Kaarlo Kartio (oik. Kalle Juho Hänninen; ) oli suomalainen näyttelijä. Kartion ominta alaa teatterissa sekä elokuvissa olivat koomiset roolit sekä luonneosat. Hän näytteli muun muassa Syntipukissa Koikkalaista, Vinskiä Lapatossu-elokuvissa, Seitsemässä veljeksessä Simeonia ja Nummisuutareissa kanttoria. Lisäksi Kartiolla oli rooleja opereteissa, kuten Bajadeeri (suklaatehtailija) ja Mustalaisruhtinatar (vanha ruhtinas).
Elämä Hankasalmella syntynyt Kartio muutti vanhempien erottua äitinsä ja isosiskonsa kanssa Kymiin ollessaan viisivuotias. Kartio työskenteli kirjapainossa ennen näyttelijänuraansa, ja opiskeli samalla lausuntaa ja plastiikkaa teatteripedagogi Bertha Lindbergin opissa. Kartio opiskeli myös laulua opettajanaan Elli Könönen.
Kartio aloitti teatteriuransa Koiton Näyttämöllä, johon hän oli kiinnitettynä 1925–27 ja 1928–29. Välissä hän työskenteli Sörnäisten Työväen Näyttämöllä. Koiton vuosien jälkeen hän siirtyi Lahden Teatteriin vuosiksi 1929–1935. Kartio jätti teatterin kun Suomen Filmiteollisuuden johtaja Erkki Karu kiinnitti hänet pääosaan Agapetuksen näytelmään perustuvassa komediassa Syntipukki. Karu lienee saanut tiedon näytelmän nimiosan esittäjästä Lahden Teatterista.
Kartio esiintyi 16 elokuvassa. Hänen tunnetuin roolinsa oli Lapatossun hyväntahtoinen mutta yksinkertainen ystävä Vinski Lapatossu-farsseissa, joissa hän muodosti parivaljakon yhdessä Aku Korhosen kanssa. Koomikkoparina Lapatossu ja Vinski edelsivät 1950-luvun Pekkaa ja Pätkää sekä myöhempiä Kummelin Heikki Silvennoista ja Timo Kahilaista. Kartio esitti Simeonin roolin myös Seitsemän veljeksen filmatisoinnissa (1939). Kartio näytteli myös monissa aikansa komedioissa. Melko usein hänet nähtiin kauppiaan roolissa.
Kartion piti näytellä ritari-Armandin osa elokuvassa Totinen torvensoittaja (1941), mutta hän kuoli kesken kuvausten ja hänet korvasi Lauri Kyöstilä. Sydänvikainen Kartio kuoli 36-vuotiaana influenssan jälkitautiin Kivelän sairaalassa Helsingissä noin kuukausi elokuvan Tavaratalo Lapatossu & Vinski ensi-illan jälkeen. Hänen siunaustilaisuutensa pidettiin Malmin hautausmaan isossa kappelissa. Kartion vaatimattomassa kuolinilmoituksessa oli teksti: ”Kaivaten O/Y Suomen Filmiteollisuus (SF). Työtoverit.” Kartio kuoli perheettömänä.
Elokuvat Syntipukki (1935) Roinilan talossa (1935) Pohjalaisia (1936) Onnenpotku (1936) Kaikenlaisia vieraita (1936) Lapatossu (1937) Kuin uni ja varjo (1937) Asessorin naishuolet (1937) Tulitikkuja lainaamassa (1938) Syyllisiäkö? (1938) Nummisuutarit (1938) Lapatossu ja Vinski olympia-kuumeessa (1939) Seitsemän veljestä (1939) Takki ja liivit pois! (1939) Halveksittu (1939) Tavaratalo Lapatossu & Vinski (1940) Totinen torvensoittaja (1941) (jäi kesken näyttelijän kuoltua kesken kuvausten)
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset näyttelijät Luokka:Suomalaiset koomikot Luokka:Vuonna 1904 syntyneet Luokka:Vuonna 1940 kuolleet