1933

Vuosi 1933 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista. Tapahtumia tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Golden Gate -sillan rakennus alkoi San Franciscossa. 7. tammikuuta – Josif Stalin esitteli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitealle ensimmäisen viisivuotissuunnitelman tuloksia. 12. tammikuuta – Sotaväen ylipäällikkö kenraali Aarne Sihvo erosi. Hänen tilalleen tuli kenraali Hugo Österman. 15. tammikuuta – Lippessä Saksassa pidettiin parlamenttivaalit, joissa natsipuolue sai 39,6 prosenttia äänistä. Natsipuolue esitti vaalituloksen merkitsevän, että puolueen kannatus oli jälleen nousussa edellisvuoden notkahduksen jälkeen.Winkler 2006, s. 480. 25. tammikuuta – Saksan sosiaalidemokraattinen puolue ilmoitti vastustavansa kaikin keinoin kansallisen hätätilan julistamista maahan.Winkler 2006, s. 484. 28. tammikuuta – Matkahuolto perustettiin. 30. tammikuuta – Édouard Daladier muodosti uuden hallituksen Ranskassa. 30. tammikuuta – Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi. Hitlerin hallitus aloitti toimintansa.Winkler 2006, s. 486. 30. tammikuuta – Saksan presidentti Paul von Hindenburg nimitti perustuslain vastaisesti Werner von Blombergin puolustusministeriksi, vaikka valtakunnankansleri ei ollut pyytänyt sitä. 4. helmikuuta – Alankomaalaisella panssarilaiva Zeven Provinciënilla puhkesi kapina. 5. helmikuuta – Isänmaallisen kansanliikkeen kokous hyväksyi ponsiehdotuksen, jossa vaadittiin SDP:n lakkauttamista. 10. helmikuuta – Rautatehtaan kaasukellon räjähdyksessä Neunkirchenissä Saarin alueella Saksassa kuoli 68 ja loukkantui toistasataa ihmistä. 15. helmikuuta – Giuseppe Zangara yritti murhata Franklin D. Rooseveltin Miamissa, mutta surmasikin Chicagon pormestarin Anton J. Cermakin. 17. helmikuuta – Kieltolaki päättyi Yhdysvalloissa; Blaine Act salli 3,2-tilavuusprosenttisen oluen myynnin. 25. helmikuuta – USS Ranger, ensimmäinen varta vasten suunniteltu lentotukialus, laskettiin vesille. 27. helmikuuta – Saksan valtiopäivätalo tuhopoltettiin. 28. helmikuuta − Kirjailija Heinrich Mann erosi Saksan akatemiasta ja kirjailija Bertolt Brecht lähti perheineen maanpakoon. Kumpikin katsoi Saksan ilmapiirin muuttuneen heille vihamieliseksi. 4. maaliskuuta – Franklin D. Roosevelt astui Yhdysvaltain presidentinvirkaan Herbert Hooverin seuraajana. 5. maaliskuuta – Laman vuoksi Roosevelt määräsi kaikki pankit suljettaviksi. Rahaliikenne jatkui 13. maaliskuuta. 5. maaliskuuta – Saksassa pidettiin ainoat Hitlerin ajan vaalit, joissa oli mukana useita puolueita. Kansallissosialistinen puolue sai 43,9 prosenttia äänistä. 12. maaliskuuta – Saksassa vahvistettiin lippuasetus, jolla otettiin uudelleen käyttöön keisarikunnan aikainen musta-valko-punainen valtakunnan lippu, joka syrjäytti Weimarin tasavallan aikaisen musta-puna-kultaisen lipun. Samalla säädettiin, että julkisissa rakennuksissa oli valtakunnan lipun ohella käytettävä myös hakaristilippua, josta myöhemmin, vuonna 1935, tuli Saksan ainoa lippu. 13. maaliskuuta – Filosofian tohtori Joseph Goebbels nimitettiin Saksan kansanvalistus- ja propagandaministeriksi. 20. maaliskuuta – Dachaun, ensimmäisen keskitysleirin, rakentaminen päättyi. Se otettiin käyttöön 22. maaliskuuta. 21. maaliskuuta – SA-joukot perustivat keskitysleirin Oranienburgin keskustassa sijaitsevalle tyhjälle tehdasalueelle. 23. maaliskuuta – Saksan valtiopäivät säätivät valtalain (Ermächtigungsgesetz, laki kansan ja valtion kurjuuden helpottamiseksi), joka antoi Adolf Hitlerille diktaattorin aseman. 27. maaliskuuta – Japani erosi Kansainliitosta.

huhtikuu–kesäkuu 1. huhtikuuta – Natsit järjestivät Julius Streicherin johdolla päivän mittaisen boikotin juutalaisia liikkeitä vastaan. 5. huhtikuuta – Haagin kansainvälinen tuomioistuin päätti Grönlannin kuuluvan Tanskalle ja tuomitsi Norjan maihinnousut. Norja tyytyi päätökseen. 7. huhtikuuta – Saksan poliittinen vallansiirto, Gleichschaltung (yhdenmukaistaminen), ulotettiin kaikkeen valtakunnanhallintoon, mikä antoi Saksan hallitukselle täydet valtuudet puhdistaa virkamieskunta juutalaisista ja poliittisesti ei-toivotuista henkilöistä. 11. huhtikuuta – Natsi-Saksan poliisi sulki Bauhausin. 11. huhtikuuta – Lentäjä William Lancaster lähti Englannista tavoitteenaan tehdä nopeusennätys lennossa Kapkaupunkiin. Hänen ruumiinsa löytyi 1962 Saharasta. 21. huhtikuuta − Valtiovarainministeri Ragnar Furuhjelm erosi hallituksesta ja hänen tilalleen tuli professori Rolf Witting. 26. huhtikuuta – Gestapo perustettiin. 27. huhtikuuta – Stahlhelm liittyi natsipuolueeseen. 2. toukokuuta – Ensimmäinen nykyaikainen havainto Loch Nessin hirviöstä. 7. toukokuuta – Karl A. Ebb voitti ensimmäisenä suomalaisena Eläintarhan ajot. Hänen ajokkinaan oli Mercedes-Benz. 10. toukokuuta – Sensuuri: natsit järjestivät julkisia kirjanpolttajaisia Saksassa. Heinrich Mannin, Erich Maria Remarquen, Karl Marxin, Heinrich Heinen, Ernst Blochin ja Sigmund Freudin teokset joutuivat rovioille. 17. toukokuuta – Vidkun Quisling ja Johan Bernhard Hjort muodostivat Nasjonal Samlingin, Norjan natsipuolueen. 19. toukokuuta – Ratsuväenkenraali C. G. E. Mannerheim nimitettiin sotamarsalkaksi. 25. toukokuuta – Suojeluskuntalaiset repivät punaiset liput alas Tampereen työväentalon katolta SDP:n puoluekokouksen aikana. Hallitus kielsi 27. toukokuuta punaisten lippujen käytön toistaiseksi. 3. kesäkuuta – Lähes 50 rakennusta tuhoutuu Mynämäen suurpalossa. 9. kesäkuuta – Italialainen kapellimestari Arturo Toscanini kieltäytyi saapumasta Bayreuthin oopperajuhlille kansallissosialistien taiteilijoita kohtaan omaksuman asenteen vuoksi. 18. kesäkuuta – Baldur von Schirach nimitettiin Saksan valtakunnan nuorisojohtajaksi. 20. kesäkuuta – Vienan-Itämeren kanava (Stalinin kanava) avattiin liikenteelle Neuvostoliitossa. 21. kesäkuuta – Kaikki muut puolueet kuin NSDAP kiellettiin Saksassa. Kansallisen puolueen ja sosialidemokraattien omaisuus takavarikoitiin ja ne puolueiden johtohenkilöt, jotka eivät olleet paenneet maasta, suljettiin turvasäilöön.

heinäkuu–syyskuu 1. heinäkuuta – Suomessa alkoivat eduskuntavaalit. Isänmaallinen kansanliike oli ensimmäistä kertaa mukana ja sai 14 paikkaa. 4. heinäkuuta – Mohandas Gandhi tuomittiin vankilaan. 9. heinäkuuta – Voikkaalla suurpalo tuhosi 103 rakennusta ja 300 ihmistä menetti asuntonsa. 12. heinäkuuta – Tammisaaren pakkotyölaitoksen nälkälakko alkaa. 14. heinäkuuta – Uusien puolueiden perustaminen kiellettiin Saksassa. 20. heinäkuuta – Lontoon Hyde Parkissa osoitti 500 000 ihmistä mieltään antisemitismiä vastaan. 20. heinäkuuta – Eduskunta hyväksyi yhdistyslain muutoksen, jonka mukaan kiellettiin sellaisten yhdistysten sotilaallinen järjestäytyminen, jotka pyrkivät vaikuttamaan valtiollisiin asioihin. 1. elokuuta – Alkoholiliike laski myyntiin 35-prosenttisen Karhuviinan. 2. elokuuta – Vienanmeren–Itämeren kanava avattiin virallisesti. 227 kilometriä pitkän kanavan rakennustyöt kestivät 20 kuukautta ja sen rakentamiseen osallistui 126 000 vankia joista ainakin 10 prosenttia kuoli rakennustöiden aikana. 30. elokuuta – Air France aloitti lennot 250 koneella. 2. syyskuuta − Neuvostoliitto ja Italia solmivat keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen. 3. syyskuuta – Alejandro Lerroux muodosti uuden hallituksen Espanjassa. 4. syyskuuta – Opetusministeriö vahvisti Yhteiskunnallisen korkeakoulun perussäännöt. 12. syyskuuta – Fyysikko Leó Szilárd sai liikennevaloissa seistessään idean ketjureaktiosta. 20. syyskuuta – Berliinissä alkoi oikeudenkäynti valtiopäivätalon poltosta syytettyjä vastaan.

lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Niin sanottu suuri vakoilujuttu paljastui, kun Vilho Pentikäinen jäi kiinni kuvatessaan huippusalaisia asiakirjoja Yleisesikunnan arkistoholvissa. Helsingistä poistuneen Pentikäisen auto löytyi seuraavana päivänä Karjalan kannakselta Kivennavan Lipolan kylästä, missä hän oli ylittänyt rajan Neuvostoliiton puolelle. 1. lokakuuta – Itävallan kansleri Engelbert Dollfuss yritettiin murhata. 1. lokakuuta − Saksassa otettiin käyttöön maailman ensimmäinen kaukokirjoitinyhteys Hampurin ja Berliinin välillä. 10. lokakuuta – United Airlinesin Boeing 247 -liikennelentokone tuhoutui pommi-iskussa lennolla Clevelandista Chicagoon. Pommi-iskun tekijä ei ole tiedossa. 16. lokakuuta – Saksa ilmoitti eroavansa Kansainliitosta (virallisesti 19. lokakuuta). Hitler nimesi Kansainliiton ensimmäisen maailmansodan voittajavaltioiden elimeksi. 29. lokakuuta – José Antonio Primo de Rivera perusti Falange Españolan. 3. marraskuuta – Isänmaallisen Kansanliikkeen piirissä päätettiin ottaa etäisyyttä Kokoomukseen, koska se oli arvostellut IKL:n toimia väkivaltaisina ja Suomelle vieraan johtajaperiaatteen hyväksyvinä. 4. marraskuuta – Suomen Heimosoturien Liitto perustettiin. 6. marraskuuta – Helsingissä syntyi katutappeluja suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten välille ruotsalaisuuden päivänä. Kahdessa päivässä tappelut olivat yltyneet paikoin niin rajuiksi, että poliisi joutui turvautumaan voimakeinoihin järjestyksen palauttamiseksi. 16. marraskuuta – Yhdysvallat ja Neuvostoliitto solmivat diplomaattisuhteet. 16. marraskuuta – Brasilian presidentti Getúlio Vargas julisti itsensä diktaattoriksi. 17. marraskuuta – Suomen Sähkö Oy Gottr. Strömbergin tehtaitten kaksikerroksinen päätyöhalli koneineen ja valmistuneine laitteineen tuhoutui tulipalossa Sörnäisissä Haapaniemen kentän vieressä. Tuliplaon aineelliset vahingot olivat noin 10 miljoonaa markkaa.Raivokas öinen tehdaspalo Helsingissä. Suomen Sähkö Oy Gottr. Strömbergin tehtaitten päätyöhalli Haapaniemen kentän vierellä poroksi, Helsingin Sanomat, 18.11.1933, nro 311, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 17. marraskuuta – Hovinsaaren neliraaminen, vuonna 1905 rakennettu saha Kotkassa tuhoutui tulipalossa. Sahan lauta- ja puutavaravarastot säästyivät mutta vahingot olivat silti yli 2 miljonaa markkaa.Hovinsaaren saha Kotkassa poroksi. Tuhoutui puolessatoista tunnissa perusteellisesti, Helsingin Sanomat, 18.11.1933, nro 311, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 1. joulukuuta − Rudolf Hess ja Ernst Röhm nimitettiin salkuttomiksi ministereiksi Saksan hallitukseen. 14. joulukuuta − Kaksi purjelaivaa, parkit Plus ja Fred, haaksirikkoutui Maarianhaminan väylällä. 22. joulukuuta − Alankomaalainen kommunisti Marinus van der Lubbe tuomittiin kuolemaan sen jälkeen kun hänet osoitettiin syylliseksi Berliinin valtiopäivätalon tuhopolttoon. 29. joulukuuta – Äärioikeistolaisen Legioonalaisliikkeen (Mişcarea Legionară) kannattajat surmasivat Romanian pääministerin Ion Gheorghe Ducan.

Tuntematon päivämäärä

Suomen XI yleinen kirkolliskokous otti käyttöön vanhan kirkkoraamatun Vanhan testamentin.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu 1. tammikuuta – Yrjö Kallionpää, suomalainen näyttelijä (k. 1983) 1. tammikuuta – Bo Linde, ruotsalainen säveltäjä (k. 1970) 4. tammikuuta – Ilia II, Georgian ortodoksisen kirkon patriarkka (k. 2026) 8. tammikuuta – Nolan Miller, yhdysvaltalainen muotisuunnittelija (k. 2012) 8. tammikuuta – Anne Vik, norjalainen poliitikko 9. tammikuuta – Wilbur Smith, rhodesialaissyntyinen eteläafrikkalainen kirjailija (k. 2021) 11. tammikuuta – Mariko Okada, japanilainen näyttelijä 15. tammikuuta – Frank Bough, brittiläinen televisiojuontaja (k. 2020) 16. tammikuuta – Susan Sontag, yhdysvaltalainen kirjailija, esseisti ja ihmisoikeusaktivisti (k. 2004) 18. tammikuuta – John Boorman, brittiläinen elokuvaohjaaja 25. tammikuuta – Corazon Aquino, Filippiinien presidentti (k. 2009) 26. tammikuuta – Harri Nikkonen, suomalainen oopperalaulaja (k. 1993) 26. tammikuuta – Teija Sopanen, suomalainen toimittaja ja televisiokuuluttaja (k. 2011) 28. tammikuuta – Kaarle Kurki-Suonio, suomalainen fysiikan professori 29. tammikuuta – Ladislav Demetreffy, 75 Cents, kroatialainen laulaja (k. 2010) 31. tammikuuta – Tuomo Kattilakoski, suomalainen äänisuunnittelija ja elokuvamiksaaja (k. 2026) 31. tammikuuta – Bernardo Provenzano, italialainen mafioso (k. 2016)