Kirjokehrääjä (Endromis versicolora) on keskikokoinen perhoslaji ja kirjokehrääjien heimon (Endromidae) ainoa laji. Se lukeutuu kevään ensimmäisiin perhosiin.
Koko ja ulkonäkö Kirjokehrääjä on kookas perhonen, jonka siipiväli on 56–85 mm, ja naaraat ovat huomattavasti koiraita kookkaampia. Aikuiset yksilöt ovat yleisväritykseltään ruskeankirjavia, ja niiden ruumis on harmahtavan (naaras) tai oranssinsävyisen (koiras) karvan peitossa. Etusiivet ovat ruskean ja valkoisen kirjomat, takasiivet naarailla vaaleat ja koirailla voimakkaan ruskeanoranssit.http://perhoset.1g.fi/A/A02/A02_01/versicolora.htm
Toukka on vihreä, mustapilkkuinen ja valkeiden vinoviivojen kuvioima. Ennen koteloitumista toukka muuttuu punertavaksi.
pienoiskuva|left
Levinneisyys ja lentoaika Kirjokehrääjä esiintyy lähes koko Euroopassa ja levinneisyysalue jatkuu pitkälle Itä-Aasiaan. Lisäksi laji on levinnyt ihmisen toimimnan välityksellä pienelle alueelle ArgentiinaanNationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. s. 154–157. Suomessa lajia tavataan Keski-Lappiin asti. Kirjokehrääjän esiintymisessä esiintyy jaksollisuutta siten, että Keski- ja Itä-Suomessa perhonen on yleinen parittomina vuosina kun pohjoisempana kanta on runsain parillisina vuosina. Lajin lentoaika Suomessa alkaa huhtikuun loppupuolelta ja jatkuu toukokuun loppuun. Etelämpänä Euroopassa lentoaika on varhaisempi.
Elinympäristö ja elintavat pienoiskuva|vasen|Kirjokehrääjäkoiras Kirjokehrääjä elää koivua kasvavissa ympäristöissä. Koirasperhoset lentävät heittelehtivästi sekä yöllä että päivällä etsimässä naaraita, jotka ne paikallistavat naarasperhosen erittämien feromonien avulla. Naaraat lepäävät päivisin ja lähtevät lentoon vasta yöllä. Kirjokehrääjät saattavat lentää kirkkaiden valojen luokse, mutta naaraita on valolle tulevista yksilöistä vain 2–5 prosenttia.
Naaras munii noin 250 munaa puiden rungoille muutaman metrin korkeudelle ja kuolee heti saatuaan munimisen päätökseen. Toukat kuoriutuvat säästä riippuen 14–35 vuorokauden kuluttua ja elävät aluksi ryhmissä. Ryhmään kuuluvien toukkien päivärytmi ja liikkuminen on sykronista. Likimain toukkavaiheen puolivälistä lähtien toukat elävät yksin ja ovat täysikasvuisia elokuun alkupuolella. Toukka koteloituu maanpinnalle tai heti pinnan alle kovan, ruskean kotelokopan sisään. Laji talvehtii kotelona ja kotelovaihe voi kestää useamman vuoden. Muutamaa päivää ennen aikuisen perhosen kuoriutumista kotelo tunkeutuu ulos kotelokopasta.
Ravinto Toukka syö koivujen (Betula) lehtiä, mutta myös lepät (Alnus) ja lehmukset (Tilia) kelpaavat. Aikuinen yksilö ei syö mitään ja sen imukärsäkin on surkastunut.
Lähteet
Aiheesta muualla Suomen Perhoset: Kirjokehrääjä Laji.fi: Kirjokehrääjä (Endromis versicolora) Moths and Butterflies of Europe and North Africa UK Moths: Kentish Glory Lepidoptera.dk: Endromis versicolora Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Endromis versicolora
Luokka:Kehrääjämäiset
lt:Keršasparniai verpikai pt:Endromidae