thumb|Pasi Jääskeläinen Pasi (Basilius) JääskeläinenMusiikin salanimiä ja nimimerkkejä (30. toukokuuta 1869 Haapavesi – 23. tammikuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja. Jääskeläinen oli Suomen ensimmäisiä kuplettilaulajia. Hän oli mukana ensimmäisessä Helsingissä järjestetyssä levytystilaisuudessa 1904 ja levytti vuosien 1904–1911 aikana kymmeniä levyjä.Ylen Kansallinen äänigalleria
Jääskeläinen opiskeli Oulun suomalaisessa yksityislukiossa vuosina 1879–1882. Lukkari- ja urkuritutkinnon hän suoritti Oulun lukkarikoulussa vuonna 1887.
Jääskeläinen esitti lähinnä suomalaisia kansanlauluja, mutta myös Oskar Merikannon kappaleita sekä Hj. Nortamon sanoittamia Rauman murteelle tehtyjä lauluja. Jääskeläinen esiintyi myös amerikansuomalaisille Yhdysvalloissa vuonna 1902.Jääskeläinen Pomuksen tietokannassa
pienoiskuva|Suomalainen Operetti vuonna 1913. Jääskeläinen toimi myös näyttelijänä ja perusti Suomalainen Operetti -nimisen teatteriseurueen. Haapavedelle hän perusti kantelepajan, joka toimi pari vuotta, kunnes se lopetettiin kannattamattomana vuonna 1904http://www.kirjastovirma.fi/henkilogalleria/jaaskelainen_pasi/ . Vuosina 1912–1915 hän julkaisi myös neljä sävyltään kepeää huvi- tai laulunäytelmää.http://oukasrv6.ouka.fi:8003/?dat0=j%E4%E4skel%E4inen&formid=kirre&rppg=50&sort=auth&typ0=86&sesid=1164116306&/
Jääskeläisen levytyksiä
Levyillään Jääskeläinen esiintyi pianon säestyksellä, ellei toisin mainita. Levyt ilmestyivät pääosin Gramophone-merkillä, loppupään levyt myös His Master’s Voice -merkillä. Ajankohta ilmaisee äänityssession ajankohdan. Tiedot perustuvat Suomen Äänitearkiston tietokantaan.
Marraskuu 1904, Helsinki
Satu ("Kettu ja jänis")/Humalaisen kotiintulo Vielä niitä honkia... ("Tukkijoella", Oskar Merikanto, Teuvo Pakkala) Tammerkosken sillalla (trad., kanteleen säestyksellä) Merimieslaulu (virolainen sävelmä, kanteleen säestyksellä) Kekrinä (trad.) Lypsäjän laulu (trad.) Joen takana (trad.) Kun minä laulaan lähden (trad.) Suomalainen runosävelmä (trad.) Tääll' yksinäni laulelen (trad.)
Syyskuu 1905, Helsinki
Remma ja remma (trad.) Lukkari ja kukko (trad.) Varpusen olut (trad.) Kultani (trad.) Oman kullan silmät (trad.) Ja sun hoppati rallallei (trad.) Heikki se lähti Heinolasta naimaan (trad., sov. E.Sivori) Murrejuttu (kertomus) Häälaulu/Paljo olen maata kulkenut (kanteleen säestyksellä) Olin minä nuori poika (trad.) Varpusen olut/Ompa mulla (trad.)
1906, Helsinki
Minä olen Matti maailmassa (trad.) Minä lähden Ameriikkaan (trad.) Kun tätä Suomenmaata... (trad.) Enkä minä ryyppää (trad.) Stiipeli staapeli stom pom pom (Oskar Merikanto, kappale voi olla myös kansanlaulusovitus) Meripoikatte veis (Hj.Nortamo) Kun minä laulaan lähden (trad.) Hei henttuni (trad.) - tai syyskuussa 1905http://aanitearkisto.fi/firs/grazo3.htm Rannalla itkijä (trad.) - tai syyskuussa 1905 Taivas on sininen ja valkoinen (trad.)
1908, Helsinki
Tämän kylän tytöt (trad.) Tule ystäväni rantahan (trad.) Hei illalla (trad.) Nuku nurmen alla (Raitala) Ompa mulla kaunis kulta (trad.)
Elokuu 1909, Kööpenhamina
Kahden vaiheilla (Emil Kauppi) Tammerkosken sillalla (trad.) Varpunen (A.Poppius) Humalaisen kotiintulo/Satu - tai 1908 Helsingissä Piirilaulu (trad.) Merimieslaulu (trad.) Paimenpojan laulu (trad.) Renk' Willen naiminen Tuulen henki/Viheriän pellon poikki - tai 1908 Helsingissä Suomalainen runosävelmä (trad.) - tai 11/1904 Helsingissä Kahden vaiheilla (Emil Kauppi) - tai 11/1904 Helsingissä tuntematon (Gramophone 2-282301)
Syyskuu 1910, Helsinki
Rauma prankori marss' (Hj.Nortamo) Kyllä minä tiedän Paree oliki' (Emil Kauppi) Tukkipoikia tulossa (Emil Kauppi) Poika ja tyttö (trad.) Kasarmilaulu (trad.) Laivakokin rallatus (trad.)
15. syyskuuta 1911, Helsinki
Priki Efrosiina - 1 (Axel Törnudd, san. Hj.Nortamo) Priki Efrosiina - 2 (Axel Törnudd, san. Hj.Nortamo) Jenny Aittalaulu (Emil Kauppi) Voi niitä aikoja... (Emil Kauppi, sov. Erkki Melartin) Vanha juomalaulu (trad.) Kotimaani, mukaelma (trad.) Heilani kammari (Emil Kauppi, san. I.Calamnius)
vie Raita-tietokantaan, jossa kappaleesta on mp3-tiedosto.
Lähteet
Aiheesta muualla
Kappale Tammerkosken sillalla Pasi Jääskeläisen esittämänä Ylen Elävässä arkistossa Levytys on vuodelta 1904. Kirjasampo.fi: Pasi Jääskeläinen Kanteleen soiton alkeita digitoituna kirjastot.fi:ssä Pasi Jääskeläisen esittämiä kappaleita Raita-tietokannassa (mp3) Pasi Jääskeläinen 50-vuotias, Suomen Kuvalehti 31.05.1919, nro 22, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kanteleensoittajat Luokka:Suomalaiset laulajat Luokka:Suomalaiset näytelmäkirjailijat Luokka:Suomalaiset teatterinäyttelijät Luokka:Suomalaiset kuplettilaulajat Luokka:Vuonna 1869 syntyneet Luokka:Vuonna 1920 kuolleet