Karl Heinrich Marx (5. toukokuuta 1818 Trier, Preussi, Saksa – 14. maaliskuuta 1883 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta)Karl Heinrich Marx oli preussilaissyntyinen yhteiskuntafilosofi, materialisti ja kapitalismin päättymisen ennustaja. Marxin ajattelua kutsutaan yleisesti marxilaisuudeksi tai marxismiksi.
Marx tunnetaan erityisesti teoriasta, joka käsittelee työtätekevän ja omistavan luokan luokkaristiriitaa ja -taistelua. Marxia pidetään uudenaikaisen sosialismin ja kommunismin perustajana antamalla sosialismille tieteellisen luonteen erotuksena utopiasta. Marx työskenteli Friedrich Engelsin kanssa.
Marx kehitti ja pyrki julkaisemaan kattavan analyysin kapitalismin heikkouksista ja sosialismiin siirtymisen todennäköisyydestä, koska kapitalismi tulisi Marxin mukaan kaatumaan sisäisten ristiriitojensa vuoksi. Monet muut sosialistit, kuten Henri de Saint-Simon ja Louis-Auguste Blanqui, olivat kertoneet sosialismista jo ennen Marxia.
Marxin merkittävä kontribuutio kapitalismin analyysin lisäksi oli materialistinen historiankäsitys, joka sitoi sosialismin yhteiskuntajärjestelmien jatkumoon ihmisen arkielämän konkreettisista aineellisista, materiaalisista syistä.
Elämä
Perhetausta ja opiskeluvuodet Karl Marx syntyi juutalaiseen perheeseen Preussin Trierissä. Hänen isänsä Hirschel, sittemmin Heinrich, Marx oli lakimies, joka ajalle tyypillisen juutalaissyrjinnän takia kääntyi luterilaiseksi.Wheen 2000, s. 21. Kodissa vieraili kulttuurielämän edustajia, joita innostivat valistusaatteet.Wheen 2000, s. 23.
Marxin oletetaan olleen kotiopetuksessa aina vuoteen 1830 asti, jolloin hän aloitti opinnot Trierin lyseossa.Wheen 2000, s. 25. Marx tuli ylioppilaaksi vuonna 1835. Hänen terveytensä oli horjuva ja hänet vapautettiin asepalveluksesta.Wheen 2000, s. 27. Ylioppilaaksi tultuaan Marx kirjautui Bonnin yliopistoon opiskelemaan lakia.Wheen 2000, s. 28.
Marx tutustui koulukaverinsa Edgar von Westphalenin sisareen Jennyyn, ja nuoret ihastuivat toisiinsa. Von Westphalenien perhe oli Preussin ylhäisaatelistoa.Wheen 2000, s. 29. Aikalaiset ihmettelivät, miten paroni saattoi antaa tyttärensä seurustella juutalaissukuisen ja porvarissäätyisen miehen kanssa. Kesällä 1836 Karl Marx ja Jenny von Westphalen kihlautuivat. Avioliitto kesti aina Jennyn kuolemaan asti vuonna 1881.Wheen 2000, s. 59–60.
Vaihdettuaan yliopistoa Berliiniin vuonna 1836, Marx kiinnostui filosofiasta ja etenkin hegeliläisyydestä. Ensimmäisenä Berliinin-vuotenaan hän opiskeli tiiviisti lakia, sillä hän pyrki edelleen tuomariksi. Hän halusi kirjoittaa teoksen lakitieteen filosofiasta, mutta kirja ei koskaan valmistunut. Marx kokeili siipiään kirjoittajana kirjoittaen runoja sekä romaanikäsikirjoituksen, jota itsekin piti huonona.Wheen 2000, s. 35–38.
Kun Marx päätti syventyä filosofiaan, oli Preussin sisäpoliittinen ilmasto muuttumassa taantumuksellisemmaksi ja akateemista vapautta ryhdyttiin rajoittamaan. Vuonna 1841 Marx valmistui Berliinin yliopistosta, toimittaen tohtorinväitöskirjansa Demokritoksen ja Epikuroksen luonnonfilosofian ero Jenan yliopistoon, jossa oli vapaamielinen ilmapiiri. Jenan yliopisto myönsi Karl Marxille filosofian tohtorin arvon vuonna 1841.Wheen 2000, s. 41–43.
Päätoimittajana Nuoren teologin Bruno Bauerin kanssa 1841 Marx aloitti kampanjansa oikeistohegeliläisiä ja kirkkoa vastaan. He kirjoittivat pamfletin Tuomiopäivän pasuuna Hegelin yllä.Wheen 2000, s. 44. Teoksen tekijöiden paljastumisen vuoksi vuonna 1842 Marx hylkäsi yliopistollisen maailman ja matkusti Kölniin, joka tunnettiin vauraana ja edistyneenä kaupunkina. Tapaamiensa henkilöiden avulla Marx siirtyi journalismin pariin ja alkoi toimittaa Rheinische Zeitung -lehteä, joka oli tarkoitettu kilpailijaksi vanhoilliselle Kölnische Zeitung -lehdelle.Wheen 2000, s. 44–45.
Ensimmäiset Marxin laatimat lehtikirjoitukset ilmestyivät vuonna 1842. Kirjoituksillaan Marx suututti ensiksi heikkona pitämänsä liberaalin opposition. Kun lehden levikki ja maine kasvoivat, hermostuivat myös Preussin viranomaiset. Marxin kirjoituksia pidettiin röyhkeinä ja maapäivien puhemies von Schaper vaati Berliinin sensuuriviranomaisilta toimintaa. Lehti lakkautettiin tammikuussa 1843.Wheen 2000, s. 51–55. Marxin ystävä Arnold Ruge muutti Ranskaan, perusti siellä Deutsche–französische Jahrbücher -nimisen julkaisun ja pyysi Marxia mukaan.Wheen 2000, s. 56.
Aika Ranskassa ja Belgiassa Marx saapui vaimonsa kanssa Pariisiin vuonna 1843. Vuoden 1830 vallankumouksen jälkeen Pariisiin oli asettunut lukuisia radikaaleja ajattelijoita, kuten anarkisti Pierre Proudhon.Wheen 2000, s. 67. Ensimmäinen lapsi, tytär Jenny (Jennychen) syntyi Pariisissa vuonna 1844. Lastenhoidon järjestämiseksi Jenny-puoliso päätti lähteä Trieriin vanhempiensa luo.Wheen 2000, s. 68–69.
Deutsche–fransösische Jahrbücher ei menestynyt, ja sitä ilmestyi vain yksi numero. Sen merkittävin avustaja oli runoilija Heinrich Heine, joka kirjoitti lehteen artikkelin Baijerin kuninkaan Ludvig I:n naisseikkailuista. Poliisi takavarikoi lehdet, ja Preussin hallitus määräsi, että Marx ja Heine tulee pidättää heti kun he ylittävät Saksan rajan. Arnold Ruge lopetti lehtensä. Marx lupautui kirjoittamaan Vorvärts! nimiseen kommunistiseen lehteen. Samoihin aikoihin hän kiinnostui taloustieteestä. Kesällä 1844 hän luki Adam Smithin, James Millin ja David Ricardon teoksia. Smithiä ja Ricardoa Marx arvosti, mutta arvosteli heitä siitä, että he eivät selitä lähtökohtanaan olevaa yksityisomistusta.Wheen 2000, s. 72–76. Vuonna 1844 Marx tapasi elämänmittaiseksi ystäväksi muodostuvan Friedrich Engelsin.Wheen 2000, s. 79–80.
left|200px|thumb|Takana Friedrich Engels ja Karl Marx, edessä Marxin puoliso Jenny von Westphalen ja heidän lapsensa Laura Marx ja Eleanor Marx (1864).
Vuonna 1845 Preussin suurlähettiläs Alexander von Humboldt vaati Ranskan hallitusta toimiin Vorvärts!-lehteä vastaan. Lehti lakkautettiin ja Ranskan sisäministeriö päätti karkottaa Marxin maasta.Wheen 2000, s. 91–92, 2000
Ainoa mannereurooppalainen maa, johon Marx saattoi muuttaa oli Belgia.Wheen 2000, s. 92, 2000. Maanpakoon asettui myös Jenny-puolison veli Edgar von Westphalen, elinikäinen ystävä Josef Weydemeyer, joukko puolalaisia sosialisteja, Marxin ystävä Moses Hess sekä Friedrich Engels. Jenny Marx, tytär ja kotiapulainen saapuivat myös Brysseliin.Wheen 2000, s. 92–93.
Vuonna 1845 Marx ja Engels vierailivat Englannissa tutustumassa paitsi Lontoon kirjastoihin, myös ottamassa selvää maailman ensimmäisestä työväenliikkeestä, chartisteista. Palattuaan Belgiaan Marx ryhtyi kirjoitustyöhön ja Engels agitoi Brysselin sosialisteja liittoutumaan.Wheen 2000, s. 94.
Brysselissä Marx ja Engels kirjoittivat yhdessä arvostelua hegeliläisyyttä vastaan, kymmeniä väittelykirjoituksia niin konservatiiveista, ranskalaisista sosialisteista kuin liberalisteistakin. Erään kerran kaksikko päätti kirjoittaa aluksi artikkelin Marxin entistä toveria, Baueria ja tämän veljiä sekä heidän kumppaneitaan vastaan. Artikkelista syntyi teos Pyhä perhe.Wheen 2000, s. 89–90, 2000.
Ranskassa ollessaan Marx ja Engels olivat liittyneet saksalaisten maanpakolaisten perustamaan Oikeamielisten liittoon, joka Marxin vaikutuksesta muutti nimensä Kommunistien liitoksi vuonna 1847. Vanhan Oikeamielisten liiton tunnus ”kaikki ihmiset ovat veljiä” korvattiin tunnuksella ”kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen”.Wheen 2000, s. 112–115.
Marxin ja Engelsin kuuluisin yhteinen työ, Kommunistisen puolueen manifesti kirjoitettiin Brysselissä Kommunistien liiton julistukseksi ja julkaistiin ”Euroopan hulluna vuonna” 1848. Teos kuuluu kaikkien aikojen luetuimpiin ihmiskunnan historiassa. Jälkisanoissaan Marx julistaa että ”Porvariston tuho ja proletariaatin nousu ovat molemmat yhtä väistämättömiä ilmiöitä.”Wheen 2000, s. 115–117. Vaikka Engelsin jälki näkyi lopullisessa versiossa, latomoon saapuva teksti oli kokonaisuudessaan Marxin kynästä syntynyt, ja hän olikin kirjoittanut sitä Kommunistiliiton painostuksen alla yötä päivää. Kommunistisen puolueen manifesti ilmestyi saksaksi 24. helmikuuta vuonna 1848.Wheen 2000, s. 121. Teos ladottiin Lontoossa.Wheen 2000, s. 122.
Samaan aikaan syttynyt Ranskan vallankumous huolestutti Belgian hallituksen. Maaliskuun 3. päivänä 1848 Marx sai maastakarkotusmääräyksen. Aikaa poistumiseen olisi vain vuorokausi. Marx oli pakkaamassa tavaroitaan, kun poliisi tunkeutui asuntoon ja pidätti hänet. Pidätyksen syyksi ilmoitettiin, että Marx oli maassa ilman passia. Myös Jenny joutui pidätetyksi, ja häntä syytettiin irtolaisuudesta. Seuraavana päivänä Marxit vapautettiin ja virkavalta saattoi heidät Ranskan rajalle. Karl Marx oli muutenkin aikonut siirtyä Ranskaan, sillä maan uuden hallituksen ministeri, Ferdinand Flocon, oli kutsunut hänet takaisin Ranskaan.Wheen 2000, s. 122–124.
Vuoden 1848 vallankumous Myös Engels saapui Pariisiin, ja miehet laativat lentolehtisen Kommunistisen puolueen vaatimukset Saksassa. Se julkaistiin pian myös Berliinissä, Trierissä ja Düsseldorfissa. Sen tarkoituksena oli rohkaista porvaristoa kapinoimaan, sillä Marx tiesi, että Saksan työväenluokka oli vielä melko pieni. Lehtisessä vaadittiin muun muassa progressiivista verotusta ja kansallista pankkia.Wheen 2000, s. 125.
Kölnissä oli tekeillä uusi sanomalehti Neue Rheinische Zeitung. Sen päätoimittajaksi haluttiin Karl Marx. Marxien perhe muutti Kölniin huhtikuussa 1848.Wheen 2000, s. 126.
Marx yritti esiintyä maltillisena uudistajana, mutta se ei vakuuttanut viranomaisia. Hänet pidätettiin 7. heinäkuuta 1848 syytettynä ylimmän yleisen syyttäjän halveksimisesta. Poliisit tutkivat lehden toimituksen. Preussin hallitus kaatui 8. elokuuta 1848. Syyskuun 25. Kölnissä astui voimaan sotatilalaki ja varuskunnan johtaja lakkautti välittömästi Neue Rheinische Zeitungin.Wheen 2000, s. 132–133.
Sotatilalaki kumottiin 12. lokakuuta vuonna 1848 ja Neue Rheinische Zeitung jatkoi ilmestymistään. Marx valittiin Kölnin työväenyhdistyksen puheenjohtajaksi 22. lokakuuta 1848. Vuoden lopussa työväenluokan kapina oli kukistettu niin Ranskassa, Englannissa kuin Saksassa.Wheen 2000, s. 137.
Kun etsintäkuulutus oli mitätöity, palasi Engels maanpakolaisuudesta. Marx ja Engels saivat helmikuun alussa 1849 syytteen yleisen syyttäjän kunnian loukkaamisesta.Wheen 2000, s. 138. Marx puolusti itseään oikeudessa niin taitavasti, että kun lopetti puheensa, suosionosoitukset täyttivät oikeussalin. Syytteet kumottiin. Kuitenkin jo 8. helmikuuta Marx oli jälleen syytettynä, tällä kertaa kapinaan yllyttämisestä. Syyte perustui Marxin johtaman työväenkomitean julistukseen, jonka mukaan ”veron pakko-ottoa on vastustettava kaikkialla kaikin tavoin”.Wheen 2000, s. 139, 2000. Marx myönsi syytteen osittain, mutta lautamiehet vapauttivat hänet, sillä heidän mukaansa hänellä oli perustuslaillinen oikeus esittää asiansa. Toukokuun 16. 1849 viranomaiset nostivat Neue Rheinische Zeitungin preussilaisia toimittajia vastaan syytteen ja esittivät, että ei-preussilaiset karkotetaan. Marx tajusi, että hänellä ei ole enää toimintamahdollisuuksia Saksassa. Wheen 2000, s. 140–142.
Marx matkusti Pariisiin ja huomasi, että tilanne oli sielläkin kiristymässä. Louis Napoleon oli nousemassa valtaan. Neljättä lastaan odottanut Jenny saapui Pariisiin heinäkuun alussa vuonna 1849. Marx sai melko pian sisäministeriöstä karkotusmääräyksen. Jennylle myönnettiin lisäaikaa. Saksaan ja Belgiaan ei ollut pääsyä ja Sveitsi epäsi maahanpääsyn. Ainoa vaihtoehto oli Iso-Britannia, jonne Marx saapui elokuussa 1849.Wheen 2000, s. 143.
Pääoman synty pienoiskuva|Pääoma-teoksen ensimmäisen osan kansilehti vuodelta 1867.
Kun Marx saapui Lontooseen, kaupunki eli voimakasta kasvukautta. Kasvavan väestön joukossa oli myös tuhansia poliittisia pakolaisia. Erot yhteiskuntaluokkien välillä olivat jyrkät, ja kaupungissa oli laajat slummialueet.Wheen 2000, s. 144–145.