Turun ja Porin lääni () oli vuosina 1634–1997 toiminut Suomen lääni. Siihen kuuluivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Läänin pääkaupunki oli Turku.
Historia Turun ja Porin lääni oli Suomen pisimpään toiminut lääni, joka luotiin jo Ruotsin valtakunnan lääninhallinnon perustamisvaiheessa vuonna 1634. Läänin alkuperäinen nimi oli Turun lääni. Vuosina 1641–1646 suunniteltiin erillisen Porin läänin perustamista, mutta suunnitelmasta luovuttiin. Läänin nimi vaihdettiin kuitenkin Turun ja Porin lääniksi.
Vuonna 1775 läänin alue supistui merkittävästi, kun suuri osa Ylä-Satakuntaa siirrettiin Uudenmaan ja Hämeen lääniin ja Ähtärin seutu Vaasan lääniin. Supistuminen jatkui vuonna 1870, kun myös Tampereen ympäristö liitettiin Hämeen lääniin. Ahvenanmaa erotettiin omaksi läänikseen 1918. Viimeiset läänin rajoja koskeneet muutokset tapahtuivat vuosina 1990 (Somero siirrettiin Hämeen läänistä Turun ja Porin lääniin) ja 1993 (Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin). Vuonna 1997 Turun ja Porin lääni kuten muutkin Suomen siihenastiset läänit Lapin lääniä ja Oulun lääniä lukuun ottamatta lakkautettiin. Läänin alue kuului siitä lähtien Länsi-Suomen lääniin, kunnes kaikki Suomen läänit lakkautettiin vuoden 2010 alussa. Läänissä oli sen lakkautusvuonna 1997 kaikkiaan 87 kuntaa, joista 18 oli kaupunkeja.
Nykyisen Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialue on lähestulkoon identtinen entisen Turun ja Porin läänin alueen kanssa.
Eduskuntavaaleissa Turun ja Porin lääni oli jaettuna kahteen vaalipiiriin vuodesta 1906 lähtien: Turun läänin eteläiseen ja Turun läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Aluksi myös Ahvenanmaa kuului Turun läänin eteläiseen vaalipiiriin.
Läänitunnuksia
Turun ja Porin läänin moottoriajoneuvojen rekisterikilpien tunnuksina ovat ollet T- ja E-kirjaimet; 1950- ja 1960-luvulla käytössä oli lyhyen aikaa myös F-kirjain. Radioamatöörien kutsumerkit ovat olleet pääasiassa OH1-alkuisia.
Kunnat 1997 (kaupungit lihavoitu)
Alastaro Askainen Aura Dragsfjärd Eura Eurajoki Halikko Harjavalta Honkajoki Houtskari Huittinen Iniö Jämijärvi Kaarina Kankaanpää Karinainen Karvia Kemiö
Kiikala Kiikoinen Kisko Kiukainen Kodisjoki Kokemäki Korppoo Koski Tl Kullaa Kustavi Kuusjoki Köyliö Laitila Lappi Lavia Lemu Lieto Loimaa
Loimaan kunta Luvia Marttila Masku Mellilä Merikarvia Merimasku Mietoinen Muurla Mynämäki Naantali Nakkila Nauvo Noormarkku Nousiainen Oripää Paimio Parainen
Perniö Pertteli Piikkiö Pomarkku Pori Punkalaidun Pyhäranta Pöytyä Raisio Rauma Rusko Rymättylä Salo Sauvo Siikainen Somero Suodenniemi
Suomusjärvi Säkylä Särkisalo Taivassalo Tarvasjoki Turku Ulvila Uusikaupunki Vahto Vammala Vampula Vehmaa Velkua Västanfjärd Yläne Äetsä
Kuntamuutokset
Nimenmuutokset VuosiVanha nimiUusi nimi1936Uusikirkko TlKalanti1952HongonjokiHonkajoki1972VestanfjärdVästanfjärd1978Loimaan mlkLoimaan kunta
Kuntaliitokset VuosiKuntaLiitoskunta1946KuusistoKaarina1964Naantalin mlkNaantali1967AngelniemiHalikkoMaariaTurkuParaisten mlkParainenPorin mlkPoriUskelaSalo1968KakskertaTurku1969HiittinenDragsfjärdKarunaSauvoKauvatsaKokemäkiUudenkaupungin mlkUusikaupunki1970HinnerjokiEuraHonkilahti1972AhlainenPori1973IkaalinenIkaalinenIkaalisten mlkKarkkuVammalaPaattinenTurkuSuoniemiNokiaTyrvääVammala1974PyhämaaUusikaupunki1976MetsämaaLoimaan mlk1977KarjalaMynämäki1981KeikyäÄetsäKiikkaLokalahtiUusikaupunki1993KalantiUusikaupunkiRauman mlkRaumaLäänin lakkauttamisen jälkeen2005KarinainenPöytyäKullaaUlvilaLoimaan kuntaLoimaa2007KodisjokiRaumaMietoinenMynämäkiSuodenniemiVammala2009KiukainenEuraVampulaHuittinenPiikkiöKaarinaDragsfjärdKemiönsaariKemiöVästanfjärdAlastaroLoimaaMelliläAskainenMaskuLemuMerimaskuNaantaliRymättyläVelkuaYlänePöytyäLappiRaumaVahtoRuskoHalikkoSaloKiikalaKiskoKuusjokiMuurlaPerniöPertteliSuomusjärviSärkisaloVammalaSastamalaÄetsäHoutskariLänsi-TurunmaaIniöKorppooNauvoParainen2010NoormarkkuPori2013KiikoinenSastamala2015LaviaPoriTarvasjokiLieto2016KöyliöSäkylä2021HonkajokiKankaanpää
Siirrot toisista lääneistä VuosiKuntaAiempi lääni1990SomeroHäme
Siirrot toisiin lääneihin VuosiKuntaUusi lääni1918BrändöAhvenanmaaEckeröFinströmFöglöGetaHammarlandJomalaKumlingeKökarLemlandLumparlandMaarianhaminaSaltvikSottungaSundVårdö1973SuoniemiHäme1993HämeenkyröIkaalinenKihniöMouhijärviParkanoViljakkala
Huomioita
Maaherrat Bror Rålamb 1634–1637 Melkior von Falkenberg 1637–1641 Melkior von Falkenberg 1641–1642 (Turun lääni) Knut Lilliehöök 1642–1646 (Turun lääni) Ei maaherraa 1641–1646 (Porin lääni) Knut Lilliehöök 1647–1648 Lorentz Creutz (vanhempi) 1649–1653 Carl Henrik Wrede 1653–1654 Erik von der Linde 1655–1666 Ernst Johan Creutz (vanhempi) 1666 Harald Oxe 1666–1682 Lorenz Creutz (nuorempi) 1682–1698 Jakob Bure 1698–1706 Justus von Palmenberg 1706–1714 Johan Stiernstedt 1711–1713 (vt.) ja 1714–1722 Otto Reinhold Yxkull 1722–1746 Lars Johan Ehrenmalm 1744–1747 (vt.) ja 1747–1749 Johan Georg Lillienberg 1749–1757 Jeremias Wallén 1757–1768 Christoffer Johan Rappe 1769–1776 Fredrik Ulrik von Rosen 1776–1781 Nils Fredensköld 1776, 1778, 1781 (vt.) Magnus Wilhelm Armfelt 1782–1790 Joakim von Glan 1789–1790 (vt.) Ernst Gustaf von Willebrand 1790–1806 Olof Wibelius 1801–1802 (vt.) Knut von Troil 1806–1816 Otto Herman Lode 1811–1813 (vt.) Carl Erik Mannerheim 1816–1826 Lars Gabriel von Haartman 1820–1822 (vt.) Erik Wallensköld 1822–1826 (vt.) ja 1826–1828 Adolf Broberg 1828–1831 Lars Gabriel von Haartman 1831–1842 Gabriel Anton Cronstedt 1840–1842 (vt.) ja 1842–1856 Samuel Werner von Troil vanhempi 1856 (vt.) Carl Fabian Langenskiöld 1856–1858 Selim Mohamed Ekbom 1857–1858 (vt.) Johan Axel Cedercreutz 1858–1863 (vt.) ja 1863 Carl Magnus Creutz 1864–1866 (vt.) ja 1866–1889 Axel Gustaf Samuel von Troil 1889–1891 Wilhelm Theodor von Kraemer 1891–1903 Theodor Hjalmar Lang 1903–1905 Knut Gustaf Nikolai Borgenström 1905–1911 Eliel Ilmari Wuorinen 1911–1917 Albert Alexander von Hellens 1917 (vt.) Mikko Collan 1917–1921 Walfrid Suhonen 1921–1922 (vt.) Ilmari Helenius 1922–1932 Wilho Kyttä 1932–1949 Erkki Härmä 1949–1957 Esko Kulovaara 1957–1971 Sylvi Siltanen 1972–1977 Paavo Aitio 1977–1985 Pirkko Työläjärvi 1985–1997
*