pienoiskuva|Mehmed I. Miniatyyri 1500-luvun käsikirjoituksesta. frame|Sulttaani Mehmed I pienoiskuva|Sulttaani Mehmed I korkea-arvoisten virkamiestensä seurassa. Osmani miniatyyrimaalaus. Mehmed I Çelebi, lisänimeltään Kirisci, "Teloittaja" (1382 – 26. toukokuuta 1421) oli Osmanien valtakunnan sulttaani vuosina 1413–1421 ja yksi sulttaani Bayezid I:n pojista.
Suku ja taistelu vallasta Timur Lenkin joukkojen voitettua osmanit Ankaran taistelussa vuonna 1402 ja vangittua Beyazid I:n, syntyi 11 vuotta kestänyt osmanien interregnum, hajaannuskausi ilman kiistämätöntä hallitsijaa Osmanien valtakunnassa. Hajaannuskauden aikana Bayezidin pojat kukin vuorollaan tavoittelivat sulttaaniutta Mehmediltä, jonka Timur Lenk oli valinnut vallanperijäksi. Mehmedin onnistui valloittaa joitakin osia Anatoliasta, mikä takasi hänelle suurimman tuon aikaisen sotilasreservin Osmanien valtakunnassa.
Ensimmäiseksi hän soti vanhempaa velipuoltaan İsa Çelebiä (1380–1403) vastaan ja voitti tämän Ulubadin taistelussa vuonna 1403. İsa pakeni, mutta joutui pian Mehmedin agenttien surmaamaksi. Mehmed tuki velipuoltaan Musaa, kun tämä kukisti heidän vanhimman velipuolensa Rumelian emiiriksi julistautuneen Süleyman Çelebin (1377–1411) vuonna 1410. Koska Musan julma ja mielivaltainen hallinto herätti vihaa ja katkeruutta niin ulkomailla kuin kotimaassakin, Mehmed liittoutui Bysantin keisari Manuel II Palaiologoksen kanssa. Mehmed pystyi nyt kulkemaan Dardanellien salmen kautta, valtasi nopeasti Traakian ja surmautti velipuolensa Musan vuonna 1413.
Sulttaani Kun Mehmed oli lopulta selviytynyt voittajaksi, hän nimitytti itsensä sulttaaniksi vuonna 1413 Adrianopolissa (Edirne). Hän elvytti valtakuntaa, siirsi pääkaupungin Bursasta Adrianopoliin ja valloitti osia Albaniasta, turkkilaisten emiraatin Candaroglun ja kristittyjen valtakunnan Kilikian. Liitto Bysantin kanssa velvoitti Mehmedin nimittämään Bysantin keisaria "isäksi ja yliherraksi" ja osoittamaan tälle uskollisuutta kaikissa oloissa — tätä voidaan pitää Bysantin viimeisenä poliittisena voittona.
Vaimot ja jälkeläiset Mehmed I:llä oli neljä tunnettua puolisoa:
Emine Hatun, Dulkadir-dynastian viidennen hallitsijan Nasireddin Mehmed Beyn tytär. Avioitui Mehmedin kanssa 1403, ja perimätiedon mukaan Murad II:n äiti. Şahzade Hatun, Canikin Kutluşah-dynastian kolmannen hallitsijan Dividdar Ahmed Pašan tytär. Kumru Hatun, suosikkijalkavaimo Dilfiruz Hatun, toinen jalkavaimo.
Mehmed I:llä oli ainakin 13 lasta:
Murad II (1404–1451), äiti Emine Hatun. Osmanien valtakunnan sulttaani. Selçuk Hatun (n. 1407–1485); äiti Kumru Hatun. Avioitui Isfendiyaridien hallitsija Taceddin Ibrahim II Beyn, İsfendiyar Beyn pojan kanssa. Kolme poikaa ja kolme tytärtä. Jäätyään leskeksi avioitui Anatolian beylerbeyi Karacan kanssa. Heillä oli tytär. Hatice Hatun (1408–1442). Avioitui Karaca paššan kanssa. Mustafa Çelebi, tunnettiin nimellä Küçük Mustafa (1408–1423). Tavoitteli valtaistuinta velipuoleltaan Murad II:lta, hävisi ja teloitettiin. Ayşe Sultan Hatun (1412–1469). Avioitui 1427 Karamanidien hallitsija Alaeddin Ali Beyn, Mehmed II Beyn pojan kanssa. Ilaldi Sultan Hatun (1412–1444). Avioitui 1425 Karamanidien hallitsija Ibrahim II Beyn kanssa, joka oli Mehmed II Beyn poika Mehmed II Bey oli Murad I:n tyttären Nefise Hatunin poika. Heillä oli kuusi poikaa. Mahmud Çelebi (1413–1429), kuoli 16-vuotiaana. Şahzade Sitti Hatun (1413–?). Avioitui 1427 Sinan paššan kanssa. Yusuf Çelebi (1414–1429), kuoli 15-vuotiaana. Ahmed Çelebi, kuoli lapsena. Hafsa Hatun (? – 1445). Avioitui Mahmud Beyn, Çandarlı Halil Pashan pojan, kanssa. Heillä oli kuusi poikaa ja tytär. Incu Hatun. Avioitui 1427 Isa Beyn, Mehmed II Beyn pojan kanssa. Fatma Sultan Hatun. Avioitui Kıvameddin Kazim Beyn kanssa, Isfendyar Beyn pojan ja Selçukin aviomiehen Ibrahim II Beyn veljen kanssa.
Perintö Mehmed I kuoli toukokuussa 1421 ja uudeksi sulttaaniksi tuli poika Murad II.
Lähteet
Luokka:Keskiajan henkilöt Luokka:Osmanien hallitsijat Luokka:Vuonna 1382 syntyneet Luokka:Vuonna 1421 kuolleet