Kulttuurituottaja (AMK), ruotsiksi kulturproducent (YH), on kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon tutkintonimike. Tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä. Tutkinto suoritetaan kulttuurituotannon koulutusohjelmassa ja opinnot kestävät neljä vuotta. Koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoja ovat esimerkiksi kulttuuri liiketoimintana, tapahtumatuottaminen, mediatuottaminen tai sosiokulttuurinen työ.

Kulttuurituottajat toimivat erilaisissa suunnittelu-, tuotanto-, asiantuntija-, markkinointi- ja ohjaustehtävissä muun muassa järjestöissä, kulttuurialan yrityksissä sekä kuntien ja valtion kulttuurihallinnossa. Koulutus antaa myös valmiudet kulttuurialan itsenäisenä yrittäjänä toimimiseen ja managerointiin.

Vuonna 2025 kulttuurituottajan koulutusta tarjoavat Humanistinen ammattikorkeakoulu Humak (Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Turku ja verkkototeutus), Metropolia Ammattikorkeakoulu (Helsinki) sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulu Seamk.

Helsingissä sijaitseva ruotsinkielinen Yrkeshögskolan Arcada opetti aikaisemmin myös kulttuurituotantoa, mutta ilmoitti vuoden 2025 kesäkuussa, että kulttuurituotannon tutkinto lopetetaan uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Arcadaa kohtasi 1,4 miljoonan euron säästötarpeet, ja se päätyi lopettamaan kulttuurituotannon lisäksi kaksi muutakin tutkinto-ohjelmaa. Päätös herätti vastusta kulttuurituottajien ja kulttuurialan ammattilaisten keskuudessa. Arcadan kulttuurituottajien opiskelijayhdistys perusti lopettamista vastaan adressin, joka keräsi lähes 1 500 allekirjoitusta.

Myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa (nykyisin osa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkia) on voinut aikaisemmin opiskella kulttuurituotantoa. Alan opetus lopetettiin Mikkelin ammattikorkeakoulussa 2010-luvun alussa.

Kulttuurituotannossa on mahdollista suorittaa myös ylempi ammattikorkeatutkinto, jonka laajuus on 60 opintopistettä. Tutkinnon suunniteltu kesto on vuodesta kahteen vuoteen riippuen korkeakoulusta. Kulttuurituottajan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tarjoaa Humak, Metropolia ja Seamk. Ylemmän ammattikorkeakoulun kulttuurituottajan tutkinnon suorittanut saa käyttää ammattinimikettä kulttuurituottaja (YAMK).

Kulttuurituotannon opintokokonaisuus on tarjolla sivuainekokonaisuutena myös Turun yliopistossa Digitaalisen kulttuurin, maiseman ja kulttuuriperinnön tutkinto-ohjelmaa.

Kulttuurituotantokoulutuksen historia Kulttuurituotannon koulutus syntyi opistotasoisen kulttuurisihteerin koulutuksen pohjalta. Ensimmäiset kulttuurisihteerikoulutukset järjestettiin 1970-luvulla. Nimike vakiintui, kun vuonna 1981 astui voimaan Kuntien kulttuuritoimintalaki. Kuntiin vahvistui tarve ammattilaisille, jotka suunnittelevat ja edistävät kuntien kulttuuritoimintaa.

1990-luvulla muuttunut kuntien virkarakenne vähensi kulttuurisihteerien määrää. Kunnan lisäsivät myös enemmän ostopalveluina järjestettyjen kulttuuripalvelujen määrä. Ammatillisen koulutuksen laitokset reagoivat muutokseen muuttamalla kulttuurisihteerin tutkinnon kulttuuriohjaajan tutkinnoksi vuonna 1996.

Seuraava muutos tapahtui jo vuonna 1998, kun ammattikorkeakoulut syntyivät. Kulttuurisihteerin- ja ohjaajan koulutusta tarjonneet kansanopistot rakensivat yhdessä kulttuurituotannon ammattikorkeakoulututkintoa. Mukana olivat Paasikivi-opisto Turusta, Alkio-opisto Jyväskylästä (entinen Korpilahden kunta) ja Työväen Akatemia Kauniaisista. Ensimmäisenä kulttuurituotannon koulutusta alkoi opettamaan Humanistinen-ammattikorkeakoulu Turussa, Jyväskylässä ja Kauniaisissa, eli mukana olleiden opistojen kotipaikkakunnilla. Näissä toimipisteissä opetetaan edelleen kulttuurituotantoa Humakissa. Ensimmäiset kulttuurituotannon opiskelijat aloittivat opintonsa 15.08.1998. Alkuun kulttuurituotanto-opiskelijat valmistuivat virallisesti kulttuuripalvelujen koulutusohjelmasta, kunnes vuonna 2007 tutkinnon nimi muutettiin virallisesti kulttuurituotannon koulutusohjelmaksi.

Metropoliassa (silloisessa Stadiassa) kulttuurituotannon opiskelu alkoi 1999. Alkuun Metropoliassa kulttuurituotantoa opiskelleet saivat medianomi (AMK) -nimikkeen. Vuodesta 2006 eteenpäin aloittaneet opiskelijat valmistuvat kulttuurituottaja (AMK) -nimikkeellä Metropoliasta.

Alkuun Humakissa tutkinto myötäili aikaisempien kulttuurisihteerin ja kulttuuriohjaajan mallia, ja opetus ohjasi vahvasti kulttuuri- ja taidehallinnon pariin sekä kulttuuripalvelujen tuottamiseen. Metropolialla kulttuurituottaja nähtiin alkuun erityisesti rock- tai kaupunkifestarien tuottajana.

Aikaisemmin käytettyjä kulttuurisihteerin ja kulttuuriohjaajan nimikkeitä saattaa edelleen kohdata erityisesti kunnilla. Pääasiallisesti kunnat ovat kuitenkin siirtyneet käyttämään kulttuurituottajan nimikettä.

Kulttuurituotannon kansainväliset opinnot Kulttuurituotantoa voi opiskella myös ulkomailla. Esimerkiksi Saksassa ammattikorkeakouluissa opetettava Kulturarbeit vastaa pitkälti Suomen kulttuurituotannon opintoja. Englannin kielellä monet arts managemet -tutkinnot ovat sisällöltään hyvin samalaisia kulttuurituotannon kanssa. Suomen kulttuurituotannon tutkinto on käännetty muotoon cultural management. Kansainvälisesti arts management tai tiettyyn osa-alueeseen tarkentava tutkintonimi, kuten event management, ovat yleisempiä.

Suomessa Taideyliopisto tarjoaa englannin kielellä arts management -maisteriopintoja, joihin moni kulttuurituottaja (AMK) -pohjainen on jatkanut opintojaan.

Kulttuurituottaja työelämässä Kulttuurituottaja työskentelee monesti työelämässä muulla nimikkeellä kuin kulttuurituottajana.

Työtehtäviä, joissa kulttuurituottajia kohtaa on esimerkiksi:

tuottaja manageri agentti järjestö- ja kulttuurisihteeri toiminnanjohtaja projektipäällikkö hankekoordinaattori tapahtumatuottaja viestintä- ja markkinointisuunnittelija

Suoran kulttuurialan ja -tehtävien lisäksi kulttuurituottajat työllistyvät muun muassa elokuva- ja tv-alalle, pelialalle, seminaari- ja konferenssitehtäviin, museoihin ja urheilutapahtumiin.

Kulttuurituottajalle ei ole olemassa omaa työehtosopimusta, mutta Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö Taku ry julkaisee 1–2 vuoden välein vähimmäispalkkasuosituksia kulttuurituottajille. Vuoden 2023 palkkatilastojen mukaan alemman ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut kulttuurituottajien palkkamediaani oli 3 200 euroa kuukaudessa, ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaani oli 3 921 euroa kuukaudessa.

Kunta-alalla kulttuurituottajat tienasivat keskimäärin 3 139 euroa kuussa, kulttuurisihteerin 3 379 euroa ja kulttuuriohjaajat 2 734 euroa vuoden 2023 tilastojen mukaan. Näissä tilastoissa kulttuurituottajia oli 147 kappaletta, kulttuurisihteereitä 33 ja kulttuuriohjaajia 53.

Kulttuurituottajan työllistyvät yleensä paremmin kuin muut kulttuurialalla. Alan yleisen työllisyysasteen ollessa 63 %, kulttuurituottaja (AMK) -nimikkeellä työllistyi 81,1 % ja kulttuurituottaja (YAMK) -nimikkeellä 91,6 %.

Lähteet

Aiheesta muualla Kulttuurituotannon koulutusohjelma Opiskelupaikka.fi.

Luokka:Ammattikorkeakoulututkinnot Luokka:Kulttuurialan tutkinnot