Arvo Johannes Lehtovaara (vuoteen 1907 Lindberg; 29. joulukuuta 1905 Kaarina – 13. kesäkuuta 1985 Helsinki) oli suomalainen psykologi, psykologian professori Jyväskylän kasvatustieteellisessä korkeakoulussa 1939–1952 ja Helsingin yliopistossa vuosina 1952–1970. Jyväskylässä hän oli Suomen ensimmäinen virkaan nimetty sielutieteen professori (Niilo Mäki hoiti Jyväskylän virkaa 1936–1939). Jyväskylässä Lehtovaara laati Suomen ensimmäiset yhtenäiset psykologian opintovaatimukset vuonna 1944.http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/historiaa Lehtovaara siirtyi Helsinkiin ylimääräiseksi psykologian professoriksi vuonna 1952, mutta hänen professuurinsa perustettiin virallisesti vasta 1966, jolloin Lehtovaaran opetusalana oli soveltava psykologia ja Kai von Fieandtin opetusalaksi määriteltiin yleinen psykologia.http://www.helsinki.fi/psykologia/esittely/historia.htm
Lehtovaara kirjoitti työnsä ohella oppikirjoja, joista tunnetuin on Sielutiede, myöhempinä painoksina Psykologia. Lehtovaara oli suomalaisen lapsipsykologian uranuurtaja, joka tutki muun muassa kasvatus- ja perinnöllisyyspsykologiaa. Postuumisti julkaistiin teos Ihmisen arvoitus, joka on Lehtovaaran ajatusten ja elämäntyön yhteenveto.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset psykologit Luokka:Jyväskylän yliopiston professorit Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Vuonna 1905 syntyneet Luokka:Vuonna 1985 kuolleet Luokka:Suomalaiset professorit