Djuktain kulttuuri oli kivikautinen metsästyskulttuuri Koillis-Siperiassa ehkä joskus 15500-11000 vuotta sittenBrian Fagan, pitkä Kesä, Gummerus 2008, . Kulttuurin merkitys perustuu siihen että sen on väitetty edeltäneen paleointiaaneja tai tämän löytöpaikan metsästäjien olleen paleointiaanien edeltäjien sukulaiskansaa tai olleen muuten yhteydessä näihin. Kulttuurin aikaisemmat epätarkat radiohiiliajoitukset aikaan 35000-19000 vuotta sitten on myöhemmin kiistetty.
Kulttuuri liitetään Alaskan-Luoteis-Aasian NAMANT-kompleksiinAtlas of Ancient America, Michael Coe, 1986, s 34. Muita NAMANT-kompleksin perinteitä olivat Japanin-Kamtshatkan ja Alaskan mikroteräperinteetCoe 1986, s 34.
Lanajoen sivuhaaran Aldanjoen Djuktain kulttuuriin liittyi alussa intiaanienkin käyttämiä kaksipuolisesti isketty jä kiviesineitä ja myöhemmin mikroteriä, joita paleointiaanit eivät käyttäneet. Varhaisten intiaanien käyttämän tyyppisiä lehdenmuotoisia kärkiä esiintyy djuktain luolan löydöissä, mutta ne ovat harvinaisia.
Djuktain kulttuuri
Djuktain kulttuuri http://www.harleyc.com/duotang/docs/ARKY205Midterm2.pdf vallitsi Koillis-Siperiassa Jakutiassa Aldanjoella noin 15 000–10 000 vuotta sitten. Ajoitukset ovat melko epävarmoja. Kulttuuri liittyy varhaiseen ihmisasutukseen jääkauden loppuvaiheen Siperiassa. Nykytiedon mukaan Koillis-Siperia asutettiin vasta 15500 vuotta sitten jääkauden ankarimman vaiheen mentyä oli.
Djuktain kulttuurin arvellaan liittyvän varhaisten intiaanien muuttoon Amerikkaan. Tähän perinteeseen kuuluvat monet Angarajoen, Amurjoen, Indigirkan, Kolymajoen, Kamtšatkan niemimaan ja Kukhtuin löydöt, kuten myös monet Sahaliniin, Hokkaidoon, Etelä-Uralilta Mongoliaan ja Kiinaan sekä Amerikkaan ulottuvalta alueelta tehdyt löydöt.James Q. Jacobs: Paleoamerican Origins: A Review of Hypotheses and Evidence Relating to the Origins of the First Americans . Vanhimmat Djuktain kulttuurin löydöt ovat Aldanjoen Ust-Mil 2West 1996, s 174 ja IkhineWest 1996, s 189. Varhaisen Djuktain kulttuuriin liittyvän Ust-MIl 2:n alimman kerrostuman ikä on uusien radiohiiliajoitusten mukaan 24300-23500 radiohiilivuottahttp://archaeology.about.com/od/uterms/g/ustmil.htm , kun aiemmin on arvioitu 35600-30000 vuottaWest 1996, s 175. Ust-Mil 2:n alimpaan kerrostumaan liittyy mm. puolisuunnikkaan muotoisia kiviesineitä. Useinkaan kivityökaluja ei ole työstetty koko pinnaltaanWest 1996, s 176. Ust MIl 2:een liittyy muun muassa mammutti, villasarvikuono, biisoni ja hevonenWest 1996, s 177.
Djuktain kulttuurin alueella, varsinkin nykyisessä Sahan tasavallassa, mikroteriä valmistanutta myöhempää kulttuuria edelsi 2-puolisesti iskettyjä teriä tehnyt kulttuuri. Mikroterät ilmestyivät Jakutiaan ehkä jo 35400–22500 Ikhinen 2:ssa, mutta varmemmin mikroteriä oli lännempänä Baikalin alueella noin 18000 vuotta sitten. 2-puolisesti isketyt terät ilmestyivät Troitskayaan noin 18 300–17 680 vuotta sitten. Pohjois-Amerikan paleointiaanien työkaluvalikoima muistuttaa Djuktain kulttuurin työkaluja ilman mikroteriä.
Djuktain kulttuuri oli tyypillinen myöhäispaleoliittinen mammuttia ja myskihärkää metsästänyt kulttuuri, johon liittyi 2-puolisesti iskettyjä kolmiomaisia veitsiä ja keihäänkärkiä.http://www.telusplanet.net/public/dgarneau/euro3.htm Nämä kärjet muistuttavat muuten paleointiaanien tekemiä, mutta niistä puuttui fluting-tekniikka. Täältä on löydetty myös mikroteriä. Aldanjoen löydöt ajoitetaan jopa ajalle 35000–18000 eaa., eivätkä ne muistuta Euroopan Aurignacin ja Moustierin löytöjä.
Muita Itä-Aasiassa intiaanien alkuperään liittyviä paikkoja ovat olleet Baikaljärven lähellä sijainnut Mal’tan esihistoriallinen asutus 25000–13000 BP, joka eli mammutinmetsästyksellä, rakensi puoliksi maanalaisia taloja ja teki nais- ja lintupatsaita; Ushkijärvellä 14000–13000 BP oli suuri leiri.
Djuktain luola
Djuktain luola sijaitsee Sahan tasavallassa Ust-Majaskiyn alueella Aldanjokeen liittyvän Djuktaijoen varrella paikassa 59 18 N, 132 36 EBeringia American Baginnings, Frederick West 1996, s 164 . Luolan viimeiset paleoliittiset kivikautiset löydöt ajoittuvat aikaan 14000-12100 BPWest 1996, s 166.
Tähän aikaan liittyy mm. villamammutin, biisonin, hevosen, peuran, hirven, lumilampaan, suden, ketun, napaketun, jäniksen ja monien pienempien eläinten luitaWest 1996, s 167. Työkalulöydöissä on kerrostumassa VIIa, kaksipuolisia soikeita veitsiäWest 1996, s 169, pieniä pitkulaisia 2-puolisia keihäänkärkiä, ja mikroteriä. Viimeinen jääkautinen paleoliittinen kerros eli kerrostuma 7a on noin 40 cm paksu ja sieltä löytyy laajalti vuotomaan muttei jääpiikkien jäänteitä.. Kerrostuma 7a ajoittuu aikaan 12100-13200 BP. Siihen liittyy piikkimäisiä kivityökaluja ja näiden esimuotoja. Lisäksi on muutamia prismalaisia työkaluja. Piikkimäiset työkalut ovat veneenmuotoisia, kolmiomaisia tai melkein suorakaiteita. Monet työkalut ovat karkeasti tehtyjäWest 1996, s 168. 2-puoliset keihäänkärjet ovat melko hyvin työstettyjä. Kerrostuma 7b muistuttaa kulttuuriltaan ja eläimistöltään kerrostumaa 7 a ja ajoittuu suunnilleen aikaan 13000-14000 BP. Kerrostuma 7b on keskimäärin noin metrin paksuinen. Siinä on Routimisesta kielivää vuotomaata.. Myös alla oleva peruskallion päällä oleva vanhin kerrostuma on routinut. 7b:n työkalut ovat monesti prismamaisia ja karkeasti tehtyjäWest 1996, s 170. Mm. mammutin lisäksi myös hirveä on 7b:ssäkin. kerrostumassa 7c ei hirven luita esiinny, mutta sieltä on kaivettu esiin mammutin, biisonin, hevosen, peuran, napaketun, jäniksen <-- ground squirrel citellus-->sopulin ja monien pienten jyrsijälajien sekä lintujenkin jäänteitäWest 1996, s 171. VI:n alla olevassa VIII kerrostumassa esiintyy taas hirveä ja edellä mainittujen tyypillisten jääkautisten eläinten lisäksi myskihärkää. VIII kerrostuman löydöissä on yksi "solutremainen" kärkiWest 1996, s 172, kaivertimia ja mikroteriä. Myös IX:ssä näkyy 2-puolisten kohtalaisen hyvin työstettyjen litteiden terien jäänteitäWest 1996, s 173. Varhaisimpia Djultain luolan löytöjä on väitetty 23000-15000 vuotta vanhoiksi.
Djuktain tyyppistä esineistöä on löydetty muun muassa Aldanjoen TumuluristaWest 1996, s 198. s 195 ja eräästä paikasta 27 km sivuun Jakutsk-Pokrovskin valtatiestäWest 1996, s 212. Tumulrissa pistää silmään monet mantelimaiset soikeat ja veitsimäiset 2-puolisesti isketyt työkalutWest 1996, s 198.
Djuktain tyyppisiä löytöjä on tehty myös mm. Selemgdasta, missä kulttuurihorisontti II:ssa on lehtimäisiä veitsiäWest 1996, s 286 Aldanjoen Ust-Majaskiyn alueella Verkhne-Troitskajassa on ajoitusten mukaan yli 18300 radiohiilivuoden takaista esineistöäWest 1996, s 180. Berelehkistä on löydetty ve2-puolisesti iskettyjä kivityökaluja sekä korujen jäänteitäWest 1996, s 220, ja lisäksi katkaistuja luitaWest 1996, s 222. Djultain kulttuuria on Ohotanmeren rannalla Habarovskin lähellä KukHuy 3:ssaWest 1996, s 224.
Berelekh
Berelekhin kivikautinen löytöpaikka on Itä-Siperiassa Indigarkan sivuhaaran Berelekhjoen varrellaWest 1996, s 218 Sahan tasavallan Allakhovskin alueella paikassa 7024, 143 57. Paikalta on löydetty turpeen alaisesta jääpiikin halkaisemasta tulvahiekkakerrostumasta mm. kivityökaluja, työstettyjä luuesineitä ja eläinten luitaWest 1996, s 219. Paikka on ajoitettu aikaan noin 12000-13500 radiohiilivuotta sitten. Löydöksissä on kaksipuolisesti iskettyjä kiviesineitä, koruja ja kaivertimia. Joihinkin säilyneisiin luihin on tehty viivamaisia kaiverruksia. Tunnetuin Berelekhin löydös on mammutin kuva. Eläinlöydöt ovat mammutteja ja muita jääkauden eläimiä.
Ushkijärven löydöt
Kamtshatkan niemimaan Ushki-järveltä on kaivettu kivikautisia löytöjä viidestä kohtaaWest 1996, s 244. Löydöt ovat neoliittisia ja peloliittisia. Kerrostumasta VI on löydetty yli pyöreän 20 nahkamajan jäänteet, joista on säilynyt muun muassa tulisija ja syötyjen kalojen ruotoja. Yhden majan alta on löydetty tarkoituksella sinne haudatun koiran luut. Erään majan alta on löydetty haudattu lapsi ja haudassa punaokraväriä ja kivityökalujaWest 1996, s 246. Kerrostuma VI ajoittuu suunnilleen aikaan 10800 BP. VI:stä löydetyt kärjet ovat joko 2-puolisesti iskettyjä venemäisiä. Erääseen kiveen on kaiverrettu ehkä kotamaisten majojen kuviaWest 1996, s 248. Ehkä n 13000-14000 BP:n ikäisestäWest 1996, s 246, s 147.
Kerrostumasta VII joka eroaa huomattavasti myöhemmästä VI:stäWest 1996, s 247 on löydetty suurten monilisisten majojen jäänteitä. Kivirengasliesiä ei ole löydetty. On löydetty okraa, hemamtiittia ja työkaluja. Kerrostumaa luonnehtivat litteät 2-puolisesti isketyt kärjet ja myös korut. Erityisesti Ushki VI:tlle ovat ominaisia kantakärjet.
VII:stä on myös kannoitettuja kärkiä, soikeita veitsiä, mikroterämäisiä poria, kaivertimia ja korujaWest 1996, s 249. Ushki VII;n kantakärjet muistuttavat Pohjois-Amerikan varhaista kantakärkiperinnettäWest 1996, s 250 ja Bryan 1980: The Stemmed Point Tradition. Ushki 1:n alue oli jääkauden lopuilla ja varhaisholoseenilla tundraaWest 1996, s 250. Myöhäisin Ushki on varhaiselta holoseenilta noin ajalta 8700 BP.
Djuktain kulttuurin/luolan kirjoitusasuja
Eri lähteissä käytetään erilaisia kirjoitusasuja Djuktain kulttuurille.
Dyukhtai Djuktai Diuktai Duktai Diouktay D’uktai
Katso myös
Itä-Aasian myöhäispaleoliittiset kulttuurit Intiaanien tulo Amerikkaan Clovis-kulttuuri
Lähteet
Aiheesta muualla
Paleoindians
Luokka:Kivikauden kulttuurit Luokka:Venäjän arkeologiset kulttuurit