Saksa on liittotasavalta, joka koostuu kuudestatoista osavaltiosta. Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys on Land, ’maa’, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystä Bundesland (’liittomaa’). Kolme maata käyttää nimitystä vapaavaltio (Freistaat): Baijeri (vuodesta 1919), Saksi (vuodesta 1990) ja Thüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota eli kaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessään hansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt) Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt) Bremen (vuodesta 1806).
Koska Saksa on federalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus. Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki ja oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaa liittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.
Historia
Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempia Saksan keisarikunnan ja Weimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisen Preussin alueet jakautuvat nykyisin moniin osavaltioihin. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947 toisen maailmansodan neljän liittoutuneen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti. Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät vuonna 1949 Saksan liittotasavallaksi. Badenin, Württemberg-Badenin ja Württemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi. Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan. Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennen Saksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan. Tällöin myös Berliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunut Itä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuun Länsi-Berliiniin.
Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioista
Osavaltio Vaakuna Vuosi Pinta-ala (km²) Väkiluku Väestö- tiheys (as./km²) Pää- kaupunki Suurin kaupunki Posti- koodi 40px 1949 Hannover Hannover NI 50px 1949 Stuttgart Stuttgart BW 40px 1949 München München BY 40px 1990 kaupunkivaltio kaupunkivaltio BE 40px 1990 Potsdam Potsdam BB 40px 1949 Bremen Bremen HB 40px 1949 kaupunkivaltio kaupunkivaltio HH 40px 1949 Wiesbaden Frankfurt am Main HE 40px 1990 Schwerin Rostock MV 40px 1949 Düsseldorf Köln NW 40px 1949 Mainz Mainz RP 40px 1957 Saarbrücken Saarbrücken SL 40px 1990 Dresden Leipzig SN 40px 1990 Magdeburg Halle ST 40px 1949 Kiel Kiel SH 40px 1990 Erfurt Erfurt TH Pinta-alat vuonna 2020 Saksan tilastokeskuksen mukaan. Väkiluvut 31. joulukuuta 2023 Saksan tilastokeskuksen mukaan. Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista. Ei-saksalaisen (Nichtdeutsche) väestön valtakunnallinen osuus oli noin 15 prosenttia. Entisen Itä-Saksan alueen osavaltioissa Berliiniä lukuun ottamatta osuus oli huomattavasti keskiarvoa alempi. Väestöltään kaksi suurinta osavaltiota olivat keskiarvon tuntumassa.
Katso myös
Saksan keisarikunnan osavaltiot
Lähteet
Aiheesta muualla
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit