Nokia (vuoteen 1938 Pohjois-Pirkkala) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu noin ihmistä, ja sen pinta-ala on  km², josta  km² on vesistöjä. Väestötiheys on asukasta/km². Nokian naapurikunnat ovat Hämeenkyrö, Pirkkala, Sastamala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Nokian vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers, ja se vahvistettiin vuonna 1951. Nokia on väkiluvultaan Pirkanmaan toiseksi suurin kunta maakuntakeskus Tampereen jälkeen.

Nokia on teollisuuskaupunki ja eräiden suomalaisten tuotemerkkien lähtöpaikka, kuuluisimpina niistä entinen monialayritys ja nykyinen tietoliikennealan yhtiö Nokia ja vaatteiden valmistaja Nanso. Näiden lisäksi myös Nokian Renkaat on kotoisin Nokialta ja sen tehdas sijaitsee Nokialla.

Nimen etymologia Vanhan sanan nois (monikko nokiit) on väitetty tarkoittaneen turkiseläin soopelia, mikä kertoisi siitä, että Nokia oli keskeinen kaupankäyntipaikka, jossa soopelinturkit olivat arvokkain hyödyke. Soopelin hävittyä Suomesta sanalla lienee viitattu muihin tummiin turkiseläimiin kuten näätään ja lopulta turkiksiin yleisesti.Nokian historia Nokian kaupunki (Internet Archive). Viitattu 1.4.2024. Viimeaikainen tutkimus on kuitenkin arvellut, etteivät soopelit olisi kuuluneet Suomen eläinkuntaan edes muinaisuudessa. Nokia tarkoittaisikin alkuaan majavaa.Larry Huldén: Oliko soopeli karjalainen turkiseläin? Viipurin läänin historia II. Jyväskylä 2004. Jos sanalla on tarkoitettu yleisesti musta- tai tummaturkkisia eläimiä, tämä selittäisi sen yhteyden noki-sanaan – vertauksena vesikon nimitys tuhkuri.

Sana Nokia- esiintyy usein vesistöjen nimissä, joten se on saattanut tarkoittaa turkiseläimen pesimispaikkaa. Kirjallisissa lähteissä paikannimi esiintyy ensi kerran vuonna 1505 Nokian kartanon yhteydessä.

Historia pienoiskuva|C. L. Engelin suunnittelema uusklassinen Nokian kirkko. pienoiskuva|Siuronkosken pato. Nokian alueelta on tehty satunnaisia kivikautisia esinelöytöjä, mutta pysyvä asutus syntyi vasta rautakaudella. Useita rautakautisia kalmistoja, joista vanhimmat ovat 500-luvulta ajanlaskun alun jälkeen, on löydetty pitkin vesistön rantoja Kulovedeltä Pyhäjärvelle. Asutuksen on päätelty saapuneen Nokian alueelle Kokemäenjokea pitkin sen alajuoksun suunnasta. Siuron linnavuori on yksi Kokemäenjoen varren muinaislinnoista. Emäkoski oli keskiaikaisen Suur-Pirkkalan keskuspaikka.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 5: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 363–373. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1973. .

Nuijasodan aikana vuodenvaihteessa 1596–1597 Nokialla ottivat yhteen Klaus Flemingin johtamat huovit ja nihdit sekä Jaakko Ilkan johtamat talonpojat (Nokian taistelu). Taistelupaikalle pystytettiin Gabriel Engbergin suunnittelema muistomerkki vuonna 1933.

Emäkoski perattiin 1700-luvulla, minkä ansiosta alueelle syntyi runsaasti lisää viljelysmaita, mutta itse koski käytti vielä 1800-luvun puolivälissä vain kolmea pientä myllyä. Insinööri Fredrik Idestam rakennutti kosken partaalle puuhiomon, Nokian ensimmäisen teollisuuslaitoksen, vuonna 1868. Puuhiomo muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1871, jolloin sen nimeksi tuli Nokia Oy. Yritys aloitti paperin tuotannon vuonna 1880 ja vuonna 1885 sen yhteyteen rakennettiin Suomen ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas. Tehtaiden yhteydessä toimivat myös saha, mylly ja tiilitehdas. Tehtaiden toiminnalle ratkaiseva edistysaskel oli Tampereen-Porin rautatien valmistuminen vuonna 1895; Nokia Oy:n omille kuljetuksille rata oli avattu Tampereelle saakka jo vuonna 1893. Teollinen toiminta vilkastui entisestään, kun Suomen Gummitehdas Oy muutti Helsingistä Nokialle vuonna 1903. Kumitehdas aloitti autonrenkaiden tuotannon vuonna 1932 ja autojen talvirenkaiden valmistuksen vuonna 1937 ensimmäisenä maailmassa. Vuonna 1921 aloitti toimintansa Nokian Kutomo Oy (nykyisin Nanso Group Oy). Vuonna 1941 valmistui SOK:n Nokian mylly.

Entisessä Pitkäniemen kartanossa aloitti vuonna 1900 toimintansa mielisairaala, joka toimi Pitkäniemen hoitolaitoksen nimellä vuoteen 1932. Vuonna 1955 sairaala siirtyi valtiolta 28 kunnan muodostaman Pohjois-Hämeen mielisairaanhuoltopiirin omistukseen. Nykyisin se toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin omistuksessa osana Tampereen yliopistollista sairaalaa.

Vuonna 1922 Pirkkalan kunta jaettiin Pohjois- ja Etelä-Pirkkalaan rajan kulkiessa Pyhäjärvessä, jonka yli ei tuolloin ollut tieyhteyttä. Vuonna 1937 Pohjois-Pirkkala jakautui, kun Pispala liitettiin Tampereeseen ja kunnan jäljelle jääneestä osasta muodostettiin kauppala. Pohjois-Pirkkala otti nimekseen Nokia vuonna 1938 ja samalla Etelä-Pirkkala otti takaisin vanhan emäpitäjän nimen Pirkkala, joka sillä on edelleenkin. Nokian kauppalan ensimmäinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1941. Sotien aiheuttaman viivästyksen jälkeen kauppalan kehitys pääsi vauhtiin 1940-luvun loppuvuosina. Vuonna 1940 Nokialla oli 10 066 asukasta, vuonna 1950 asukasluku oli 15 376 ja vuonna 1960 asukkaita oli 18 410. Nokian ja Pirkkalan välinen tieyhteys Rajasalmen yli valmistui vuonna 1973 ja se muutettiin moottoritieksi vuonna 2006, jolloin siitä myös tuli osa valtatie 3:a.

Talvisodan jälkeen Nokialle siirtyi Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta Jaakkiman yhteiskoulu, joka muutti nimensä Nokian yhteiskouluksi. Koulusta tuli yliopistoon johtava oppikoulu vuonna 1950. Peruskoulujärjestelmään siirtymisen myötä oppilaitos muuttui vuonna 1976 Nokian lukioksi. Vuonna 1957 perustettiin kaupungin omistama Emäkosken yhteiskoulu, jossa aloittivat lukioluokat vuonna 1962. Alun perin Nokia Oy:n omistama ammattikoulu siirtyi silloisen kauppalan omistukseen vuonna 1956. Nokian työväenopisto aloitti toimintansa vuonna 1945.

alt=Nokian, Tottijärven ja Suoniemen vaakunat.|pienoiskuva|Nokian kaupungin vaakuna, allaan siihen liitettyjen Tottijärven ja Suoniemen kuntien vaakunat.

Nokian silloiselle länsirajalle syntyi 1940-luvulla käytännössä tyhjästä kokonainen uusi yhdyskunta, kun Valmet Oy:n Linnavuoren tehdas perustettiin. Tehdas päätettiin sijoittaa vuoren sisään louhittaviin tiloihin. Rakentaminen alkoi vuonna 1942 ja tuotanto käynnistyi vuonna 1946. Tehdas valmisti aluksi lentokoneiden moottoreita, mutta sillä oli suuri osuus myös sotakorvaustoimituksissa laivojen ja veturien moottorien sekä kompressorien valmistajana. Vuonna 1957 aloitettiin traktorien dieselmoottorien tuotanto, ja myöhemmin mukaan tulivat myös työkoneiden ja veneiden moottorit, työstökoneet, aggregaatit ja moottoriruiskut.

Nokianvirtaan valmistui vuonna 1971 Melon vesivoimalaitos, jossa käytetään hyväksi koko putouskorkeus Pyhäjärvestä Kuloveteen (noin 19,5 metriä). Samassa yhteydessä purettiin hieman ylempänä sijainnut, vuonna 1913 rakennettu, vanha voimalaitos. pienoiskuva|Kartta Nokian kuntaliitoksista. Pohjois-Pirkkalan kunnasta liitettiin Pispalan alue Tampereeseen vuonna 1937. Kunnan loppuosasto muodostettiin Nokiaksi nimensä vaihtanut kauppala. Nokiaan liitettiin Suoniemi vuonna 1973 ja Tottijärvi vuonna 1976. 1970-luvulla Nokian pinta-ala kasvoi moninkertaisesti, kun silloiset Tottijärven ja Suoniemen kunnat liitettiin siihen.

Nokialle asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) siirtoväkeä.

Maantiede pienoiskuva|oikea|280px|Pyhäjärven luusua. thumb|right|280px|Härkitietä Nokian keskustassa. thumb|right|280px|Nokian kirjasto- ja kulttuuritalo Virta

Luonto Nokian maisemakuvaa hallitsevat Pyhäjärvi, Nokianvirta ja Kulovesi. Pyhäjärvi on Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi, jossa yhtyvät etelästä Vanajaveden reitin ja pohjoisesta Näsijärven reitin vedet.|Pyhäjärvi laskee syvässä rotkolaaksossa virtaavaa Nokianvirtaa myöten Kuloveteen, johon laskevat pohjoisluoteesta Ikaalisten reitin vedet Siuronkoskea myöten. Länsirajalla Kuloveteen laskee vielä Mouhijärven suunnasta tuleva vesistö Leukaluiden salmessa sekä etelärannalla Sarkolanlahden pohjukkaan Vesilahden länsiosan järvistä alkunsa saava Lanajoki. Pienempiä järviä Nokian alueella ovat Vihnusjärvi, Kalliojärvi, Ylinenjärvi ja Alinenjärvi Nokianvirran pohjoispuolella sekä Teernijärvi sen eteläpuolella.

Pinnanmuodoiltaan Nokian alue on hyvin vaihtelevaa ja maaston korkeuserot ovat monin paikoin varsin suuria. Kaupungin korkein maastonkohta on pohjoisosassa Ruokejärven pohjoispuolella olevalla kalliolla (188 m mpy.). Kuloveden eteläpuolella sijaitseva Kivipyykkivuori (163 m mpy.) oli 1970-luvulle saakka Nokian, Suoniemen ja Tottijärven rajojen yhtymäkohta. Kaupungin keski- ja länsiosan viljelysmaat ovat keskittyneet kapealle kaistaleelle vesistön rannoille. Nokia kuuluu Pirkkalan lehtokeskuksen ydinalueeseen, mutta asutuksen myötä lehdot ovat suureksi osaksi hävinneet. Nokianvirran rantalehdot tuhoutuivat suurelta osin veden pinnan nousun vuoksi. Jäljelle jääneissä lehtometsiköissä kasvaa muiden muassa jalavaa ja pähkinäpensasta.

Aluerakenne Kaupunginosat Nokian kaupungin paikkatietopalvelu

1. 1. kaupunginosa 2. 2. kaupunginosa 3. 3. kaupunginosa 4. 4. kaupunginosa 5. 5. kaupunginosa 6. 6. kaupunginosa 7. Haavisto 8. Harjuniitty 9. Lähdekorpi 10. Maatiala 11. Siuro 12. Viiki 13. Linnavuori 14. Vihola 15. Kulju 16. Lehtimäki 17. Halimaa 19. Sammalisto 20. Korvola 21. Tervasuo 22. Tottijärvi 23. Välimaa 24. Lamminperä 25. Kyynijärvi 26. Juhansuo

Kyliä Korvola Kulovesi Linnavuori Pinsiö Sarkola Siuro Sorva Suoniemi Taivalkunta Tottijärvi Vahalahti Vihola

Taajamat Vuoden 2017 lopussa Nokialla oli 33 322 asukasta, joista 30 448 asui taajamissa, 2 594 haja-asutusalueilla ja 280:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Nokian taajama-aste on 92,1 %. Nokian taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku(31.12.2017) 1 Tampereen keskustaajama* 27 863 2 Siuro 2 376 3 Tottijärvi 209

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Nokian keskustaajama ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Tampereen keskustaajamaa, joka ulottuu Nokian lisäksi usean Tampereen lähikunnan alueelle. Yhteensä Tampereen keskustaajamassa on 334 112 asukasta ja sen pinta-ala on 276,23 neliökilometriä.

Väestö Väestönkehitys Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1964 lähtien.

Hallinto ja politiikka Kaupunginvaltuusto

Nokian kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Valtuustossa on 43 jäsentä. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Riikka Puntalo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Piila Paalanen (kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Anne Nyman (vas.).

Kaudella 2025–2029 valtuuston paikkajako on seuraava:

Kokoomus 12 paikkaa SDP 11 paikkaa Vasemmistoliitto 8 paikkaa Vihreät 5 paikkaa Keskusta 3 paikkaa Perussuomalaiset 3 paikkaa Kristillisdemokraatit 1 paikka

Kaupunginhallitus Nokian kaupunginhallituksessa on yhdeksän jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Jari Haapaniemi (kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marko Asell (sd.) ja toisena varapuheenjohtajana Teresa Kvick (vas.).

Viranhaltijat Nokian kaupunginjohtajana toimii Eero Väätäinen. Väätäinen antoi suostumuksensa virkaan ja Nokian kaupunginvaltuusto valitsi Väätäisen virkaan yksimielisesti vuonna 2013. Koulutukseltaan Väätäinen on hallintotieteiden maisteri.

Ystävyyskaupungit Blönduós, Islanti Moss, Norja Karlstad, Ruotsi Horsens, Tanska Orjol, Venäjä Sillamäki, Viro Sárospatak, Unkari

Talous ja elinkeinot pienoiskuva|Kylpylähotelli Eden. pienoiskuva|Nokianvirta ja Tehdassaari.

Suurimmat työnantajat Työnantajat Työntekijät Nokian kaupunki 2 058 Pitkäniemen sairaala 875 Agco Power Oy 760 Nokian Renkaat Oyj 878 Nokian Raskaat Renkaat Oy 252 Purso Oy 232 Patria Aviation Oy 200 Oy Essity Finland Ab 200 Pirkanmaan Osuuskauppa 183 Rengaslinja Oy 104työntekijätiedot 2018

Liikenne ja infrastruktuuri pienoiskuva|Nokian rautatieasema. pienoiskuva|Viholan venesatama.