Korso on kaupunginosa Vantaan koillisosassa Korson suuralueella. Kaupunginosassa asuu noin 7 400 asukasta, joista vuoden 2020 lopussa 21,2 prosenttia oli vieraskielisiä. Korso sijaitsee pääradan länsipuolella.
Vantaan kaupunginosajaon mukaan Korso rajoittuu idässä päärataan, naapurikaupunginosinaan Matari ja Metsola. Etelässä kaupunginosa rajautuu Asolaan, lännessä Tuusulan Maantiekylän kunnanosaan, luoteessa Vierumäkeen ja pohjoisessa Vallinojaan. Kaupunginosaan kuuluu myös kerrostalolähiö Kulomäki. Korson lähin naapurikaupunki on Kerava, kuusi kilometriä pohjoiseen.
Historia
Nimi Korso syntyi, kun kolmen kylän – Tuusulan Alikeravan ja Hyrylän sekä Helsingin pitäjän eli Helsingen – rajojen yhtymäkohta merkittiin Korson korkeimmalle kalliolle ristillä (risti on ruotsiksi kors ja kylien välinen raja rå; nimi tarkoitti siis alun perin ristirajaa). Korson historiasta kertova muistolaatta sijaitsee Ruusuvuoren koulun lähellä. Korson ruotsalaisesta historiasta kertovat monet paikannimet. Böle-kylänimeä, joka merkitsi kaukaista viljelysmaata asutuksineen, on esiintynyt jo 1300–1400-luvuilla. Korson alueella sijaitsivat Hanaböle (Hanala) ja Skavaböle eli Hyrylä.
Nykyistä Vantaata asutti Hälsinglandista, Ruotsista alun perin saapuneita ruotsalaisia. Helsingin pitäjä (Helsinge) eli nykyinen Vantaa on saanut heiltä nimensä. Nykyisen Korson alueella sijaitsi ennen enimmäkseen tiloja, kuten Fallbackan tila, sekä torppia ja huviloita. Lähes kaikki vanhat rakennukset purettiin viimeistään 1980-luvulla uudisrakentamisen tieltä.
Rautatie
Venäjän vallan aikana vuonna 1857 tsaari Aleksanteri II päätti Helsinki–Pietari-välisen junaradan rakentamisesta. Rata kulkisi nykyisen Korson halki. Rataa rakennettiin sotavankien voimin.
1880-luvun lopulla oli tarve tehdä pääradalle ohituspaikka Tikkurilan ja Keravan välille. Sen vuoksi rakennettiin vuonna 1889 pysäkki lähes asumattomaan erämaahan, Tuusulan ja Helsingin pitäjän rajalle Korsoon. Junat alkoivat pysähtyä Korson seisakkeella kaksi kertaa päivässä, mikä merkitsi alkusysäystä alueen kehitykselle. Korso oli seisake aina 1910-luvulle asti, jolloin sen luokitus muuttui ja se sai uuden asemarakennuksen. Asemakäytöstä jo poistettu rakennus rakennettiin vuonna 1918 Thure Hellströmin Seinäjoen–Kristiinankaupungin–Kaskisten-rataa varten laatimien V luokan aseman tyyppipiirustusten pohjalta.
1900-luku 1900-luvun alussa suuriruhtinaskunnan aikana Vantaalle tuotiin yli tuhat kiinalaista siirtotyöläistä metsänhakkuuseen. Venäjän keisarikunnalla oli paine saada pääkaupunkiseutua puolustava Krepost Sveaborg -linnoitus valmiiksi. Kiinalaiset kaatoivat puita pääosin Korson ja Tikkurilan seuduilla. Suuria metsäalueita myös Hiekkaharjussa kaadettiin, jotta linnoitusten kanuunoilla voisi ampua esteettömästi. Puutavaran kuljettamista varten rakennettiin väliaikaisia rautateitä.
Kerava erotettiin vuonna 1924 Tuusulasta kauppalaksi, jolloin siihen liitettiin vanhan Ali-Keravan kylän alue kokonaisuudessaan. Alueella sijaitsi myös Korson rautatieasema, jonka ympäristö muodosti kauppalan keskustasta selvästi erillisen taajaman. Alueen kasvu oli nopeaa etenkin sotien jälkeen. Korso oli 1950-luvulla Suomen suurin yhtenäinen omakotialue. Korsoon perustettiin myös tehtaita, kuten Näkövammaisten Keskusliiton omistama Sokeva.
Korson asema sijaitsee lähellä Korsrå-nimistä rajapyykkiä, jossa Helsingin maalaiskunnan, Tuusulan ja Keravan rajat kohtasivat toisensa. Kasvaessaan taajama laajeni naapurikuntien puolelle, mistä aiheutui hallinnollisia ongelmia, joiden vuoksi Korso liitettiin kokonaisuudessaan Helsingin maalaiskuntaan vuoden 1954 alussa. Samaan aikaan oli myös vaihtoehtona tehdä Korsosta itsenäinen kunta. Tuusula ja Kerava tukivat tätä ajatusta, jota Helsingin maalaiskunta vastusti, koska uuteen Korsoon olisi liitetty myös maalaiskuntaan kuulunut Rekola.Vantaan Laurin arkisto
Korson yhteiskoulu aloitti toimintansa yksityisenä oppikouluna vuonna 1957.
Korson rakennussuunnitelma valmistui vuonna 1957 ja asemakaava vuonna 1974. Väkiluku kasvoi 1950-luvun noin 4500 hengestä parissa kymmenessä vuodessa 7000:een.Nuotio s. 10. 1970-luvulta lähtien Korson suuralueelle rakennettiin kerrostaloja rautatieaseman ympäristöön sekä Kulomäkeen, Mikkolaan ja Vallinojalle. Pääosin Korso on kuitenkin edelleen pientalovaltaista aluetta.
2000-luku 2000-luvulla kaupunginosaan on rakennettu monitoimitalo Lumo. Rautatieasema sekä seurakuntakeskus on myös uudistettu. Alueelle on rakennettu myös opiskelija-asuntoja.
Palvelut thumb|Korson keskustassa rautatieaseman kupeessa on paljon matalia liikerakennuksia 1960- ja 1980-luvuilta. Korson aseman läheisyydessä, Pääradan länsipuolella on monitoimikeskus Lumo, jossa sijaitsevat Lumon kirjasto, yhteispalvelupiste, liikuntahalli, Lumon lukio sekä Lumo-sali. Korson hammashoitola sijaitsee radan länsipuolella. Korson kirkko ja seurakuntakeskus sijaitsee Lumon vieressä, pääsisäänkäyntiä vastapäätä.
Korson keskusta-alueen luoteispuolella, Ankkapuiston länsipuolella toimivat Ruusuvuoren koulu ja Korson koulun uimahalleineen. Koulujen välissä on Korson urheilupuisto. Uimahalli kuitenkin puretaan, ja uusi uimahalli rakennetaan Elmon urheilupuistoon Asolaan lähelle Kulomäkeä. Korson länsiosassa toimii lisäksi Vierumäen koulu, jonka Kulomäen opetuspiste antaa alaluokkien opetusta Kulomäessä Korson eteläosassa.
Pääradan itäpuoli kuuluu Metsolan kaupunginosaan. Siellä toimivat myös Korsoa palvelevat Korson terveysasema sekä Kelan palvelupiste, perheneuvola, Korso-Rekolan psykiatrinen poliklinikka, posti ja Korson Helluntaiseurakunta.
Keskusta-alueen kehittäminen Korson keskusta-alueen pääosin 1960–1980-luvuilla valmistunutta rakennuskantaa halutaan uudistaa. Hanketta on kuitenkin vaikeuttanut muun muassa pirstaleinen maanomistus. Korson kaavarungon painopiste on kaupunkimaisen ilmeen kehittämisessä muun muassa kävelykeskustalla ja täydennysrakentamalla.
Liikenneyhteydet thumb|Seututie 152 (Kulomäentie) kulkee Korson läpi, yhdistäen Lahdentien ja Tuusulanväylän. Väylä on suunniteltu levennettäväksi nelikaistaiseksi kehätieksi, joka jatkuisi lentoaseman pohjoispuolitse Hämeenlinnanväylälle asti. Korson länsipuolella, viiden kilometrin päässä on Tuusulan moottoritie, osa kantatietä 45. Itäpuolella Lahdenväylä, osa valtatietä 4 (E75). Liittymät molemmista ovat seututielle 152. Näiden lisäksi Korsosta on yhteydet radanvarsitietä pitkin Tikkurilan (etelän) ja Keravan (pohjoisen) suuntiin.
Helsinki-Vantaan lentoasema sijaitsee Korsosta noin yhdeksän kilometriä lounaaseen.
Joukkoliikenne thumb|Korsosta on noin 30 minuutin matka lähijunalla Helsingin keskustaan. Korso kuuluu Helsingin seudun liikenteen (HSL) C-vyöhykkeeseen. BC-lippu, joka on vähintään ostettava matkustettaessa C-vyöhykkeen sisällä, oikeuttaa matkoihin Vantaalla, Espoossa ja osassa Helsinkiä. Vaihtoaika liikennevälineestä toiseen on BC-kertalipulla 80 minuuttia. Lähijunat K-junat liikennöivät Korson rautatieasemalta Helsinkiin ja Keravalle. Öisin asemaa palvelee T-juna Helsinki–Riihimäki-välillä.
Bussit: 587 Mellunmäki (M) – Fazerila – Hakunila – Koivukylä – Korso – Vierumäki
631 Tikkurila – Leinelä – Koivukylä – Rekola – Korso – Kulomäki
633 Hakaniemi – Ruskeasanta – Ilola – Korso
633N Rautatientori – Sörnäinen – Viertola – Leinelä – Koivukylä – Peijas – Korso – Vallinoja – Koivikko – Savio – Kannisto – Sorsakorpi – Ahjo – Kerava
731 Hakaniemi – Itä-Hakkila – Mikkola – Korso – Kulomäki
731N Rautatientori – Itä-Hakkila – Mikkola – Korso – Kulomäki
734 Korso – Metsola – Jokivarsi
735 Tikkurila – Koivukylä – Peijas – Korso – Mikkola
736 Tikkurila – Heidehof – Hakunila – Sotunki – Kuninkaanmäki – Kuusijärvi – Viirilä – Etelä-Nikinmäki – Pohjois-Nikinmäki – Leppäkorpi – Korso
736B Korso – Leppäkorpi – Pohjois-Nikinmäki – Etelä-Nikinmäki
737 Korso – Mikkola – Etelä-Nikinmäki – Pohjois-Nikinmäki
737K Korso – Mikkola – Metsola – Jokivarsi – Etelä-Nikinmäki – Pohjois-Nikinmäki
739 Rautatientori – Kuninkaanmäki – Viirilä – Etelä-Nikinmäki – Pohjois-Nikinmäki – Leppäkorpi – Korso
961 Korso– Vallinoja – Sula – Riihikallio – Hyrylä – Nahkela (– Nurmijärvi)
961B Korso – Vallinoja – Sula – Riihikallio – Hyrylä
972 Korso – Vierumäki – Vallinoja – Alikerava – Kerava
973 Peijas – Korso – Vierumäki – Vallinoja – Koivikko – Savio – Kannisto – Kerava
Korson pikavuoropysäkin kautta ajetaan Lahden ja lentoaseman sekä Rovaniemen ja Helsingin välisiä linja-autoyhteyksiä.
Liityntäpysäköinti Rautatieaseman pysäköintihallissa, sekä sen lähiympäristössä on yhteensä 376 liityntäpysäköintipaikkaa autoille. Polkupyörille alueella on 165 pyöräpaikkaa.
Ulkoilu, liikunta ja urheilu thumb|Ankkapuisto on keskuspuistomainen viheralue noin puolen kilometrin päässä rautatieasemalta.
Ulkoilupaikkoja Ankkapuisto (Ankkalammet), aiemmalta nimeltään Korson keskuspuisto Vierumäen pururata ja latu (2,8 km) Leppäkorven maauimala (Korson maauimala) Leppäkorven (Metsolansuon) pururata ja latu (2,2 km, sijainti Leppäkorvessa)
Liikuntapaikkoja Kalmuuri Korson uimahalli Korson liikuntapuisto Kulomäki
Urheiluseuroja Korson Kaiku ry Korson Kunto ry Korson Pallo ry Korson Palloseura ry Korson Veto ry Greasers FBC ry, salibandyseura HC Korso ry Legal Eyeball ry Orient United ry FC Korso United Nikinmäki United
Järjestöjä
Korson Honkapartio, partiolippukunta Korson VPK Korso-Koivukylän Linkki ry (Kuluttajaliiton paikallisyhdistys) Korson Martat ry Korso-seura ry Korson Työttömät ry MLL, Mannerheimin lastensuojeluliitto (Korson paikallisyhdistys) Nuoret Kotkat ry (Korson Kotkaosasto) Punainen Risti (Korson osasto) Lammen Pojat (FC Korso Unitedin kannattaja joukko)
Tapahtumia Korso Cup -salibandyturnaus syyskuussa Korson Joulupolku Ankkapuistossa joulukuussa Korson Maalaismarkkinat huhti- ja syyskuussa Korson Vetomarkkinat toukokuussa Ankkarock (1987-2010)
Lähteet
Aiheesta muualla
Korson Seurakunta Korson yhteispalvelu Lumon kirjasto Lumon lukio
*