thumb|300px|Unkarin kansallis- ja kauppalippu.
Unkarin lippu () on yksi Unkarin tasavallassa käytettävistä kansallistunnuksista. Lippu koostuu kolmesta vaakasuorasta palkista, joiden värit ovat punainen, valkoinen ja vihreä. Väreistä punainen kuvaa voimaa, valkoinen uskollisuutta ja vihreä toivoa. Unkarin kansallislipun kaltainen kolmen vaakapalkin muodostama trikolori on käytössä useassa muussakin Euroopan maassa.
Kansallis- ja kauppalipun mittasuhteet ovat 2:3. Valtiolippu, josta on kaksi virallista versiota: vaakunallinen ja vaakunaton, on mittasuhteiltaan puolestaan 1:2. Valtiolipun vaakunatonta versiota voidaan käyttää myös kansallislippuna.
Muut viralliset liput Käytössä ovat myös erilliset sotalippu ja laivaston lippu, joiden esikuvina ovat olleet Unkarin vapaussodassa vuosina 1848–1849 käytetyt sotaliput. Sotalipun ja laivaston lipun mittasuhteet ovat 3:4. Uusin valtiollisista lipuista on vuonna 2012 käyttöön otettu puolustusvoimien ylipäällikön lippu, joka on käytännössä identtinen valtionhoitaja Miklós Horthyn toisen maailmansodan aikana käyttämän kanssa. Unkarissa puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti.
Historia pienoiskuva|200px|Reikälippu Budapestin Corvin köz -aukiolla, joka oli kansannousun keskeisiä taistelupaikkoja, marraskuun alussa 1956.
Unkarin valtion yli tuhatvuotiseen historiaan verrattuna nyky-Unkarin kansallisväriyhdistelmän historia on suhteellisen lyhyt. Tosin punaista ja valkoista väriä käyttivät vaakunoissaan ja viireissään jo Árpád-suvun (845–1301) ja Anjou-suvun (1301–1399) hallitsijat. Ensimmäisen kerran puna-valko-vihreää väriyhdistelmää käytettiin virallisessa yhteydessä Unkarin kansallisväreinä kuitenkin vasta vuonna 1608 kuningas Matias II:n kruunajaisissa Pozsonyssa (nykyisessä Bratislavassa).
Nykyaikaisena kansallislippuna Unkarin puna-valko-vihreät värit otettiin käyttöön vuosien 1848–1849 vapaussodan aikana. Trikolorilipun esikuvana oli Ranskan kansallislippu. Viralliseksi valtiolipuksi lippu vahvistettiin Unkarin viimeisten säätyvaltiopäivien 11. huhtikuuta 1848 hyväksymällä lailla. Lippu oli kuitenkin jo tuolloin yleisesti käytössä epävirallisena kansallislippuna. Vapaustaistelijoiden armeija ei käyttänyt trikolorilippua vaan Unkarin nykyistä sotalippua muistuttavaa vaakunalippua.
Vapaussodan päätyttyä tappioon Itävallan keisarikunnan hallinto kielsi Unkarin lipun käytön. Vuoden 1867 sovinnon ja Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian perustamisen myötä lipun käyttöä ei ainoastaan jälleen sallittu, vaan se vahvistettiin myös Unkarin kuningaskunnan valtiolipuksi. Käyttöön otetussa valtiolipussa oli keskellä Unkarin vaakuna ja sen molemmin puolin valkoinen enkeli. Tuolloin vahvistettu valtiolippu oli käytössä periaatteessa valtiolippuna vuoden 1956 kansannousuun saakka. Ainoastaan lipun mittasuhteet ja siinä esiintynyt vaakuna vaihtuivat kulloisenkin hallinnon mieltymysten mukaan. Vuonna 1919 enkelit poistettiin lipusta ja mittasuhteita muutettiin. Unkarin muututtua kuningaskunnasta tasavallaksi vuonna 1946 kuningaskunnan vaakuna korvattiin niin kutsutulla Kossuth-vaakunalla (vuoden 1848 vapaustaistelun yhteydessä käytetty Unkarin historiallinen vaakuna ilman kruunua) ja kolme vuotta myöhemmin kommunistien kaapattua vallan neuvostoliittolaisen mallin mukaisella niin kutsutulla Rákosi-vaakunalla.
Unkarin kansannousun aikaan 1956 Imre Nagyn hallitus korvasi Rákosi-vaakunan jälleen Kossuth-vaakunalla. Kansannousun aikana tunnetummaksi tuli kuitenkin reikälippu eli valtiolippu, jonka keskeltä oli leikattu pois kommunistista hallintoa symboloinut Rákosi-vaakuna. Kansannousun kukistamisen jälkeen kommunistisia tunnuksia ei enää palautettu lippuun, vaan János Kádárin hallinto vahvisti vuonna 1957 vaakunattoman trikolorilipun Unkarin valtiolipuksi. Vuonna 1990 kommunistisen vallan murruttua vaakunaton trikolorilippu vahvistettiin jälleen myös viralliseksi kansallislipuksi, jollainen se oli ollut myös vuosina 1867–1949. Unkarin kansantasavallan vuosina Unkarilla ei virallisesti ollut kansallislippua.
Historiallisia Unkarin lippuja
Liputuspäivät Vuoden 2011 laki Unkarin kansallisista tunnuksista ei sisällä erillistä listaa valtiollisista liputuspäivistä, vaan ainoastaan yleisluontoiset säädökset julkisesta liputuksesta kansallisina juhlapäivinä. Virallisesti vahvistettuja kansallisia juhlapäiviä on Unkarissa kolme: 15. maaliskuuta – Vuoden 1848 vallankumouksen vuosipäivä 20. elokuuta – Unkarin valtion perustamispäivä (Pyhän Tapanin pyhimykseksi julistamispäivä vuonna 1083) 23. lokakuuta – Vuoden 1956 kansannousun vuosipäivä
Katso myös Luettelo valtioiden historiallisista lipuista
Lähteet
Aiheesta muualla
Lippu Luokka:Valtioiden liput