Nils Gustaf (Niilo Kustaa) Malmberg (16. helmikuuta 1807 Ylistaro – 21. syyskuuta 1858 Lapua) oli suomalainen pappi, 1800-luvun alkupuolen herännäisyyden johtohahmoja. Häntä pidetään yhtenä Suomen historian merkittävimmistä evankeliumin saarnaajista.
Henkilöhistoria Nils Gustaf (Niilo Kustaa) Malmbergin vanhemmat olivat Herman Malmberg ja Liisa Greta (o.s. Aejmelaeus). Herman Malmberg oli pappi, Isonkyrön pitäjänapulainen. Hän kuoli 1809. Hänen äitinsä meni uudelleen naimisiin Ylistaron seurakunnassa armovuoden saarnaajana toimineen Johan Simeliuksen kanssa pari vuotta myöhemmin. Niilo Kustaa Malmberg oli naimisissa kahdesti: 1832–1851 Sofia Amanda Karolina Bergrothin kanssa ja 1853–1858 Helena Jaakontytär Huhtalan kanssa. Edellisestä avioliitosta syntyivät lapset Eliel, Ida Sofia, Gustaf, Frans, Lydia ja Julia.Taipale, Pentti (toim.): Niilo Kustaa Malmbergin kirjeet. Herättäjä-yhdistys, 1986. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun herännäisyyden johtaja Wilhelmi Malmivaara on hänen poikansa jälkimmäisestä avioliitosta.
Opinnot ja pappisuran alkuvaiheet Niilo Kustaa Malmberg kävi koulua Raahessa, Oulussa, Laihialla ja Vaasassa ja pääsi ylioppilaaksi vuonna 1827. Hän opiskeli ensin Turussa ja Turun palon jälkeen Helsingissä. Papiksi hänet vihittiin kesäkuussa 1830 Turussa. Teologian opintojensa lomassa hän toimi Pietarissa kirkkoherran saarna-apulaisena ja siellä hän tutustui pastori Martin Boosin johtamaan katoliseen herätysliikkeeseen. Hänen voimakas julistuksensa herätti Venäjän luterilaisen kirkon piispan Zacharias Cygnaeuksen huomion. Ensin Malmbergin toimintaa rajoitettiin ja myöhemmin hänet määrättiin poistumaan Pietarista. Herätysliike vaikutti Niilo Kustaa Malmbergin henkilökohtaisen hengellisen elämän syntymiseen.
Valmistumisen jälkeen hän sai papinviran Kalajoelta, jossa hän tutustui pappi Jonas Lagukseen, josta oli tuleva Malmbergin ohella herännäisyyden toinen kirkollinen johtohahmo. Merkittävä oli myös Nivalaan siirron jälkeen helluntaina 1834 tapahtunut kohtaaminen Savon herätysliikkeen kärkimiehen Paavo Ruotsalaisen kanssa, jonka kanssa Malmberg ystävystyi. Ruotsalainen vaikutti Malmbergiin ja tämän uskonnäkemykseen syvästi. Joose Vilkunan suunnittelema Malmbergin muistomerkki paljastettiin 1966 Nivalan Pirttirannassa.
Toiminta herännäisyyden piirissä Malmberg toimi pappina Nivalassa toukokuuhun 1838 saakka, jonka jälkeen hänet määrättiin Lapuan kappalaisen apulaiseksi. Hänen työnsä tuloksena syntyi Lapualla ja naapuripaikkakunnilla herätys, joka vaikutti voimakkaasti koko seutukunnan elämään. Malmberg tuomittiin muiden herännäisliikkeen johtajien kanssa Kalajoen käräjillä 1838–1839 hartausseurojen pitämisestä. Rangaistuksena oli alkuvuodesta 1842 toteutunut viraltapano puoleksi vuodeksi. Tämän jälkeen Malmberg siirtyi lyhyen Uudenkaarlepyyn pestin jälkeen Lapuan pitäjänapulaiseksi. Hän osti Lapualta 1848 Marielundin tilan. Siitä muodostui joksikin aikaa herännäisyyden keskuspaikka, jossa pidettiin muun muassa isoja hääseuroja. Hänen kuollessaan 1858 herännäisyyden johtoon tulivat maallikot kirkollisten johtajien sijaan.
Herännäisyyteen liittyneet papit alkoivat erkaantua herätysliikkeestä 1850-luvun alkupuolella. Hajaannukseen johtaneiden riitojen aikana Malmbergia syytettiin liiallisesta alkoholinkäytöstä ja aviorikoksesta, jonka toisena osapuolena olisi ollut hänen toinen puolisonsa. Väitteiden takana oli ilmeisesti toinen herännäissaarnaaja Carl Gustaf von Essen, jonka kanssa Malmberg oli ajautunut riitoihin. Väitteiden todenperäisyyttä perusteellisimmin tutkineen Heikki Ylikankaan mukaan niiden tueksi ei ole esitetty pitävää näyttöä. Pappien erkaantumisen jälkeen Malmberg säilytti arvovaltansa vaikutusalueensa heränneen talonpoikaisväestön keskuudessa.
Teoksia Niilo Kustaa Malmbergin kirjeet. Toimittanut Pentti Taipale. Herättäjä-yhdistys, 1986. Nils Gustaf Malmbergin suku: Sukukirja 1993. Kokoamis-, selvittely- ja kirjoitustyö: Niilo Pesonen, Pirkko Laakso. Nils Gustaf Malmbergin sukuseura, 1993.
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Malmivaara, Matti: Niilo Kustaa Malmbergin henkilökuva. KirjastoVirma, 2003. (Julkaistu aiemmin teoksessa Keskipohjalaisia elämäkertoja, 1995.) Viitattu 20.9.2021.
Luokka:Herännäiset henkilöt Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Suomalaiset uskonnolliset vaikuttajat Luokka:Lapuan historia Luokka:Vuonna 1807 syntyneet Luokka:Vuonna 1858 kuolleet Luokka:Suomalaiset uskonnolliset johtajat