Nicaragua, virallisesti Nicaraguan tasavalta () on Keski-Amerikan kannaksella sijaitseva tasavalta. Se kuuluu maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaan. Se on Keski-Amerikan alueen suurin, mutta harvimmin asuttu valtio. Nicaraguan rajanaapureina ovat Honduras pohjoisessa ja Costa Rica etelässä. Itäpuolella on Karibianmeri ja länsipuolella Tyynimeri. Maan nimi tulee sanojen nicarao ja agua yhdistelmästä. Nicaraot olivat suurin alkuperäisväestöheimo, kun espanjalaiset valloittajat saapuivat maahan. Agua on espanjaa ja tarkoittaa vettä, mikä viittaa maan kahteen suureen järveen, Managuajärveen ja Nicaraguajärveen.
YK:n mukaan presidentti Daniel Ortegan sandinistihallinto on tappanut, kiduttanut ja vanginnut mielivaltaisesti vastustajiaan, ja vuoden 2018 mielenosoituksissa on kuollut satoja ihmisiä.
Maantiede thumb|left|Nicaragua satelliittikuvassa maaliskuussa thumb|left|Nicaraguan kartta Nicaragua jakautuu kolmeen selkeään maantieteelliseen alueeseen: läntisen osan alankoihin, keski- ja pohjoisosien vuoristoihin ja idän Moskiittorannikkoon. Vuoret eivät ole yhtä korkeita kuin monissa muissa alueen maissa. Korkeimmat huiput nousevat 1 500–2 100 metriin.Nicaragua Country Guide BBC Weather Maan korkein vuori on keskivuoriston pohjoisosissa oleva Mogotón, joka on 2 103 metriä korkea.Encyclopædia Britannica.
Tyynenmeren puoleinen rannikkotasanko ulottuu noin 75 kilometrin päähän sisämaahan. Se on melko tasaista aluetta, josta kuitenkin kohoaa nuoria tulivuoria. Korkeimpia tulivuoria ovat San Cristóbal (1 780 metriä), Concepción (1 610 metriä) ja Momotombo (1 280 metriä). Tulivuoriketjun itäpuolella on hautavajoama, jossa on kaksi Keski-Amerikan suurinta järveä, Managua- ja Nicaraguajärvi. Nicaraguajärvi on 8 157 neliökilometrin laajuinen, ja länsirannikon tulivuorijono halkaisee sen kahteen osaan. Tulivuoret ovat muodostaneet järveen useita saaria, joista suurin on Ometepe.
Karibianmeren rannikon alankoalueet käsittävät yli puolet Nicaraguan pinta-alasta. Se on Keski-Amerikan laajimpia alankoalueita ja on keskimäärin sata kilometriä leveä. Rannikkoa värittävät jokisuut, suistot ja suuret rannikkolaguunit. Nicaraguan mannerjalustakin ulottuu pidemmälle kuin muilla Keski-Amerikan valtioilla, ja rannikolla on myös useita koralliriuttoja, saaria ja matalikkoja. Alueen pisimpiä jokia ovat osan Hondurasin vastaisesta rajasta muodostava Coco ja Río Grande de Matagalpa.
Ilmasto on hieman viileämpi ja paljon kosteampi maan itäosissa. Tyynenmeren puolella on selkeä sadekausi toukokuulta marraskuulle ja kuivakausi joulukuulta huhtikuulle, kun Karibianmeren rannikolla sadekausi kestää yhdeksän kuukautta. Rannikon vuoden keskilämpötila on noin 27 astetta, mutta Tyynenmeren rannikolla vuotuinen sadanta 1 905 millimetriä, kun Karibianmeren rannikolla taas 3 810 millimetriä. Vuoristoissa ilmasto on selvästi lauhkeampi.
Nicaraguassa on 78 kansallispuistoa ja luonnonsuojelualuetta. Indio Maizin luonnonsuojelualue on laaja suojeltu alavien maiden sademetsäalue. Monissa pienemmissä puistoissa suojellaan pilvimetsää.National Parks in Nicaragua Nicaragua channel.
Luonnonkatastrofit thumb|left|Hurrikaani Mitch 1998 Nicaraguaa koettelevat säännöllisesti tulivuorenpurkaukset ja maanjäristykset, koska se sijaitsee mannerlaattojen törmäyskohdassa. Lisäksi trooppiset hirmumyrskyt ja tulvat ovat yleisiä.
Hurrikaani Mitchin seurauksena kuoli 3 000 ja kodittomaksi jäi satojatuhansia nicaragualaisia vuonna 1998. Sateiden seurauksena puolet viljelymaasta tuhoutui. YK:n arvion mukaan hurrikaani Mitch vei Keski-Amerikan valtioita 20–25 vuotta kehityksessä taaksepäin.World: Americas Famine fears after floods BBC News 1998 Vuoden 1972 maanjäristys surmasi 5 000–10 000 ihmistä ja tuhosi lähes koko pääkaupungin Managuan. Järistyksistä voi seurata myös tsunameita, joista viimeisin suuri iski vuoden 1992 maanjäristyksen yhteydessä. Aineellisten vahinkojen määräksi arvioitiin 20–30 miljoonaa dollaria. Vuonna 2004 rankkasateet aiheuttivat Musún-vuorella laajoja maanvyöryjä, joissa tuhannet menettivät kotinsa.
Vaikka tulivuoria on paljon, todella suuria purkauksia ei juurikaan ole ollut. Concepción-tulivuori on purkautunut vuosina 2005–2010 useita kertoja.Concepción Volcanic Activity Reports Smithsonian Managuassa asuu 1,5 miljoonaa ihmistä kaupungissa, jota halkoo 18 seismistä sauma-aluetta. Järistyksen sattuessa suuri osa heistä tulisi olemaan välittömässä hengenvaarassa.Nature as a Sword of Damocles IPS 2010
Historia
Ennen eurooppalaisten tuloa nykyisen Nicaraguan alueella asui kaksi pääasiallista kulttuuriryhmää. Keskiosan ylängöillä ja Tyynenmeren rannalla kansat olivat kielellisesti ja kulttuurillisesti lähellä mayoja ja asteekkeja. Karibianmeren puoleisilla alankoalueilla eli puolestaan kansoja, jotka olivat tulleet nykyisestä Kolumbiasta.
Nicaraguaan muutti 1500-luvulla espanjalaisia siirtolaisia ja maa oli pitkään Espanjan siirtomaa. Maa liittyi itsenäistyvään Keski-Amerikan liittotasavaltaan ja irtautui liitosta täysin suvereeniksi itsenäiseksi valtioksi vuonna 1838.
Nicaraguaan muodostui kaksi kilpailevaa puoluetta, konservatiivit ja liberaalit, jotka käyttivät tukialueinaan kahta suurta kaupunkia, Leónia ja Granadaa. Pääkaupunki Managua sijaitsi näiden kahden välissä ja oli siksi alati kilpailevien ryhmittymien kädenväännön kohteena. Vuonna 1855 yhdysvaltalainen seikkailija William Walker hyödynsi puolueiden välisiä kiistoja ja hankkiutui maan presidentiksi. Hän ehti uudelleen laillistaa orjuuden ja tehdä englannista maan virallisen kielen ennen kuin alueiden valtioiden yhdistyneet voimat ajoivat hänet maanpakoon vielä saman vuoden aikana.
Presidentti Zelayan kaudella, vuonna 1894, Ison-Britannian Nicaragualle vuonna 1860 luovuttama Atlantin puoleinen alue, Moskiittorannikko, liitettiin Nicaraguan hallinnon piiriin ja siitä muodostettiin Zelayan provinssi.Nicaragua, 1870-1918 World History at KMLA Alueen alkuasukasväestö, miskitointiaanit, saivat autonomisen aseman vasta vuoden 1987 perustuslaissa. Samalla provinssi jaettiin kahteen, pohjoiseen RAAN:in ja eteläiseen RAAS:in autonomiseen alueeseen.
thumb|120px|left|Sandinon patsas. Yhdysvallat miehitti Nicaraguan vuonna 1912. Amerikkalaiset joukot poistuivat maasta vuonna 1925, mutta joutuivat jo vajaan vuoden kuluttua palaamaan uudelleen puhjenneen sisällissodan takia. Miehitystä vastustamaan nousi Augusto Cesár Sandinon johtama sissiarmeija, jonka vastarinta loppui vasta, kun Yhdysvallat vetäytyi maasta vuonna 1933.
On väitetty, että toisessa maailmansodassa Nicaragua julisti muodollisesti sodan Suomelle. Koska maa ei osallistunut sodan jälkeisiin rauhanneuvotteluihin, olisivat Suomi ja Nicaragua edelleen diplomaattis–teknisessä mielessä sotatilassa. Suomen ja Nicaraguan valmistellessa diplomaattisuhteiden solmimista 1970-luvun alussa sodanjulistusväite tarkistettiin, eikä mitään faktapohjaa sotatilasta löytynyt. Nicaragua ei siis koskaan ole julistanut sotaa Suomelle.
Yhdysvaltain vetäydyttyä seurasi pian Somozan suvun sotilasdiktatuuri, joka kesti 1930-luvulta aina vuoteen 1979 asti. Somozan suvun valta alkoi lähetä loppuaan, kun hänen hallituksensa suhtautui piittaamattomasti vuoden 1972 maanjäristyksen jälkihoitoon. Kansalliskaartin joukot ryöstelivät järistyksen jälkeen kauppoja sen sijaan että olisivat estäneet sen. Somozojen kleptokratiaksikin kutsuttu valta päättyi, kun viimeinen Somoza ajettiin maanpakoon lyhyen sisällissodan jälkeen vuonna 1979. Sandinistien johtama vallankumous asetti maan johtoon Kansallisen jälleenrakennuksen juntan, johon alkuun kuului edustajia kaikista Somozaa vastustaneista ryhmistä, mutta oikeistolaiset ryhmät erosivat pian juntasta väittäen sandinistien sanelevan sen toiminnan.
Osittain entisten somozalaisten komennossa toimivat contrat aloittivat sissisodan sandinistien hallintoa vastaan ja saivat rahoitusta ja muuta tukea Yhdysvalloilta. Sandinistit panivat toimeen yleisen asevelvollisuuden ja saivat aseapua muun muassa Kuubasta ja Neuvostoliitosta. Sandinistit toimeenpanivat taloudessa sosialistisia uudistuksia. Maan pankit kansallistettiin ja yrityksiä kansallistettiin. Sandinistihallinto toteutti myös mittavan lukutaitokampanjan. Lukutaidottomuus maassa painui viidestäkymmenestä prosentista kolmeentoista vuoden 1980 aikana. Yhdysvallat alkoi toimia aktiivisesti Nicaraguaa vastaan Ronald Reaganin tultua Yhdysvaltain presidentiksi.Reagan and the 'Iran-Contra' affair BBC 2004 Osittain entisten somozalaisten komennossa toimivat contrat aloittivat sissisodan. Reaganin hallinto rahoitti, aseisti ja koulutti contra-sissejä ja aloitti Nicaraguaa koskevan taloussaarron, joka lopetti maiden vielä jäljellä olevan vähäisen kaupan. CIA:n tuella toteutettu Nicaraguan satamien miinoittaminen syksyllä 1983 sai Nicaraguan haastamaan Yhdysvallat kansainväliseen tuomioistuimeen, jossa Yhdysvallat tuomittiin. Vuonna 1984 sandinistit järjestivät vaalit, jota useimmat tarkkailijat pitivät asiallisina, vaikka osa oppositiosta jäi vaaleista pois.1984: Sandinistas claim election victory BBC On This Day
Nicaraguan oppositiovoimat kokosivat vuoden 1990 vaaleihin Yhdysvaltojen tuella Yhdistyneen kansallisen opposition (Unión Nacional Opositora – UNO), johon kuului koko poliittinen kenttä entisistä somozalaisista Nicaraguan kommunistipuolueeseen asti. 25. helmikuuta 1990 järjestetyissä vaaleissa opposition ehdokas Violeta Chamorro voitti 55 prosentilla äänistä sandinistien Daniel Ortegan ääniosuuden jäädessä 41 prosenttiin.Chamorro Is Running Strongly in Nicaragua LA Times 26.2.1990
Chamorron jälkeen presidentiksi valittiin liberaalipuolueen Arnoldo Alemán. Hän aloitti uusliberaalit talousuudistukset. Alemánin hallinto oli myös umpikorruptoitunut. El Niño ja hurrikaani Mitch marraskuussa 1998 aiheuttivat tuhoa, kuolonuhreja ja laajoja menetyksiä maataloudessa. Alemán nimitti seuraajakseen Enrique Bolañosin joka valittiin presidentiksi 2001. Alemán tuomittiin myöhemmin korruptiosta 20 vuodeksi vankeuteen.Nicaragua's former leader jailed BBC 2003 Abortti kiellettiin maassa ilman poikkeuksia ennen vuoden 2006 vaaleja.Nicaragua Bans Abortion NY Times 29.10.2006
Daniel Ortega valittiin uudelleen presidentiksi vuoden 2006 presidentinvaaleissa sovittelua korostavalla kampanjalla alle 40 prosentilla äänistäHelsingin Sanomat 15.8.2009. Hän astui virkaansa 10. tammikuuta 2007. Vuonna 2011 hänet valittiin toiselle kaudelle 62,5 prosentin ääniosuudella.
Ortega ilmoitti vuonna 2009 suunnitelmista muuttaa perustuslakia niin, että hän voisi jatkaa vielä yhden kauden presidenttinä.Nicaragua timeline BBC News Perustuslakituomioistuin hyväksyi muutoksen opposition vastustuksesta huolimatta.Nicaragua court allows Ortega to seek new term in 2011 Guardian 20.10.2009 Ortega hallitsi itsevaltiaana toisella kaudella. Ortegan hallitus rajoitti 2010-luvulla oppositiomedioita pidätyksin sekä muin vastaavin tavoin.. Se käytti nuorisojengejä protestien murskaamiseen. Oppositio protestoi vuonna 2018, mihin hallitus vastasi kovin ottein ja satoja kuoli heinäkuuhun mennessä.
Nicaragua on ollut yksi CAFTA-DR-vapaakauppasopimuksen hyötyjistä. Vaikka Yhdysvallat onkin sen ansiosta ollut maan tärkein kauppakumppani, myös Kiina on 2000-luvulla pyrkinyt luomaan maahan siteitä. Kiina on ollut mukana Nicaraguan kanavahankkeessa. Sen perustustyöt alkoivat virallisesti joulukuussa 2014, mutta varsinaiset rakennustyöt ovat olleet sen jälkeen jäissä.
Joulukuussa 2021 Nicaragua ilmoitti katkaisevansa diplomaattiset suhteensa Kiinan tasavallan (Taiwan) kanssa ja tunnustavansa Kiinan kansantasavallan. Tämän jälkeen Taiwan myi suurlähetystökiinteistönsä Managuassa paikalliselle katolilaiselle hiippakunnalle. Presidentti Ortega takavarikoi kuitenkin kiinteistön ja sanoi sen kuuluvan Kiinalle.
Politiikka thumb|150px|Presidentti Daniel Ortega