Asikkala on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnassa asuu henkilöä. Kunnan pinta-ala on km², josta km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Naapurikuntia ovat Heinola, Hollola, Hämeenlinna, Lahti, Padasjoki ja Sysmä. Aikaisempia naapurikuntia ovat Heinolan maalaiskunta, Hämeenkoski, Lammi ja Nastola.
Kunnan keskustaajama Vääksy sijaitsee Vesijärven ja Päijänteen välisellä, Toisen Salpausselän muodostamalla kannaksella. Järviä yhdistää Vääksyn kanava sekä Vääksynjoki. Vääksyn läpi kulkee Päijänteen länsipuolinen valtatie 24 sekä seututie 313:n ja seututie 314:n yhtenäinen väylä. Asikkalan joukkoliikenne kuuluu Lahden seudun liikenteen järjestämisalueeseen. LSL liikennöi Asikkalassa muun muassa Vääksyn ja Lahden välisiä yhteyksiä.
Kunnan alueella sijaitsevat Lahti-Vesivehmaan lentokenttä ja Kalkkisten kanava. Vääksyssä on myös maailman suurimpiin kalastusvälineiden tuottajiin kuuluvan Rapala VMC -konsernin uistintehdas.
Asikkalan Kalkkisten kylässä on toinenkin uistinvalmistaja, vuonna 1963 perustettu Finlandia-Uistin Oy. Veljekset Hannu ja Kalevi Kangas kehittelivät Nils Master -tuotemerkin.
Historia
Varhaiset ajat Asikkalan alueelta on tavattu hajalöytöinä nelisenkymmentä kivikautista asetta ja työkalua, mutta asuinpaikoille tunnusomaista keramiikkaa ei ole löytynyt. Rautakautisia esinelöytöjä ovat Pulkkilan kylästä löydetyt pari keihäänkärkeä. Pysyvän asutuksen Asikkalaan on päätelty tulleen lännestä Hauhon, Tuuloksen ja Lammin suunnasta. Perimätiedon mukaan Asikkalan vanhimmat kylät ovat Anianpelto ja Kurhila. Keskiajan eränkävijöiden reitti suuntautui Asikkalasta Päijännettä pitkin pohjoiseen.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, kuntaesittelyosio s. 56–63. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.
Varhaisimpina aikoina Asikkala kuului Hollolan emäpitäjään. Pitäjän nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran, kun käräjillä tehtiin vuonna 1443 päätös Asikkalan ja Sysmän välisestä rajasta. Omana hallintopitäjänään Asikkala mainittiin vuonna 1445, ja sen verokunnat olivat Viitaila, Asikkala ja Urajärvi, joiden lisäksi tuli myöhemmin Ruuhijärven neljännes (nykyinen Nastola). Miltei kaikki Asikkalan henkikirjakylät mainittiin vuoden 1540 maakirjassa. Hallintopitäjän väkiluvuksi laskettiin 2 114 henkeä vuonna 1634.
Nuijasodan aikana vuoden 1596 lopulla nuijamiehet vaelsivat pohjoisesta Asikkalaan saakka ja kahakoivat Klaus Flemingin johtamien huovien kanssa Vähimaan kylässä. Tammikuun puolivälissä 1597 Iivar Tavast saavutti nuijamiehistä huomattavan voiton Padasjoen puolella käydyssä Nyystölän taistelussa. Urajärven Rovantsaaresta kerrotaan löydetyn isonvihan aikaisia piilopirttejä.
Asikkalasta tuli Hollolan kappeli vuonna 1547, mutta itsenäinen seurakunta vasta vuonna 1848. Pitäjän vanha kirkko rakennettiin puusta vuosina 1608–1612. Kirkko oli koristeltu seinämaalauksin, jotka kuitenkin myöhemmin peitettiin. Rakennus purettiin vuonna 1892. Nykyinen kirkko rakennettiin tiilestä vuosina 1877–1880 arkkitehti Georg Wileniuksen piirustusten mukaan. Robert Wilhelm Ekmanin maalaama ristiinnaulittua Jeesusta esittävä alttaritaulu vuodelta 1850 on peräisin vanhasta kirkosta.
Kaupunki- ja kauppalasuunnitelmat thumb|Vääksyn kanava.
Asikkalan pitäjän historia kertoo myös monista kaupunki- ja kauppalasuunnitelmista. Jo vuonna 1693 anottiin Lahden markkinoiden siirtämistä Anianpeltoon, mikä toteutui vasta vuonna 1727. Vuosien 1740–1741 valtiopäivillä Anianpellosta päätettiin tehdä kaupunki, mutta hanke jäi lepäämään, kunnes kuningas Kustaa III määräsi käydessään Anianpellossa vuonna 1775, että paikalle oli perustettava kauppala. Tätä olivat jo aiemmin ehdottaneet muiden muassa Helsingin porvarit. Samalla kuningas määräsi, että pohjoisemmaksi Pulkkilanharjulle oli perustettava Kukonharju-niminen kaupunki.
Anianpeltoon sijoitettiin viljamakasiini ja postikonttori, mutta kylä pysyi kaikesta huolimatta vain vilkkaana markkinapaikkana, joka tosin sai 1860-luvun lopulla uutta merkitystä Vesijärven laskun ja kanavoinnin myötä. Vääksyn (alkujaan Vesijärven) kanavan ympärille syntyneestä Vääksystä tuli Asikkalan suurin taajama. Laivaliikenne Päijänteellä alkoi jo ennen Vesijärven kanavan avaamista, sillä Vähän-Äiniön kylässä rakennettiin Päijänteen ensimmäinen höyryalus vuonna 1856. Päijänteen laivaväylät laajenivat itään päin Kalkkisten kanavan valmistuessa vuonna 1878. Kalkkisten kanava uusittiin täysin vuosina 1961–1965, jolloin valmistui Suomen pisin, 500 metriä pitkä sulkuallas.
Kansalaissodan vaikutukset Kansalaissodan aikana huhtikuussa 1918 käytiin niin kutsutun Kalmin pataljoonan ja punaisten välillä kiivaita taisteluja Kurhilassa, Vääksyssä, Anianpellossa ja Urajärvellä, ja niiden seurauksena punaiset joutuivat perääntymään Hollolan puolelle.
Maantie- ja tienumerointiuudistukset Lahdesta Asikkalan kautta Padasjoelle kulkeva maantie numeroitiin vuonna 1938 kantatie 58:ksi. Kun tie rakennettiin uudelleen 1960-luvulla, siitä tuli valtatie 4:n osa. Vuonna 1996 valtatie 4 siirrettiin kulkemaan Päijänteen itäpuolitse Heinolan kautta ja Lahden ja Jämsän välinen valtatie sai uuden numeron 24. Vuonna 1938 valmistui nykyinen Asikkalasta Pulkkilanharjun kautta Sysmään johtava maantie. Harjua pitkin oli kuitenkin jo vanhastaan kulkenut Asikkalan ja Sysmän välinen ratsutie.
Maantiede Luonnonsuojelualueet
Asikkalan Natura 2000-luonnonsuojelualueet ovat Asikkalan letot, Aurinkovuori, Evon alue, Kalkkistenkoski, Kutajärven alue, Mukkulammi, Päijänteen alue, Pitkäkallion metsä, Riihikallio-Pilkanmäki, Romioja, Tupsuvuori, Urajärvi, Valtionkärki, Vanhan kartanon idänverijuurialue ja Vähäpää.
Aluerakenne Kylät ja kulmakunnat Asikkalassa on 24 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967): Anianpelto, Asikkalan kylä, Hillilä, Iso-Äiniö, Joenniemi, Kalkkinen, Keltaniemi, Kopsuo, Kurhila, Muikkula, Myllykselä, Paakkola, Pulkkila, Pätiälä, Reivilä, Riihilahti, Salo, Särkijärvi, Urajärvi, Vehkoo, Vesivehmaa, Viitaila, Vähimaa ja Vähä-Äiniö.
Lisäksi Asikkalassa on Mustjärven kulmakunta. Salon kylään kuuluu Salonsaari.
Jokapäiväisessä käytössä ovat kuitenkin henkikirjakylien sijaan useammasta kylästä koostuvat kyläkunnat, esimerkiksi Vääksy (keskustaajama, joka muodollisesti ei ole maakirjakylä), Kalkkinen (yleisesti koko Pohjois-Asikkala), Asikkalan kirkonkylä, Vesivehmaa, Urajärvi, Kurhila-Hillilä ja Iso-Äiniö.
Tunnustuksia Neljä Asikkalan kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Mustjärvi 2015, Urajärvi 2004, Kurhila-Hillilä 2000 sekä Kalkkinen 1997 (ensimmäisenä Päijät-Hämeessä) ja uudelleen 2012.
Taajamat Asikkalan taajama-aste oli 65,4 prosenttia vuonna 2022. Kunnan keskustaajama on noin 5 000 asukkaan Vääksy, joka sijaitsee Päijänteen ja Vesijärven välisellä kannaksella.
Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Hallinto ja politiikka Kunnanjohtajat KunnanjohtajaToimikausiSyntymä- ja kuolinvuosiPuolueMuuta (esim. sidonnaisuudet)Osmo Puranenn. 1950-luvullaAsikkalan Rotaryklubin perustajajäsen ja sen presidentti 1966−1967.Toimi Tuominenn. 1970-luvulla1922−2012Kunnanjohtaja toimi samalla kunnanvaltuuston puheenjohtajana.Matti Rantanen1985−10.2005s. 1946 tai 1947Väistyi luottamuspulan vuoksi, joka johtui yksityiselämään liittyvistä huhuista.Juri Nieminen20.7.2006−6.8.2016s. 1976sitoutumatonIrtisanoutui luottamuspulan vuoksi, joka johtui huonoksi moititusta johtamistavasta.Aapo Pispa (väliaikainen)7.8.2016−6.8.2017s. 1968Rinna Ikola-Norrbacka 7.8.2017−s. 1973
Liikenne ja infrastruktuuri Etäisyyksiä Asikkalasta Heinola 35 km Helsinki 130 km Jyväskylä 145 km Jämsä 90 km Lahti 25 km Tampere 130 km
Kulttuuri Murre Asikkaaln alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Asikkalan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.
Asikkalan murteen erottuvimpia piirteitä on yleiskielen d:n vastineena kuultava heleä l: esimerkiksi pata : palan. Tämä piirre on nykyisin jo varsin harvinainen.
Asikkala on yhdessä Padasjoen ja Heinolan kanssa hämäläismurteiden äärireunalla. Asikkalan pohjoispuolella sijaitseva Sysmä kuuluu itämurteiden ja niiden savolaismurteiden puolelle. Pitäjien välinen raja on suomen kielen murrekartan jyrkimpiä, vaikka nykyisin murre-erot ovat huomattavasti tasaantuneet.
Nähtävyydet pienoiskuva|Danielson-Kalmarin huvila Vääksyssä. Suomen vapaa-ajankalastusmuseo eli Päijänne-talo J. R. Danielson-Kalmarin huvilaBaselli & Lehtinen 1985, s. 282. Aurinkovuoren hiihtokeskus Anianpellon markkinapaikkaBaselli & Lehtinen 1985, s. 258 Kalkkisten kanava Vääksyn kanavamiljöö Vääksyn vesimylly ja sähkövoimalaitosmuseo PulkkilanharjuBaselli & Lehtinen 1985, s. 259. ja Päijänteen kansallispuisto Urajärven kartanomuseo Asikkalan kirkko Vääksyn kanava
Ruokakulttuuri Asikkalan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla lohikeitto Axel Laurellin tapaan, ohrarieska ja perunamunavoi sekä marjamaito ja sahti.
Uskonto Vuoden 2018 aluejaon mukaan Asikkalassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: Asikkalan seurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Asikkalan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta. Lisäksi kunnassa toimii Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Asikkalan vapaaseurakunta, Helluntaiherätykseen kuuluva Vääksyn helluntaiseurakunta, Suomen Metodistikirkkoon kuuluva Vuoksenlaakson metodistiseurakunta Vesivehmaan kylässä sekä Jehovan todistajien Vääksyn seurakunta. Pyhän Ursulan katolinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Tunnettuja asikkalalaisia Tunnettuja henkilöitä, jotka ovat syntyneet, asuneet tai vaikuttaneet Asikkalassa: Markus Ahonen (s. 1972), kirjailija Pekka Ala-Pietilä (s. 1957), toimitusjohtaja Kyösti Alho (1875–1962), urkutaiteilija J. R. Danielson-Kalmari (1853–1933), historiantutkija, valtioneuvos James Hirvisaari (s. 1960), kansanedustaja (Perussuomalaiset, Muutos 2011) Niilo Jönsinpoika, valtiopäivämies Minna Kauppi (s. 1982), suunnistaja Mikko Köyhälä, valtiopäivämies Axel Laurell (1715–1790), kappalainen ja perunanviljelyn puolestapuhuja Krister Niilonpoika, valtiopäivämies Aaro Pajari (1897–1949), kenraalimajuri Olli Pajari (1860–1923), kansanedustaja (Suomalainen puolue) Juho Pihlman (1879–1916), poliitikko (SDP) Ensio Rapala (1934–2023), yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos Jaana Raski (s. 1956) näyttelijä Joel Rinne (1897–1981), näyttelijä Esko Riihelä (1939–2017), radiotoimittaja Karri Rämö (s. 1986), jääkiekkoilija Eetu Salin (1866–1919), toimittaja, yksi SDP:n perustajajäsenistä ja sen kansanedustaja Juho Heikki Seppälä (1889–1950), lihakauppa-alan kehittäjä, kauppaneuvos Carl August Standertskjöld (s. 1814) (1814-1885), Asikkalassa syntynyt kenraali ja vapaaherra Gustav Strömm, valtiopäivämies Matti Suntela (1934–1996), maanviljelysneuvos Martti Suntela (1903–1999), maanviljelysneuvos ja kansanedustaja (Maalaisliitto) Johanna Sipilä (s. 1976), kuvataiteilija Nanna Susi (s. 1967), kuvataiteilija Petri Tamminen (s. 1966), kirjailija Jussi Tuominen (1879–1963), raittiusmies ja työväenliikkeen vaikuttaja Kyllikki Virolainen (1924–2009), kansanedustaja (keskusta) ja toimittaja Keijo Virtanen (1951–2022) kirjailija.
Katso myös Asikkalan kirjasto Evon metsärata Hämeenlinna-Anianpelto-rata Luettelo Asikkalan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
Lähteet Baselli, Giovanni & Lehtinen, Lauri (toim.): Maailman ja Suomen Suuratlas. WSOY, 1985. .
Viitteet
Aiheesta muualla
Asikkalan kunnan kotisivut Asikkalan kartta Tilastokeskus – Asikkalan avainluvut
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit