500-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 500–599.
Tapahtumia Ajanlaskua aletaan laskea Jeesuksen oletetusta syntymästä. Mons Badonicuksen taistelu: Keltit löivät anglosaksit Englannissa. Persian šaahi Khosrau I perusti ensimmäisen akatemian. Irlantilaiset valloittajat ja siirtolaiset muuttivat Kaledoniaan (tunnetaan myöhemmin nimellä Skotlanti). Glendaloughin luostari perustettiin Irlannissa. Zen-buddhalaisuus tuotiin Vietnamista Kiinaan. Buddhalaisuus tuotiin Japaniin Koreasta. Justinianuksen rutto levisi Konstantinopoliin ja Itä-Roomaan. Intian klassinen kausi (Gupta-imperiumi) päättyi. Slovenian slaavit perustivat ensimmäisen valtakuntansa. Frankkien valtakunta, Visigoottien valtakunta ja Ostrogoottien valtakunta nousevat Länsi-Rooman seuraajiksi.
Merkkihenkilöitä Prokopios, historioitsija Theodora, Bysantin keisarinna Kuningas Arthur, joka tarun mukaan voitti anglosaksit Justinianus I, Bysantin keisari (vuosina 527–565) Belisarius, suuri Itä-Rooman sotapäällikkö Beowulf, gööttien myyttinen kuningas Klodvig, frankkien ensimmäinen kuningas Teoderik Suuri, ostrogoottien kuningas
Tekniikkaa Backgammon (nard) keksittiin Persiassa. Shakin edeltäjä tšaturanga siirtyi Persiaan Intiasta. Persiassa peli kehittyi šatranjiksi. Pojoen laaksossa käytettiin auraa. Silkki vietiin Bysanttiin Kiinasta. Hindulaiset matemaatikot alkoivat merkitä nollan oman merkin kymmenjärjestelmässä. Nollan käyttö siirtyi Arabiaan, ja nykyiset numerot alkoivat kehittyä.
*