Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (PKS) on suomalainen sähköyhtiö ja yrityskonserni, jonka kotipaikka on Joensuu. Konsernin liikevaihto on noin 212,8 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 343 henkilöä.
Yrityksen liiketoiminta koostuu neljästä eri toiminnosta:
PKS Sähkökauppa myy sähköenergiaa kotitalouksille sekä yrityksille ympäri Suomen. Vuonna 2014 PKS Sähkökauppa toi markkinoille Priima-sähkösopimuksen. Sopimuksella pörssisähkön käyttäjä voi kiinnittää sähkön hinnan määräajaksi markkinatilanteen mukaan. Lisäksi PKS Sähkökauppa vastaa Kymppivoima Oy:n kautta hankittujen tuuli- ja ydinvoimaosuuksien hallinnoinnista. Tuotano liiketoiminto vastaa sähköntuotannosta, sekä voimalaitosten käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä. Yhtiö omistaa kahdeksan vesivoimalaitosta sekä 89 prosenttia Kuurnan Voima Oy:stä. Kuurnan Voima Oy:n omistukseen kuuluu Pielisjoessa sijaitseva Kuurnan voimalaitos sekä Laurinvirta Oy:n pienvesivoimalaitos. PKS Sähkönsiirto Oy vastaa sähköverkon suunnittelusta, rakentamisesta sekä kunnossapidosta Pohjois-Karjalassa ja Koilis-Savossa. Enerke Oy on urakointiyhtiö, joka on erikoistunut verkostourakointiin.
Yhtiö on perustettu 12. toukokuuta 1945 ja sen toimitusjohtajana toimii Tuure Aho. Yritys on saanut vihreän sähkön tuotteilleen Guarentee of origin -alkuperämerkinnän.
PKS konserni lyhyesti Perustettu vuonna 1945 (kaupparekisteriin 1946) Liikevaihto 212,8 miljoonaa euroa (2025) Henkilöstöä 343 (31.12.2025)
PKS:n vesivoimalaitokset
Kuurnanvoima Oy:n voimalaitos Pielisjoessa: Kuurnan voimalaitos Jänisjoessa: Ruskeakosken voimalaitos Saarion voimalaitos Vihtakosken voimalaitos Vääräkosken voimalaitos Höytiäisellä: Puntarikosken voimalaitos Puhoksessa: Puhoksen voimalaitos Nurmeksessa Kuokkastenkosken voimalaitos Heinävedellä Palokin voimalaitos
Historiaa Outokummun kuparikaivoksen perustamisella v. 1913 oli keskeinen sija maakunnan sähköistämisessä. Kaivoksen sähköntarve oli suuri ja sitä yritettiin aluksi tyydyttää oman höyryvoimalaitoksen avulla. Ennen pitkää sähköä tarvittiin kuitenkin enemmän, kuin oli mielekästä yrittää itse Outokummussa tuottaa. Imatran Voima Osakeyhtiö rakensi 110 kV johdon Imatralta Varkauteen ja Outokumpu Oy rakensi itse 45 kV johdon Varkauden ja Outokummun välille vuonna 1934. Tätä kautta saatua sähköä riitti jaettavaksi paitsi outokumpulaisille ja lähiympäristön asukkaille myös Liperiin. Johto oli myös yhteys valtakunnanverkkoon, millä olikin suuri merkitys Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:tä perustettaessa.
Höytiäisen lasku-uomassa sijaitseva Puntarikoski oli ensimmäisiä kohteita Pohjois-Karjalassa, jonka vesivoima haluttiin valjastaa laajamittaiseen sähköntuotantoon. Koski varattiin aluksi Outokummun kaivoksen tarpeisiin ja sittemmin se oli vuokrattuna Joensuun kaupungille. 1930-luvun lamavuodet kuitenkin taittoivat kaupungin suunnitelmat voimalaitoksen rakentamisesta.
Liperissä toiminut Liperin Sähkövoima Oy oli aloitteentekijänä käynnistettäessä syksyllä 1942 neuvottelut Liperin ja Joensuun sekä niiden naapurikuntien yhteisestä voimayhtiöstä, joka ottaisi Puntarikosken rakentaakseen. Ajatuksella oli vastustustakin voitettavanaan, mutta sähköä kuitenkin haluttiin, ja kun Outokumpu Oy ilmoitti olevansa valmis toimittamaan sitä laajalle alueelle, alkoi käytännön työ maakunnallisen sähköyhtiön perustamiseksi. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n perustava kokous pidettiin 12.5.1945. Kokoukseen osallistuivat useimmat Pohjois-Karjalan kunnista, kuntia Itä-Savosta, Joensuun kaupunki sekä joukko maakunnassa toimineita teollisuus- ja liikeyrityksiä.
Yhtiön toimitusjohtaja kasvun ja kehittymisen kannalta tärkeiden vuosikymmenten ajan, 1950-luvun alusta aina 1970-luvun lopulle, oli teollisuusneuvoksen arvonimen saanut Onni Mäkelä.Biografia-sampo: Onni Mäkelä Viitattu 6.11.2021.
Lähteet Pekka Kauppinen: Muutoksen virrassa, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1945-1995. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 1995. .
Viitteet
Aiheesta muualla Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
Luokka:Pohjois-Karjala Luokka:Suomalaiset energiayhtiöt