Fääri (omakielinen nimi: føroyskt) on germaanisten kielten skandinaaviseen haaraan kuuluva, Färsaarilla puhuttava kieli, jota puhuvat färingit. Se on pienimpiä nykyisistä germaanisista kielistä, ja sen lähin sukulaiskieli on islanti. Fäärin katsotaan olevan uhanalainen.

Yhdessä islannin kanssa fäärillä on eniten yhteistä muinaisnorjan kanssa. Suurimman osan Färsaarten historian ajan saaren virallinen kieli on ollut tanska, minkä johdosta fäärin kielessä on paljon toisistaan erottuvia murteita. Fääriä alettiin kirjoittaa ensimmäisen kerran 1770-luvun alussa. Ensimmäinen fäärin kielen kielioppi julkaistiin vuonna 1811.

Puhujamäärät ja status Färsaarten noin 45 000 fäärin puhujan lisäksi kielellä on noin 21 000 puhujaa Tanskassa, joten yhteensä fäärin puhujia on noin 66 000.

Nykyään fäärin kielellä on, tanskan rinnalla, virallisen kielen asema Färsaarilla. Vuodesta 1937 lähtien sitä on käytetty kouluissa ja kirkoissa vuodesta 1938 lähtien. Tuohon asti esimerkiksi kirkoissa sai käyttää fäärin kieltä ainoastaan, mikäli siihen oltiin haettu etukäteen lupaa. Kouluissa kielen käyttö oli sallittu lähinnä vain pienten lasten opetuksessa. Ensisijaiseksi opetuskieleksi fääri nousi vasta 1948 itsehallinnon myötä.

Äännerakenne pienoiskuva|Eräitä fäärin murteiden isoglosseja. Vokaalit etu keski taka lavea pyöreä lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä lyhyt pitkä suppea ɪ iː ʏ (yː) ʊ uː väli ɛ eː œ øː ɔ oː väljä a (aː)

Vokaalit esiintyvät ainoastaan lainasanoissa. Pitkät välivokaalit ääntyvät usein diftongeina . Fäärin diftongeja ovat .

Konsonantit Labiaalit Dentaalit/Alveolaarit Retrofleksit Palataalit VelaaritGlottaalit keskiset lateraalit Nasaalit m n ɲ ŋ Klusiilit tavalliset p t tʃ k aspiroidut pʰ tʰ tʃʰ kʰ Frikatiivit soinnittomat f s ɬ ʂ ʃh soinnilliset v Approksimantit ɹ l j

ääntyy yleensä dentaalisena, kun taas voivat ääntyä dentaalisina tai alveolaarisina, tosin yleisemmin dentaalisina. Sananalkuinen voi olla dentaalinen tai alveolaarinen, kun taas vokaalin jälkeen se ääntyy yleensä postalveolaarisena.

Fäärin aakkoset Fäärin aakkosissa on 29 merkkiä:Adams & Petersen (2014): s. 680 Isot kirjaimet A Á B D Ð E F G H I Í J K L M N O Ó P R S T U Ú V X Y Ý Æ Ø Pienet kirjaimet a á b d ð e f g h i í j k l m n o ó p r s t u ú v x y ý æ øKieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan fääriksi vuonna 1948.

Kielioppi thumb|Ensimmäinen färsaarelainen kirjoitus, muinaisnorjaksi kirjoitettu Lammaskirje (fääriksi Seyðabrævið, muinaisnorj. sauðabréfit). Fäärin kielioppi on pitkälti samanlaista kuin islannissakin. Suhteessa islantiin fäärillä on kuitenkin joitain tärkeitä kieliopillisia eroja.

Perussanajärjestys fäärissä on subjekti-verbi-objekti.Adams & Petersen (2014): s. 597

Substantiivi Substantiiveilla on fäärissä kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri. Ne taipuvat kahdessa luvussa eli yksikössä ja monikossa sekä kolmessa sijassa. Fäärin kielessä sijamuodot ovat nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi. Erona islantiin on se, että fäärissä genetiiviä käytetään erittäin vähän, ja sen tilalla käytetään erilaisia prepositioilmauksia, kuten substantiivin määräinen muoto + hjá + datiivi omistajasta: bókin hjá John ('Johnin kirja')Adams & Petersen (2014): s. 121.

Substantiivien määräisyyserot tehdään sanojen erityisillä määräisillä muodoilla kuten muissakin skandinaavisissa kielissä. Esimerkkinä sanan bátur ('vene') taivutus:

Yksikkö Monikko epämääräinen määräinen epämääräinen määräinen Nominatiivi bátur báturin bátar bátarnir Akkusatiivi bát bátin bátar bátarnar Datiivi báti bátinum bátum bátunum Genetiivi báts bátsins báta bátanna

Artikkeli Fäärissä on epämääräinen artikkeli, joka taipuu suvun, luvun ja sijan mukaan.

Yksikkö Monikko mask. fem. neutri mask. fem. neutri Nominatiivi ein ein eitt einir einar eini Akkusatiivi eina einar Datiivi einum eini/einari einum einum Genetiivi eins einar eins eina Verbi Verbit taipuvat fäärissä tekijän eli subjektin mukaan. Huomioitavaa on se, että yksikön ensimmäinen persoona päättyy preesensissä aina -i ja että monikkomuodot ovat samannäköisiä perusmuodon kanssa. Esimerkkinä verbin standa ('seisoa') taivutus:

Preesens Preteriti yks. 1. standi stóð yks. 2. stendur stóðst yks. 3. stendur stóð mon. standa stóðu

Osa fäärin verbeistä on heikkoja ja osa vahvoja, kuten muissakin skandinaavisissa kieleissä.

Persoonapronominit Fäärissä on totuttu käyttämään persoonapronomineja lauseessa, vaikkakin verbi ja viimeistään asiayhteys paljastavat tekijän. Alla on listattu fäärin subjektipronominit ja niiden taivutukset.

Luku Yksikkö Monikko Persoona 1. 2. 3. 1. 2. 3. mask. fem. neutri mask. fem. neutri Nominatiivi eg, jeg tú hann hon tað vit tit teir tær tey Akkusatiivi meg, mjeg teg, tjeg hana okkum tykkum Datiivi mær tær honum henni tí teimum Genetiivi mín tín hansara hennara tess okkara tykkara teirra

Lainasanat ja sanasto Fäärissä, kuten islannissakin, on pyritty minimoimaan lainasanojen käyttö ja korostettu omakantaisia, viikinkikielistä kumpuavia sanojaAdams & Petersen (2014): s. viii. Tästä syystä sanaston oppiminen voi olla vaikeaa, koska kansainväliset sanat ovat saaneet fäärissä omia muotojaan, joita alla muutama:

ein telda 'tietokone', ein teldufløga 'CD-levy', ein ljóslesari '''skanneri'

Toisaalta fäärissä on sanoja, jotka ovat tanskalaista alkuperää ja niitä käytetään arkikielessä paljon enemmän kuin omakantaisia sanoja. Esimerkiksi 'polkupyörä' on tanskaksi en cykel ja fääriksi (alkuperäisesti) ein hjólhestur, mutta yleisempää on käyttää sanaa ein súkkla''.

Färsaarille tyypillisille luonnonilmiöille, etupäässä tuulelle, on monia nimiä riippuen muun muassa tuulen nopeudesta ja siitä, kuinka kylmältä se tuntuu.

Lukusanat 1–10 fääriksi: 12345678910eintveirtríggirfýrafimmsekssjeyáttaníggjutíggju

Kielinäyte

Katso myös Tanskan kielipolitiikka

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Fäärin kielen analyysiohjelma netissä

*