Artjärvi () on Orimattilan kaupunkiin kuuluva pitäjä Päijät-Hämeen maakunnassa. Artjärven kunta oli perustettu vuonna 1866, ja se oli itsenäinen vuoden 2010 loppuun asti. Artjärven keskus ja ainoa taajama on Artjärven kirkonkylä, jonka taajama-alueella asui yhteensä 424 ihmistä vuonna 2018. Artjärven kuntakeskuksen varsinainen nimi on Salmela, jossa ovat Osuuskauppa Hämeenmaan Sale, Osuuspankki Salvan konttori, ABC-liikenneasema, ravintola Bomonti ja majoitus. Artjärven Orimattilan evankelis-luterilaisen seurakunnan kappeliseurakunnaksi muuttuneen Artjärven kappeliseurakunnan kirkko ja seurakuntatalo ovat idempänä mäellä Suurkylässä. Entisen Artjärven säästöpankin tiloissa samassa rakennuksessa kuin ravintola Bomonti. Siellä toimii myös Smart Post ja Artjärven julkainen yksityiskirjasto, Kirsintupa, joka on nimetty Ratulan Kirsi Sällälän mukaan. Salmelassa on myös Päijät-Hämeen hyvinvointialueen sopimuspalokuntana toimiva Artjärven VPK.
Ennen kuntaliitosta Orimattilaan Artjärven naapurikuntia olivat Iitti, Lapinjärvi, Myrskylä ja Orimattila.
Pyhäjärvi, joka on keskisyvyydeltään Suomen toiseksi syvin järvi. Se sijaitsee suurimmaksi osaksi Artjärvellä.
Historia
pienoiskuva|Kartta Orimattilan alueliitoksista. Artjärvi yhdistyi osaksi Orimattilaa vuonna 2011. Varhaisimmat ihmisasutuksen merkit Artjärven seudulta ovat kivikaudelta. Vakinainen asutus on alueelle muodostunut 1200- ja 1300- luvuilla. Väestöä saapui etenkin Hämeestä, mutta myös Kymijoen itäpuolelta Karjalasta. Keskiajalla Artjärvi kuului hallinnollisesti Hämeeseen. Vuonna 1557 Artjärven neljännekseksi kutsuttu pitäjä erotettiin Hämeen Hollolan emopitäjästä ja liitettiin Porvoon linnalääniin Pernajan pitäjään. Muutosten taustalla olivat kirkolliset yhteydet. Hattujen sodan jälkeen Turun rauhassa Artjärvi siirtyi Kymenkartanon lääniin ja 1831 Uudenmaan lääniin.
Artjärven seutu kuului Pernajan seurakuntaan ja vuosina 1575-1865 Pernajasta eronneeseen Lapinjärven seurakuntaan. Ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 1635 (tai 1636). Aluksi Lapinjärven pappi kävi saarnaamassa, mutta vuonna 1667 Aksel Majanderista tuli seurakunnan ensimmäinen oma kappalainen.
Nyttemmin Artjärvellä toimii evankelisluterilainen Artjärven kappeliseurakunta, joka ollut kuntaliitoksesta lähtien osa Orimattilan seurakuntaa.
Kylät Artjärvellä on 5 maarekisterikylää (tieto vuodelta 1967):
Numero Maarekisterikylä Kylän osia 560-425 Artjärven kirkonkylä Metsäkulma, Mätkistö, Suurikylä, Vaivalankylä 560-426 Hietana 560-427 Kinttula Heivataja, Hiitelä, Kilosela, Majasuo, Salmela, Vuorenmäki 560-428 Ratula Soinojankulma 560-429 Villikkala Haltia
Elinkeinot
Artjärven entisen kunnan alueen suurin työnantaja on Ruskovilla Oy. Artjärven työpaikat jakautuivat alkutuotantoon (36,6 %), jalostukseen (20,8 %) ja palveluihin (39,9 %). Muita työpaikkoja oli 3,1 %.Suomen kunnat ja kaupungit, toimittanut Tarja Mäkinen, kuvannut Hannu Vallas, Perhemediat Oy, 2008, , painettu Sloveniassa
Nähtävyydet
Sibelius-muistomerkki J. Alfred Tannerin muistomerkki Artjärven kotiseutumuseo Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 258-259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, Päälliköntalo, Artjärven reservikomppanian päällikön entinen virkatalo. Alueella on myös veteraanimuistomerkki ja sen vieressä museotykki, Canon de 155 C Mle 1915 St. Chamond Viljamakasiini Artjärven kirkko Struven ketjun mittauspiste Willikkala, joka sijaitsee Paskakettu-nimisellä mäellä ()
Artjärvellä on Ursan Tähtikallion havaintokeskus, jossa on päärakennus, kolme tähtitornia ja ohjausrakennus. Keskuksen tarkoituksena on palvella Ursan jäsenistöä, toimia kouluopetuksen ja aikuiskasvatuksen tukena ja luoda puitteet harrastustoimintaan. Kunta on tehnyt Ursan kanssa yhteistyösopimuksen. Samassa paikassa on myös Viestikallion alue, jossa on monenlaisia radiolaitteita.
Tunnettuja artjärveläisiä henkilöitä Daniel Edvard Duncker (1835–1894), talonpoikaissäädyn valtiopäivämies Leena Pylkkänen (s. 1956), urheilija J. Alfred Tanner (1884–1927), rakennusmestari ja musiikkimies Valtteri Virmajoki (1901–1961), näyttelijä.
Kulttuuri Murre Artjärven alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Artjärven murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.
Ruokakulttuuri Artjärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla hernesmutti ja uunikala sekä piimän ja talkkunan sekoitus latku.Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Katso myös Artjärven kunnanvaltuusto Artjärven neljänneskunta
Lähteet
Aiheesta muualla
Artjärven kunnan kotisivut Tietoja seurakunnista Suomen Sukututkimusseuran sivustolla
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit