thumb|200px|Silja Linen vanha logo. Tallink Silja Oy on suomalainen varustamo, jonka omistaa virolainen AS Tallink Grupp. Silja Line -aputoiminimen alla yritys harjoittaa risteily-, matkustajalautta- ja rahtiliikennettä Itämeren alueella linjoilla Helsinki–Maarianhamina–Tukholma ja Turku–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma. Loppuvuonna 2020 risteilyjä oli myös reiteillä Helsinki–Riika ja Turku–Långnäs–Tallinna.
Silja Linen logossa on teksti Silja Line ja tekstin perässä hyljehahmo. Vuodesta 2014 lähtien Silja Linen logossa on ollut selkeästi hymyilevä hylje. Silja Linen mainoksissa usein kuultu tunnusmusiikki on alun perin elokuvasäveltäjä Francis Lain sävellys Un homme et une femme.
Historia Suomen Höyrylaiva Oy (vuodesta 1976 Effoa Oy), ruotsalainen Svea-varustamo ja turkulainen Bore-varustamo perustivat vuonna 1957 yhteisyrityksen Oy Siljavarustamo – Ab Siljarederiet. Varustamo sai nimensä elokuvan Silja – nuorena nukkunut ja sen päähenkilön sointuvan nimen mukaan. Taustaa, viitattu 15.8.2014
Ensimmäisenä aluksena yhtiölle hankittiin matkustajalaiva Heimdall, joka sai nimen S/S Silja vuonna 1957. Samana vuonna hankittiin rahtilaiva S/S Warjo, joka kuljetti vain rahtia. Myöhempiä rahtialuksia olivat muun muassa M/S Holmia ja M/S Silvia. Yhtiön ensimmäinen moottorialus ja samalla ensimmäinen yhtiölle rakennettu alus oli M/S Sunnanhav, joka liikennöi kesän 1959.
Ensimmäiset yhtiölle rakennetut autolautat olivat M/S Skandia ja M/S Nordia, jotka valmistuivat vuosina 1961 ja 1962 ja edustivat uutta laiva-aikakautta. Myöhemmin 1960-luvulla valmistuivat M/S Fennia (1966), M/S Botnia (1967) sekä M/S Floria (1970).
Yhtiön ensimmäinen toimitusjohtaja vuodesta 1957, joka hoiti tehtävää aina vuoteen 1974 asti ja toimi vielä vuoteen 1980 yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajana, oli merenkulkuneuvoksen arvonimen saanut Nils Wetterstein.
Vuonna 1970 Siljavarustamo muutettiin Oy Silja Line Ab -nimiseksi markkinointiyhtiöksi, ja varustamon laivat siirrettiin sen osakasyhtiöiden omistukseen. Vuonna 1972 käynnistyi ympärivuotinen laivaliikenne Helsingistä Tukholmaan uusilla aluksilla M/S Aallottarella ja M/S Svea Reginalla, jotka korvasivat pääasiassa vanhat höyrylaivat. Tälle linjalle tuli jo 1970-luvulla useita uusia aluksia. Bore luopui vuonna 1980 Silja Linen osakkuudesta ja myi matkustaja-aluksensa muille varustamoille. Svea-varustamo puolestaan siirtyi ruotsalaisen Johnson Linesin omistukseen seuraavana vuonna.
Vuonna 1981 valmistuivat Helsingin-linjalle jälleen uutta aikakautta edustavat M/S Finlandia ja M/S Silvia Regina. Turku–Tukholma-linjalle valmistuivat vuosina 1985 ja 1986 M/S Svea ja M/S Wellamo. GTS Finnjet siirtyi vuonna 1986 Effoan omistukseen, joka luovutti sen seuraavana vuonna Siljan liikennöitäväksi.
Vuonna 1990 valmistuivat M/S Silja Serenade Effoalle ja vuonna 1991 M/S Silja Symphony Johnson Linesille, johon Svea-varustamo oli yhdistetty. Laivojen toimitus viivästyi rakentajatelakan Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssin vuoksi, ja toimituksen varmistamiseksi tilaajat menivät telakan toimintaa jatkaneen Masa Yardsin osakkaiksi.
Effoa yhdistyi vuonna 1990 Johnson Linen kanssa Effjohn-varustamoksi. Tuolloin kaikki Siljan laivat saivat hyljelogon myös savupiippuunsa – aikaisemmin savupiipussa oli ollut kunkin omistajayhtiön tunnus. Vuosina 1993–1994 Silja Linen alukset M/S Silja Festival ja M/S Frans Suell (myöh. M/S Silja Scandinavia) liikennöivät Euroway-linjalla Malmön ja Travemünden välillä. Euroway osoittautui kuitenkin tappiolliseksi, ja alukset siirtyivät Suomen liikenteeseen.
Vuonna 1993 Silja Line vuokrasi käyttöönsä Viking Linelle rakenteilla olleen M/S Europan, ja antoi sille nimeksi M/S Silja Europa. Laiva tuli vuokrattavaksi, kun laivan tilaaja Rederi AB Slite ei pystynyt lunastamaan alusta pois rakennuttajatelakalta. Vuosina 1993–2001 Silja Line liikennöi Vaasanlaivat-yhtiön kumppanina Vaasa–Uumaja-linjalla M/S Fennialla ja M/S Wasa Queenilla.
Effjohn-varustamon nimeksi muutettiin vuonna 1995 Silja Oy Ab. Vuonna 1999 brittiläis-bermudalainen monialayhtiö Sea Containers Ltd osti enemmistön tästä yhtiöstä, johon myös Silja Line fuusioitiin. Ostajayhtiön pääomistaja oli yhdysvaltalainen miljonääri James Sherwood. Vuonna 2004 Silja oli kokonaan Sea Containersin omistuksessa.
Silja Linen myynti Tallinkille Vuonna 2003 Silja kuljetti yhteensä 5,4 miljoonaa matkustajaa, sen liikevaihto oli 517 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 3 558. Vuonna 2005 vastaavat luvut olivat enää 3,4 miljoonaa matkustajaa ja 380 miljoonaa euroa. Heikon kannattavuuden takia yhtiö irtisanoi väkeään. Finnjet, Silja Opera, risteilyalus Walrus ja SuperSeaCat-pika-alukset myytiin.
Sea Containersin taloudellinen asema heikkeni vuoden 2004 lopulla, pääasiassa muista kuin Siljasta johtuvista syistä. Yhtiö ajautui lähelle konkurssia, ja se ilmoitti myyvänsä Silja Linen 2006 kesään mennessä. Alustavien tarjousten jättöajan päätyttyä muun muassa Tallink ja Viking Line ilmoittivat tehneensä tarjouksen Siljasta.
12. kesäkuuta 2006 virolainen Tallink ilmoitti ostavansa Silja Linen. Kauppahinnasta Tallink maksoi 450 miljoonaa euroa käteisenä ja 20 miljoonaa euroa omilla osakkeillaan. Aiemmin maaliskuussa Tallink oli hankkinut Hangon ja Rostockin välillä liikennöineen Superfast Ferriesin kolme alusta 310 miljoonalla eurolla. Tallinkilla oli yritysostojen jälkeen velkaa noin 800 miljoonaa euroa. Silja Linen osto kaksinkertaisti Tallinkin markkinaosuuden Suomessa noin 40 prosenttiin.
Tallink osti Siljasta vain Ruotsiin suuntautuvan liikenteen kilpailuviranomaisten hyväksynnän varmistaakseen. Tallinnaan liikennöivät SuperSeaCatit säilyvät Sea Containersilla. Silja Line kuljetti vuonna 2005 4,8 miljoonaa matkustajaa ja Tallink 3,2 miljoonaa matkustajaa. Varustamojen liikevaihdot olivat 260 miljoonaa ja 470 miljoonaa euroa. Yrityksillä oli tuolloin yhteensä vajaat 6 400 työntekijää. Norjalainen Color Line ilmoitti tarjonneensa Silja Linesta noin 700 miljoonaa euroa, mutta Tallink pääsi kaupanteossa etusijalle.
Reitit
Vuosi Reitti Reitin alukset 1957 – 1964 Helsinki – Tukholma (Hammarbyhamnen) S/S Warjo 1957 – 1976 Turku – Maarianhamina – Tukholma (Skeppsbron) S/S Silja, M/S Sunnanhav, S/S Aallotar, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar, M/S Bore Nord 1957 – 1972 Helsinki – Tukholma (Skeppsbron) S/S Silja, S/S Birger Jarl, S/S Bore III, S/S Bore, S/S Svea Jarl, M/S Ilmatar 1960 – 1964 Tukholma (Skeppsbron) – Helsinki – Leningrad S/S Bore II 1960 Turku – Degerby – Norrtälje S/S Silja, S/S Regin 1961 – 1976 Turku – Maarianhamina / Långnäs – Norrtälje M/S Skandia, M/S Nordia, M/S Marina, M/S Holmia, M/S Botnia, M/S Bore V, M/S Nordek, M/S Donautal, M/S Floria, M/S Holmia, M/S Silvia, M/S Fennia, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen 1964 – 1965 Gräddö – Maarianhamina M/S Marina 1964 – 1967 Turku – Tukholma (Hammarbyhamnen) M/S Floria 1965 – 1966 Naantali – Tukholma (Värtan) M/S Holmia 1966– Turku – Maarianhamina / Långnäs – Tukholma (Värtan) M/S Fennia, M/S Botnia, M/S Holmia, M/S Skandia, M/S Silja, M/S Floria, M/S Bore I, M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Drottningen, M/S Bore IX, M/S Svea Corona, M/S Regina, M/S Skandia, M/S Silja Star, M/S Gunilla, M/S Svea Corona, M/S Arona, M/S Granö, M/S Svea, M/S Wellamo, M/S Finnfellow, M/S Silja Star, M/S Sea Wind, M/S Silja Festival, M/S Silja Karneval, M/S Silja Serenade, M/S Silja Scandinavia, M/S Silja Europa, M/S Baltic Princess, M/S Galaxy 1966 – 1969 Tukholma (Skeppsbron) – Maarianhamina M/S Marina 1967 – 1968 Parainen – Maarianhamina / Långnäs – Kapellskär M/S Holmia, M/S Botnia Express, M/S Nordia 1968 – 1970 Parainen – Maarianhamina / Långnäs – Norrtälje M/S Holmia, M/S Nordia 1971 – 1973 Uusikaupunki – Norrtälje M/S Holmia, M/S Silvia 1971 –1973 Uusikaupunki – Tukholma (Värtan) M/S Holmia, M/S Silvia 1971 – 1976 Tukholma – Maarianhamina S/S Bore III, M/S Achilleus, S/S Bore II, S/S Bore Nord 1972 – 1999 Helsinki – Tukholma (Värtan) M/S Aallotar, M/S Svea Regina, M/S Bore VII, M/S Bore I, M/S Svea Corona, M/S Wellamo, M/S Bore Star, M/S Ilmatar, M/S Finlandia, M/S Silvia Regina, M/S Fennia, M/S Wellamo, M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa 1972 Norrtälje – Maarianhamina M/S Bonanza 1978 – 1980 Silja Cruises -risteilyt Malagasta M/S Ilmatar 1978 – 1980 Silja Cruises -risteilyt Välimerellä M/S Ilmatar 1978 – 1980 Silja Cruises -risteilyt Itämerellä M/S Ilmatar, M/S Regina 1987 – 1998 Helsinki – Travemünde GTS Finnjet 1992 24 tunnin risteilyt Helsingistä M/S Sally Albatross 1992 – 1993 Helsinki – Visby M/S Sally Albatross 1993 – 2006 Helsinki – Tallinna M/S Sally Albatross, M/S Silja Festival, M/S Wasa Queen, GTS Finnjet, HSC SuperSeaCat Four, HSC SuperSeaCat Three, M/S Silja Opera, HSC SuperSeaCat One 1993 – 2000 Vaasa – Uumaja M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival, M/S Wasa Sun, M/S Wasa Express, M/S Wasa Jubilee 1993 – 1996 Vaasa – Sundsvall M/S Fennia, M/S Wasa Queen, M/S Silja Festival 1993 – 1995 Kokkola – Skellefteå M/S Fennia 1993 – 1998 Pietarsaari – Skellefteå M/S Fennia 1993 – 1999 Pietarsaari – Uumaja M/S Fennia 1993 – 1994 Malmö – Travemünde (Silja Line Euroway) M/S Frans Suell, M/S Silja Festival 1997 – 1998 Helsinki – Muuga GTS Finnjet 1999 – 2003 Helsinki – Tallinna – Rostock GTS Finnjet 1999– Helsinki – Maarianhamina – Tukholma (Värtan) M/S Silja Serenade, M/S Silja Symphony, M/S Silja Europa 2000 Göteborg – Frederikshavn HSC SeaCat Danmark 2000 Göteborg – Langesund HSC SeaCat Danmark 2001 – 2008 Turku – Maarianhamina / Långnäs – Kapellskär M/S Silja Europa, M/S Silja Opera 2002 – 2003 Helsinki – Tallinna – Visby M/S Silja Opera 2002 - 2004, tilapäinen 2021 Helsinki – Riika M/S Silja Opera ja 2021 M/S Silja Serenade 2004 – 2005 Helsinki – Maarianhamina – Visby M/S Silja Opera 2004 – 2005 Rostock – Tallinna – Pietari GTS Finnjet 2004 – 2006 Helsinki – Pietari M/S Silja Opera 2004 Tukholma (Värtan) – Tallinna M/S Silja Opera 2004 Tukholma (Värtan) – Maarianhamina M/S Silja Opera2022 syksy-kevätTurku – Långnäs – Kapellskär – Långnäs – TurkuM/S Baltic Princess2023- 21.8- alkaenTurku – Långnäs – Kapellskär – Maarianhamina – TurkuM/S Baltic Princess
Laivat Tämänhetkiset laivat LaivaRakennettuKäytössä Silja LinelläBruttovetoisuusMatkustajia(maksimi)Matka-nopeus(solmua)ReittiTietoaLippu ja kotipaikkaKuvaM/S Silja Serenade19901990–58 376 GT2 85223 Helsinki – Maarianhamina – Tukholma 1993 Myös Turku-Maarianhamina-Tukholma Maarianhamina, AhvenanmaaM/S Silja Symphony19911991–58 376 GT2 85223 Helsinki – Maarianhamina – Tukholma1994 Myös Turku-Maarianhamina-Tukholma Tukholma, RuotsiM/S Baltic Princess20082013–2014-2015--48 915 GT2 80024,5 Turku –Maarianhamina-Tukholma]] Maarianhamina, Ahvenanmaa
Aikaisemmat laivat thumb|225x225px|M/S Galaxy Tukholman saaristossa. thumb|225px|M/S Silja Europa saapumassa Maarianhaminan satamaan. thumb|225px|M/S Silja Opera lähdössä Helsingin satamasta. thumb|225px|HSC SuperSeaCat Four Kustaanmiekassa. Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia. {| class="wikitable" border="1" cellpadding="3" style="border-collapse:collapse; text-align:center" |- ! style="background:#1E90FF"|Laiva ! style="background:#1E90FF"|Rakennettu ! style="background:#1E90FF"|Liikenteessä Silja Linellä ! style="background:#1E90FF"|Nykyinen tilanne |- | S/S Silja | 1915 | 1957–1967 | Romutettu 1971. |- | S/S Warjo | 1927 | 1957–1964 | Romutettu 1980. |- | S/S Regin | 1960 | 1960–1961 | Romutettu 1967. |- | S/S Bore | 1899 | 1926–1961 | Romutettu 1961. |- | M/S Skandia | 1961 | 1961–1974 | Upposi 1986 Atlantilla. |- | M/S Nordia | 1962 | 1962–1974 | Romutettu 1988. |- | S/S Svea Jarl | 1962 | 1962–1976 | Romutettu. Myyty 2010 M/S Prince -nimisenä romuttajalle Intiaan. |- | M/S Botnia Express | 1960 | 1967 | Romutettu 1987. |- | M/S Botnia | 1967 | 1967–1970 | Ajoi karille ja upposi 2008. |- | M/S Holmia | 1971 | 1971 | Romutettu 2009. |- | M/S Ilmatar | 1964 | 1964–1980 | Romutettu 2015. |- | M/S Fennia | 1966 | 1966–1984