Karjalan armeija (Kar. A) oli Suomen maavoimien sotatoimiyhtymä jatkosodassa. Se oli toiminnassa 29. kesäkuuta 1941 – 1. maaliskuuta 1942.

Joukko-osastot Armeijaan kuului kaksi armeijakuntaa ja yksi erillinen taisteluryhmä.

VII armeijakunta VI armeijakunta Ryhmä Oinonen

Armeijakuntiin kuului yhteensä viisi jalkaväkidivisioonaa. Ryhmä Oinoseen kuului Ratsuväkiprikaati sekä 1. ja 2. jääkäriprikaatit. Myöhemmin myös Saksan 163. jalkaväkidivisioona liitettiin armeijaan.

Tausta Sodanjulistus annettiin 26. kesäkuuta 1941, Mannerheim vahvisti Karjalan armeijan hyökkäyssuunnitelman 28. kesäkuuta ja Karjalan armeija perustettiin 29. kesäkuuta komentajanaan kenraaliluutnantti Erik Heinrichs ja esikuntapäällikkönä eversti K. A. Tapola. Hyökkäyssuunnitelman mukaan Karjalan armeijan hyökkäys kohdistuisi Laatokan pohjoispuolelle. Karjalan armeijaan kuului yli 100 000 sotilasta, ja se oli suurin koskaan Suomessa muodostettu sotajoukko. Armeijan joukot oli ryhmitetty puolustukseen rajalle.

Jatkosodan hyökkäysvaihe

thumb|Karjalan armeijan tärkeimmät komentajat kesällä 1941. Kuvassa toinen vasemmalta armeijan komentaja kenraaliluutnantti Erik Heinrichs hänen vieressään 1. jääkäriprikaatin komentaja eversti Ruben Lagus ja oikealla VI armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Paavo Talvela, Talvelan ja Laguksen välissä taustalla Karjalan armeijan tykistökomentaja eversti William Häkli

Karjalan armeija aloitti hyökkäyksen Laatokan Karjalaan 10. heinäkuuta 1941. Tarkoituksena oli vallata talvisodassa menetetyt alueet takaisin, mutta hyökkäystä jatkettiin yli vanhan rajan Neuvostoliiton puoleiseen Itä-Karjalaan, kun raja oli elokuussa saavutettu.

Karjalan armeijan hyökkäys kohti Syväriä alkoi Tuuloksesta 4. syyskuuta.Porvali s. 305. Armeijan pohjoista sivustaa tuki 14. divisioona, ja etelässä Laatokka erotti sen Kannaksella toimivista joukoista. Syyskuussa armeijalle perustettiin oma radioasemansa, Aunuksen Radio. Armeija eteni ripeästi käyttäen hyökkäyksen kärkenä kevyitä jääkärijoukkoja. Lokakuussa vallattiin Petroskoi, jonka nimi muutettiin Äänislinnaksi.

Asemasota Karjalan armeija lopetti hyökkäyksensä 7. joulukuuta 1941 ja siirtyi puolustusryhmitykseen linjalle Laatokka-Syväri-Ääninen-Maaselkä. Kenraaliluutnantti Heinrichs siirrettiin 29. tammikuuta 1942 yleisesikunnan päälliköksi ja väliaikaisena komentajana oli kenraaliluutnantti Lennart Oesch 1. maaliskuuta 1942 saakka, jolloin Karjalan armeija lakkautettiin ja Päämajan alaisuuteen muodostettiin kolmen kannaksen ryhmät; Aunuksen ryhmä, Kannaksen ryhmä ja Maaselän ryhmä.

Lakkauttaminen Päämaja antoi käskyn Karjalan armeijan lakkauttamisesta ja nimen muuttamisesta Aunuksen ryhmäksi (Aun. R) 25. helmikuuta 1942. II armeijakunta sille alistettuine taistelu- ja huoltojoukkoineen erotettiin Karjalan armeijasta ja siitä muodostettiin suoraan Päämajan alainen Maaselän ryhmä (Maa. R). Aunuksen ryhmään käskettiin V, VI ja VII armeijakunta sekä 163. divisioona. Ryhmien väliseksi rajaksi määrättiin silloinen II ja VII armeijakunnan välinen raja. Käskyssä toimeenpanohetkeksi oli määrätty 1. maaliskuuta 1942 kello 12.00.

Lähteet

Kirjallisuutta Tapola, Päivi: Ajan paino. Jalkaväenkenraali K. A. Tapolan elämä. Tammi, Helsinki, 2004. K. A. Tapolan teksti Karjalan armeijan hyökkäysoperaatiosta.

*