitonhauta on merkittävä geologinen kohde.
Kesästä 2016 lähtien Laukaan Peurunka-kylpylän lähistöllä on heinäkuussa järjestetty rock- ja metallifestivaali John Smith Rock Festivalia, joka on valittu myös kaksi kertaa Suomen parhaaksi festivaaliksi. Festivaalilla on esiintynyt useita kansainvälisesti tunnettuja metalliyhtyeitä, kuten mm. Helloween, Arch Enemy, Amorphis, Children of Bodom, Dark Tranquillity, Paradise Lost ja Kamelot.Historia ja Galleria - John Smith Rock Festival
Laukaan Lievestuoreella sijaitsee Nokkakiven huvipuisto.Nokkakivi
Ruokakulttuuri Laukaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla savulahna, ohrarieska ja munavoi.
Uskonto pienoiskuva|Laukaan kirkko.
Laukaassa toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Laukaan seurakunta. Sen pääpyhäkkö on Laukaan kirkko.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Laukaan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
Helluntaiseurakuntia on kaksi: Kotikulma-seurakunta Laukaan kirkonkylällä ja Risteyspaikka Pesola Lievestuoreella.
Baptistiseurakunnista Laukaan alueella toimivat Vehniän baptistiseurakunta sekä Vihtavuoren baptistiseurakunta.
Liikunta ja urheilu Lievestuoreen Kisa pelaa pesäpalloa miesten toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, Ykköspesiksessä. Gladiators Hockey Team pelaa jääkiekkoa miesten II-divisioonassahttps://www.gladiatorshockey.com/
Kuvia
Tunnettuja laukaalaisia
Sari Anttonen, suunnistaja Hilda Hannunen, kutoja, kansanedustaja Anna-Kaisa Hermunen, toimittaja, televisiojuontaja Mikko Hietanen, kestävyysjuoksija, ensimmäinen Suomen vuoden urheilija Hannu Hovi, iskelmälaulaja Pasi Jaakkonen, toimittaja, tietokirjailija Esko Jalkanen, kirjailija Tuulikki Jokinen, aitajuoksija Anja Juvonen, taidekutoja ja runoilija Eero Hirvonen, yhdistetyn hiihtäjä Juha Kankkunen, rallin maailmamestari Anu Kantola, viestinnän professori
Erkki Kauppinen, näyttelijä Suvi Kokkonen, lentopalloilija Roope Korhonen, ralliautoilija Otto Wille Kuusinen, suomalainen poliitikko Ahti Laitinen, oikeussosiologian ja kriminologian professori Paul Lindberg, biokemian professori Matti Lindström, fysikaalisen kemian professori Atte Muhonen, kansanedustaja, maanviljelijä Erkki Mäentakanen, diplomaatti Väinö Mäkelä, frisbeegolfaaja Irmeli Mäkipää, keihäänheittäjä Huugo Nyberg, pappi, toimittaja
Juho Peura, kansanedustaja Jesse Pulkkinen, jääkiekkoilija Ilari Rantasalo, lääkäri, kansanterveystieteen professori Ale Riipinen, voimistelija, olympiamitalisti Sylvi Saimo, meloja, olympiavoittaja Yrjö Sariola, piispa Rikhard Sotamaa, lääkäri ja lääkintöneuvos, Urho Kekkosen henkilääkäri Kalevi Veijonen, näytelmäkirjailija Paavo Vesterinen, kansanedustaja, agrologi Vihtori Vesterinen, kansanedustaja, maanviljelijä Sirkka Vilander, kilpahiihtäjä, olympiavoittaja
Katso myös Vanha Laukaantie Luettelo Laukaan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Laukaan kunnan kotisivut Tilastokeskus – Laukaan avainluvut Laukaan kirkonkylää 1963. Yle video.
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit