Tämä on kronologinen luettelo Unkarin hallitsijoistaUnkari: maa, kansa, historia s. 352.Nyyssönen s. 172–174.

Árpádien hallitsijasuku Ruhtinas Árpád 890–907, tarunomainen hallitsija, joka johdatti madjaarit Unkariin n. 895 Ruhtinas Solt (Zolta, Zoltán) 907–945, Árpádin poika Ruhtinas Fajsz (Falicsi) 945–950 (Árpádin Jutas-pojan poika) Ruhtinas Taksony 950–970 (Árpádin Zolta-pojan poika) Ruhtinas Géza (Décse, Gyevicsa) 972–997 (Taksonyn poika)

Vuodesta 1001 Unkarin kuningas Kuningas Tapani I Pyhä () 997–1038, kruunattiin kuninkaaksi 1001 (Gézan poika) Kuningas Pietari () 1038–1041 (Gézan 1. tyttären poika) Kuningas Sámuel Aba () 1041–1044 (Gézan 2. tyttären poika) Kuningas Pietari 1044–1046, palasi valtaan Kuningas Andreas I () 1046–1060, Gézan veljenpojan poika Kuningas Béla I ()1060–1063 (Andreas I:n veli) Kuningas Salamon () 1063–1074 (Andreas I:n poika), syrjäytettiin, kuoli 1087 Kuningas Géza I () 1074–1077 (Béla I:n poika) Kuningas Ladislaus I Pyhä () 1077–1095 (Géza I:n veli) Kuningas Kálmán () 1095–1116 (Géza I:n poika) Kuningas Tapani II () 1116–1131 (Kálmánin poika) Kuningas Béla II () 1131–1141 (Kálmánin veljenpoika) Kuningas Géza II () 1141–1161 (Béla II:n poika) Kuningas Tapani III () 1161–1172 (Géza II:n poika) Kuningas Ladislaus II () 1162–1163 (vastakuningas) Kuningas Tapani IV () 1163–1172 (vastakuningas) Kuningas Béla III () 1172–1196 (Géza II:n poika) Kuningas Imre () 1196–1205 (Béla III:n poika) Kuningas Ladislaus III () 1205 (Imren poika) Kuningas Andreas II () 1205–1235 (Béla III:n poika) Kuningas Béla IV () 1235–1270 (Andreas II:n poika) Kuningas Tapani V () 1270–1272 (Béla IV:n poika) Kuningas Ladislaus IV () 1272–1290 (Tapani V:n poika) Kuningas Andreas III () 1290–1301 (Andreas II:n pojanpoika)

Eri hallitsijasukuja Kuningas Venceslaus (, tšek. Václav) 1301–1304, Béla III:n tyttären neljäs lapsenlapsi, Böömin kuningas Venceslaus III Kuningas Otto () 1305–1308, Baijerin herttua, Béla IV:n tyttären Elisabetin ja Baijerin Henrik XIII:n poika Kuningas Kaarle I () 1308–1342, Tapani V:n tyttären Marian ja Napolin Kaarle II:n lapsenlapsi Kuningas Ludvig I Suuri () 1342–1382, Kaarle Robertin poika, myös Puolan kuningas 1370–1382 Kuningatar Maria () 1382–1385 Kuningas Kaarle II () 1385–1386, Napolin Kaarle II:n lapsenlapsi, Napolin kuningas Kuningas Sigismund, () 1387–1437, nai kuningatar Marian, myös Böömin kuningas 1419–1437 ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari 1411–1437 Keisari Albrekt (), 1438–1439, nai Elisabetin, Sigismundin tyttären, Böömin kuningas Kuningas Vladislaus I (), 1440–1444, myös Puolan kuningas Vladislav III 1434–1444 Interregnum 1444−1453 Valtionhoitaja János Hunyadi () 1446−1453 Kuningas Ladislaus V (), 1453–1457, Albertin poika, Böömin kuningas 1453–1457 Kuningas Matias I (), 1458–1490, valtionhoitaja János Hunyadin poika Kuningas Vladislaus II (), 1490–1516, Albertin tyttären Elisabetin ja Puolan Kasimir IV:n poika, myös Böömin kuningas 1471–1516 Kuningas Ludvig II (), 1516–1526, Vladislav II:n poika, kanssahallitsija 1508, Böömin kuningas Kuningas János Szapolyai (), 1526–1540, turkkilaisten tukema vastakuningas Kuningas János Zsigmond (), 1540–1570, turkkilaisten tukema vastakuningas

Habsburgien ja Habsburg-Lothringenien hallitsijasuku Vuodesta 1558 vuoteen 1806 Unkaria hallitsi Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija Keisari Ferdinand I Habsburg (), 1526−1564, nai Vladislas II:n tyttären Annen, Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija 1558– Keisari Maksimilian (), 1564–1576, Ferdinand I:n poika Keisari Rudolf (), 1576–1608, Maksimilianin poika Keisari Matias II (), 1608–1619, Rudolfin veli Keisari Ferdinand II (), 1619–1637, Ferdinand I:n pojanpoika Keisari Ferdinand III (), 1637–1657, Ferdinand II:n poika Keisari Leopold I (), 1657–1705, Ferdinand III:n poika Keisari Joosef I (), 1705–1711, Leopold I:n poika Keisari Kaarle III (), 1711–1740, Joosef I:n veli Keisarinna Maria Teresia (), 1740–1780, Kaarle III:n tytär Keisari Joosef II (), 1780–1790, Maria Teresian ja keisari Frans I:n poika Keisari Leopold II (), 1790–1792, Joosef II:n veli

Vuodesta 1804 vuoteen 1918 Unkaria hallitsi Itävallan keisari Keisari Frans I (), 1792–1835, Leopold II:n poika, Itävallan keisari 1804–1835 Keisari Ferdinand V (), 1835–1848, Frans I:n poika Keisari Frans Joosef (), 1848–1916, Ferdinand V:n veljenpoika, kruunattiin Unkarin kuninkaaksi 1867 Keisari Kaarle IV (), 1916–1918, Frans Joosef I:n veljenpojanpoika

Muodollinen kuningaskunta 16. marraskuuta 1918 Unkari julistautui tasavallaksi,Unkari: maa, kansa, historia s. 195. mutta palasi myöhemmin muodollisesti kuningaskunnaksi. Poliittisista syistä maahan ei kuitenkaan enää valittu kuningasta, vaan Miklós Horthy valittiin valtionhoitajaksi 1. maaliskuuta 1920.Unkari: maa, kansa, historia s. 202.

Horthy toimi valtionhoitajana, kunnes nuoliristiläiset kaappasivat vallan 16. lokakuuta 1944 Natsi-Saksan tuella.Unkari: maa, kansa, historia s. 237. Unkarin valtionpäämieheksi nousi nuoliristipuolueen johtaja Ferenc Szálasi, joka vannoi uskollisuuttaan Pyhän Tapanin kruunulle perinteisin seremonioin Budan linnassa.Unkari: maa, kansa, historia s. 234. Szálasin hallitus joutui vetäytymään Puna-armeijan tieltä ensin Länsi-Unkariin ja lopulta Itävallan puolelle 29. maaliskuuta 1945.Unkari: maa, kansa, historia s. 235.

Unkarin kuningaskunta julistettiin virallisesti lakkautetuksi 1. helmikuuta 1946.Unkari: maa, kansa, historia s. 244.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Luokka:Unkarin historia Unkari * hallitsijat