Työeläke on eläkettä, jota maksetaan ansiotyössä olleille ihmisille. Sen määrä perustuu palkka- ja yrittäjätuloihin. Työeläke antaa turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta.
Suomen eläkejärjestelmässä, kuten useissa muissakin maissa, työeläketurva on lakisääteinen ja pakollinen. Suomalaisten työeläkkeistä suurin osa rahoitetaan saman vuoden eläkevakuutusmaksuilla ja osa aiemmin rahastoiduilla maksuilla ja niiden sijoitustuotoilla.
Suomessa vanhuuseläkkeelle voi jäädä valintansa mukaan oman ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän ja 69 ikävuoden välillä. Eläkettä maksetaan koko lopun elinajan. Vuonna 2023 suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 62,8-vuotiaana. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää laskevat työkyvyttömyyseläkkeet, jotka alkavat ennen vanhuuseläkeikää.
1. tammikuuta 2017 voimaan tulleen eläkeuudistuksen myötä eläkeikä on noussut vuodesta 2018 alkaen 3 kk vuosittain, kunnes se vuonna 2027 on 65 vuotta. Vuodesta 2027 eläkeikä kytketään elinajanodotteeseen siten, että työssä ja eläkkeellä oloajan suhde säilyy vuoden 2025 tasolla.
Suomen työeläkejärjestelmä on hajautettu. Työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset, joita ovat työeläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt, eläkekassat ja alakohtaiset eläkelaitokset. Työeläkejärjestelmän keskuselimenä toimii Eläketurvakeskus.
Suomen perustuslakia tulkittaessa maksussa olevat työeläkkeet määritellään omaisuudeksi, jonka tasoon ei voida puuttua poliittisilla, taloudellisilla tai hallinnollisilla päätöksillä. Muutokset voivat kohdistua vain tulevaisuudessa maksettaviin työeläkkeisiin. Suomen työeläkemalli poikkeaa Ruotsin mallista sikäli, että siellä maksussa olevat eläkkeet alenevat yleisen taloustilanteen heikentyessä tai vastaavasti nousevat taloustilanteen kohentuessa.
Työeläkelait Suomessa Suomessa on viisi työeläkelakia. Lait takaavat yhtäläisen eläketurvan, mutta niissä on joitakin eroja.
TyEL: työntekijän eläkelaki — Yksityisen sektorin palkaansaajat vakuutetaan työntekijän eläkelain eli TyEL:n mukaan. TyEL astui voimaan vuoden 2007 alussa. TyEL:iin yhdistettiin: TEL: työntekijäin eläkelaki LEL: lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki TaEL: taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien eläkelaki TaEL. YEL: yrittäjän eläkelaki — Yrittäjät vakuuttavat itse itsensä yrittäjien eläkelain YEL:n mukaan. Maatalousyrittäjillä on oma eläkelakinsa MYEL. MYEL: maatalousyrittäjän eläkelaki JuEL: julkisten alojen eläkelaki. JuEL astui voimaan vuoden 2017 alussa, ja siihen yhdistettiin KuEL, kunnallinen eläkelaki VaEL, valtion eläkelaki KiEL, Suomen evankelisluterilaisen kirkon eläkelaki MEL: merimieseläkelaki — Merimieseläkelain MEL:n mukaan vakuutetaan kaikki suomalaisissa ulkomaanliikenteen kauppa-aluksissa työskentelevät ja työsopimussuhteessa jäänmurtajilla olevat
Työeläkkeen karttuminen ja määrä
Eläkettä karttuu työssä oleville 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta 1,5 % työansioista. 53–62-vuotiaille työntekijöille karttuu vuosina 2017–2025 eläkettä poikkeuksellisesti 1,7 % vuotuisista työansioista eläkeuudistuksen siirtymäajasta johtuen.
Pääsääntöisesti työeläkettä ei kartu sellaisesta työstä, josta maksetaan palkkaa vähemmän kuin 70,08 euroa kalenterikuukaudessa (vuonna 2025). Koska alaraja on matala, käytännössä eläketurva kattaa kaiken ansiotyöskentelyn.
Vuodesta 2005 alkaen koko työuran ansiot vaikuttavat eläkkeen määrään.
Eläkettä karttuu myös sellaisilta palkattomilta kausilta, joilta maksetaan työansioon perustuvaa etuutta (kuten ansiopäiväraha, sairauspäiväraha).
Eläkekarttumat muuttuivat vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä.
Karttuminen eläkkeellä
Jos henkilö on eläkkeellä, mutta jatkaa työssä, hänelle karttuu uutta eläkettä 1,5 % vuosiansioista oman ikäluokkansa vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajaan asti.
Vakuuttamisen yläikäraja määräytyy syntymävuoden mukaan seuraavasti: 68 vuotta, vuonna 1957 ja sitä ennen syntyneet 69 vuotta, vuosina 1958–1961 syntyneet 70 vuotta, vuosina 1962 ja sen jälkeen syntyneet
Tämän kartuneen eläkkeen voi hakea maksuun vakuuttamisvelvollisuuden yläikärajalla.
Lastenhoito ja opiskelu
Työeläkettä kertyy myös omien alle kolmevuotiaiden lasten hoitamisesta ja tutkintoon johtavasta opiskelusta laskennallisen kuukausiansion mukaan. Laskennallinen tulo vuonna 2025 oli 876 euroa kuukaudessa. Luku tarkistetaan vuosittain. Lastenhoito- ja opiskeluajan eläkekarttumat saa aikanaan eläkkeeseensä, jos saa työuran aikana myös riittävästi palkka- tai yrittäjätuloja.
"Tulevan ajan" eläke työkyvyttömyyseläkkeessä
Eläkettä voi karttua myös ns. tulevalta ajalta. Esimerkiksi jos nuori tulee työkyvyttömäksi, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä määrä lasketaan ikään kuin hän jatkaisi työssä vanhuuseläkkeeseen eli oman ikäluokkansa alimpaan vanhuuseläkeikään. Jos henkilön ikäluokalle ei ole vielä säädetty alinta vanhuuseläkeikää, tulevan ajan pääteikä on lähimmälle ikäluokalle säädetty alin vanhuuseläkeikä. Tulevan ajan eläke lasketaan pääsääntöisesti eläkkeelle siirtymistä edeltävien viiden kalenterivuoden ansioiden perusteella. Näistä ansioista tulevan ajan eläke lasketaan 1,5 % karttumalla siihen saakka, kunnes työntekijän oma alin eläkeikä täyttyy. Jos "tulevaa aikaa" ei huomioitaisi, nuoren kuukausittainen työeläke voisi jäädä hyvin pieneksi.
Vuorotteluvapaa ja eläke Vuorotteluvapaan ajalta kertyi eläkettä silloin, kun se oli käytössä. Vuorotteluvapaan ajalta eläkkeen laskennan perusteena käytettiin 55 prosenttia siitä ansiosta, josta vuorottelukorvaus on laskettu. Tästä ansion osuudesta eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa. Vuorotteluvapaa lakkautetiin 1.8.2024Eläkettä voi kertyä myös palkattomilta ajoilta
Kansaneläke ja työeläke
Työeläke pienentää saadun kansaneläkkeen määrää. Kun työeläkkeen määrä ylittää tietyn rajan, kansaneläkettä ei makseta ollenkaan. Vuonna 2025 tämä raja oli yksinasuvalla noin 1 617 euroa kuukaudessa ja avo- tai avioliitossa asuvalla noin 1 449 euroa kuukaudessa. Jos työeläke on 66 euroa kuukaudessa tai alle, kansaneläke maksetaan täysimääräisenä.
Työeläkkeessä ei ole euro- eikä prosenttimääräistä eläkekattoa.
Elinaikakerroin
Elinaikakerroin on kerroin, jolla alkava eläke pyritään sopeuttamaan vanhuuseläkkeen määrä pidentyvään elinaikaan.
Kerroin määritellään erikseen kullekin ikäluokalle 62 vuoden iässä käyttäen viiden edellisen vuoden kuolevuustilastoja. Elinaikakertoimen eläkettä pienentävän vaikutuksen voi korvata jatkamalla työssä pitempään.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistama elinaikakertoimen vuodelle 2025 oli 0,94759. Tuorein vahvistettu elinaikakerroin pienentää vuonna 1962 syntyneiden vuonna 2025 tai sen jälkeen alkavia työeläkelain mukaisia vanhuuseläkkeitä 5,2 prosenttia. Elinaikakerroin pienentää myös vuonna 2025 myönnettäviä työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä lukuun ottamatta niihin sisältyvää tulevan ajan eläkkeen osuutta, johon elinaikakerrointa ei sovelleta.
Työeläke keskimäärin
Keskimääräinen työeläke oli 1 826 euroa kuukaudessa vuoden 2023 lopussa. Kokonaiseläke oli samana ajankohtana keskimäärin 1 977 euroa. Lakisääteinen kokonaiseläke muodostuu joko pelkästä työeläkkeestä, kansaneläkkeestä tai näistä molemmista sekä mahdollisesta takuueläkkeestä.
Eläke-etuudet
Työeläkejärjestelmästä maksettavat etuudet ovat: vanhuuseläke osittainen vanhuuseläke työkyvyttömyyseläke työuraeläke perhe-eläke kuntoutusetuudet (kuntoutusraha, osakuntoutusraha ja kuntoutuskorotus)
Vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä etuuksiin tuli muutoksia. Osa-aikaeläke poistui ja sen korvasi osittainen vanhuuseläke. Vuodesta 2017 alkaen raskaan ja pitkän työuran tehneet ovat voineet hakea ns. työuraeläkettä 63-vuotiaana. Eläke voidaan myöntää vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneille, joten ensimmäiset työuraeläkkeet alkoivat 1.2.2018. Työuraeläkkeen ehtona ovat vähintään 38 vuoden työura sekä joko fyysisesti tai henkisesti kuluttava työ. Työuraeläkkeen myöntämisen edellytykset ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeen, joka pysyy uudistuksessa ennallaan.
Vanhuuseläke
Vanhuuseläkkeelle jäämiseen vaikuttaa henkilön syntymävuosi.
+ Vanhuuseläkkeen ikärajat Syntymävuosi Alin vanhuuseläkeikä 1954 ja sitä ennen 63 v 1955 63 v 3 kk 1956 63 v 6 kk 1957 63 v 9 kk 1958 64 v 1959 64 v 3 kk 1960 64 v 6 kk 1961 64 v 9 kk 1962–1964 65 v 1965– Kytketään elinajan odotteeseen. Ikäraja nousee vuosittain enintään kahdella kuukaudella vuodesta 2030 alkaen.
Vanhuuseläkettä on haettava ja työsuhteen pitää olla päättynyt ennen kuin eläke voi alkaa.
Julkisen sektorin työntekijöillä voi olla niin sanottu ammatillinen tai henkilökohtainen eläkeikä. Ammatillinen eläkeikä on yleensä alempi kuin 63 vuotta. Alemmat ammatilliset eläkeiät nousevat vaiheittain niin, että vuonna 2018 ammatillisen eläkeikänsä täyttäville tulee 3 kk korotusta eläkeikään, vuonna 2019 eläkeikänsä täyttäville puolestaan 6 kk korotusta jne. Henkilökohtainen eläkeikä on puolestaan 63 ja 65 vuoden välillä, eikä se muuttunut vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joka tapauksessa oman ikäluokan yleisessä (alimmassa) eläkeiässä ennen henkilökohtaista eläkeikää, mutta silloin vuoteen 1995 mennessä karttunutta eläkettä vähennetään.
Osittainen vanhuuseläke
Kertyneestä vanhuuseläkkeestä voi ottaa maksuun neljänneksen (25 %) tai puolet (50 %) aikaisintaan 61-vuotiaana, jos on syntynyt 1963 tai aiemmin. Alaikäraja nousee vuonna 1964 syntyneillä 62 vuoteen ja sitä nuoremmilla asteittain ylöspäin. Jos eläkkeestä ottaa maksuun 25 prosenttia, osuuden voi halutessaan myöhemmin nostaa 50 prosenttiin. Toisinpäin muutosta ei voi tehdä.
Eläkkeen ottaminen varhennettuna (ennen omaa vanhuuseläkeikää) pienentää nostettua eläkeosaa pysyvästi 0,4 prosenttia kuukaudessa eli 4,8 prosenttia vuodessa. Jos osittainen vanhuuseläke alkaa vasta alimman vanhuuseläkeikäsi jälkeen, maksettavaa eläkkeenosaa korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaiselta kuukaudelta, jolta eläkkeen alkamista on myöhennetty.
Eläkkeeseen ei liity palkka- tai työaikaseurantaa. Töissä voi halutessaan jatkaa kokopäiväisesti eikä työnantajan kanssa tarvitse sopia asiasta.
Työkyvyttömyyseläke
Työkyvyttömyyseläkkeen saamisen edellytyksenä on pitkäaikainen sairaus, vika tai vamma vähintään vuoden ajan. Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 17 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Työkyvyttömyyden määrittelyn pohjana on lääkärintodistus terveydentilasta (B-lääkärinlausunto).
Työkyvyttömyyden vuoksi myönnettäviä eläkkeitä ovat toistaiseksi myönnettävät täysi työkyvyttömyyseläke ja osatyökyvyttömyyseläke sekä määräajaksi myönnettävät kuntoutustuki ja osakuntoutustuki.
Toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke jatkuu vanhuuseläkeikään saakka. Jos työkyvyn palautumisesta on toiveita, myönnetään eläke määräaikaisena työkyvyttömyyseläkkeenä eli kuntoutustukena.
Työkyvyttömyyseläkettä kutsutaan puhekielessä myös käsitteillä sairauseläke ja sairaseläke.
Työkyvyttömyyseläkettä haetaan omasta työeläkelaitoksesta tai Kelasta. Hakemus voidaan tehdä, kun sairaus tai vamma heikentää työkykyä vähintään vuoden yhtäjaksoisesti. Hakemuksen käsittelyyn kuluu noin 70 päivää (vuonna 2014). Eläkehakemusta käsittelevät eläkeratkaisija ja -lääkäri. Vakuutuslääkärit ovat vakuutuslääketieteen erityispätevyyden suorittaneita erikoislääkäreitä. Vakuutuslääkäri ei tapaa eikä tutki työeläkkeen hakijaa. 2010-luvulla yleisimpiä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen syitä ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten vammat.
Eläketurvakeskuksen erikoistutkija Mikko Laaksosen tutkimusartikkelissa vuodelta 2023 kerrotaan, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä vähentyi noin neljänneksen vuodesta 2010 vuoteen 2020. Suurin osa muutoksesta johtui siitä, että suuriin ikäluokkiin kuuluvia siirtyi työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle. Vuosien 2010 ja 2020 välillä uusia työkyvyttömyyseläkkeitä alkoi myös entistä vähemmän.
Työuraeläke