Luomutuote on luomumaatalouden tuote. Suomessa viranomaiset (Ruokavirasto ja Ely-keskukset) valvovat luomuviljelyä, luomutuotteiden valmistusta, kuljetusta ja myyntiä. Luonnonmukaisen tuotannon vaatimukset määritetään EU-lainsäädännössä. Suomessa Ruokavirasto ohjaa ja suunnittelee valvontaa sekä valvoo luomuelintarvikkeiden ja -rehujen valmistajia Luomutilat kuuluvat ELY-keskusten valvontaan. Suomeen tuotavia luomutuotteita valvoo Tullilaitos. Ahvenanmaalla luomutuotantoa valvoo Ahvenanmaan maakuntahallitus. Luomuvalvonta on siihen kuuluville toimijoille maksullista.Evira: Luomu
Luomutuotteiden ja niiden lisäaineiden (esimerkiksi etikka ja mausteet) tulee olla pääsääntöisesti luonnonmukaisesti tuotettuja, mikä kuitenkin sallii rajoitetun lannoitteiden, tuholaismyrkkyjen ja antibioottien käytön. Luomumerkki voidaan myöntää viljellyille ja jalostetuille elintarvikkeille sekä myös luonnosta kerätyille tuotteille, mikäli tuotteiden keruualue on tarkastettu luomusäännösten mukaisesti.
Laajan luomuruokaa koskevan katsauksen mukaan luomutuotetuissa ruoissa oli selvästi enemmän hyödyllisiä antioksidantteja sekä vähemmän haitallisia torjunta-ainejäämiä ja raskasmetalleja kuin tavallisesti tuotetuissa. Kyseistä katsausta on kritisoitu heikkotasoiseksi ja aiemmista katsauksista poikkeavaksi. Toisaalta Suomessa luomusta saa heikosti seleeniä ja D-vitamiinia, lannoitteena käytetty lanta voi aiheuttaa tauteja, ja luomun 2–6-kertainen hinta voi vähentää kasvisten syömistä haitallisesti. Useiden tutkimustulosten perusteella ei voida väittää luomuruoan olevan tavallista ruokaa turvallisempaa, terveellisempää,Blair, s. 259Dangour AD et al (2009) Nutritional quality of organic foods: a systematic review The American Journal of Clinical Nutrition 92(1) 203–210 paremman makuista tai ympäristöystävällisempää.Organic farms not necessarily better for environment , University of Oxford, 04 Sep 12.Does organic farming reduce environmental impacts? - A meta-analysis of European research, H.L. Tuomisto, I.D. Hodge, P. Riordan & D.W. Macdonald, Authors’ version of the paper published in: Journal of Environmental Management 112 (2012) 309-320Onko luomu oikeasti parempaa?, Helsingin Sanomat 3.2.2013.
Biodynaamiset tuotteet Myös biodynaamisesti viljeltyjen tuotteiden edellytetään kuuluvan luomuvalvonnan piiriin. Biodynaamisille tuotteille myönnettävä Demeter-merkki on kansainvälinen tuotemerkki. Merkin käyttöä Suomessa valvoo Biodynaaminen yhdistys. Biodynaaminen viljely tehdään Rudolf Steinerin antroposofisten näkemysten mukaisesti ja siinä käytetään "biodynaamisia" ruiskutteita (ks. homeopatia), joiden on tarkoitus välittää maahan taivaankappaleiden kosmisia voimia.
Luomu ja ympäristö Tieteellisen tutkimuksen perusteella luomutuotantoa ei voida sanoa tavanomaista ympäristöystävällisemmäksi, vaikka yksittäistutkimuksia on molempiin suuntiin.
Aihetta tutkinut Oxfordin yliopiston tutkijaryhmä totesi, että sekä luomuviljely että tavanomainen viljely ovat ympäristölle haitallisempia kuin integroidut menetelmät, joissa mikään hyödyllinen käytäntö ei ole kiellettyä. Integroidut menetelmät ja tavanomainen tuotanto näyttävät paljon paremmilta päästöjen, energiankulutuksen ja biodiversiteettivaikutuksen suhteen, kun otetaan huomioon luomun vaatima laajempi peltoala.Productive farms can be ‘greener than organic’ , Oxford University, 13 February 2012.
Tohtori Hanna Tuomiston mukaan monet luulevat luomun olevan automaattisesti ympäristöystävällistä, vaikka tutkimus osoittaa, että se on toisinaan ympäristölle haitallisempaa kuin tavanomainen viljely. Tuomiston Oxfordin yliopistossa johtama 71 vertaisarvioidun tutkimuksen meta-analyysi päätyi siihen, että luomuviljan, -maidon ja -sianlihan kasvihuonepäästöt ovat suuremmat kuin tavanomaisilla mutta naudanlihan ja oliivien kasvihuonepäästöt vähäisempiä. Luomutuotanto vaati enemmän peltoalaa saman tuotteen tuottamiseksi.
Tutkijoiden mukaan asetelmasta "luomu vastaan tavanomainen" pitäisi luopua ja yhdistää molempien hyviä puolia, jotta saataisiin näitä ympäristöystävällisempää tuotantoa. Pitäisi jalostaa uusia lajikkeita vähentämään suojeluaineiden tarvetta ja käyttämään ravinteita tehokkaammin sekä lisäämään satoisuutta, jotta että peltoalaa ei tarvittaisi niin paljon, vaan villieliöillekin jäisi tilaa. Luomutuotanto vaatii Tuomiston et al. meta-analyysin mukaan 84 % enemmän peltoalaa.
Luomutuotteen typpi-, typpioksidi- ja ammoniakkipäästöt ovat suurempia kuin tavanomaisen tuotteen tarvittavan suuremman peltoalan vuoksi, samoin rehevöittämis- ja happamoittamisvaikutukset mutta energiankulutus oli vähäisempää. Muut erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Ruoan luomu-status ei takaa ympäristöystävällisyyttä, ja luomuruoka tuodaan usein toiselta puolen maailmaa."Luomuruoka on kasvanut maailmanlaajuiseksi liiketoiminnaksi - Kuljetusten lisääntyessä luomun hiilijalanjälki kasvaa", Maaseudun Tulevaisuus 17.2.2012, sivu 13
Vain 8 % suomalaisista ilmoitti ostaneensa luomua ympäristösyin, ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan luomuruisleipä saastutti vesistöjä enemmän kuin tavallinen.
Fosfaatit Luomutuotanto etsii ratkaisuja maatalouden ongelmakohtiin. Koska keinolannoitteiden valmistukseen kuluu paljon fossiilisia polttoaineita, luomutuotanto käyttää muun muassa typensitojakasvien ilmasta sitomaa typpeä ja eloperäisiä lannoitteita. Keinolannoitteissa käytetty fosfori tulee kaivannaisena loppumaan maapallolta noin 50 vuodessa, joten uusia ratkaisuja lannoittamiseen on etsittävä. Luomutuotannosta ei tässä asiassa ole kuitenkaan apua, koska uudet tehokkaat keinot fosforin kierrättämiseksi käyttävät kemiallisia menetelmiä, ja syntyvät kierrätyslannoitteet ovat siten automaattisesti luomusääntöjen kieltämiä.
Varsinaisia fosfaattikivivarantoja arvioidaan olevan 67 miljardia tonnia (Jasinski 2013) eli tilastollisesti 338 vuodeksi. Laajemmin fosfaattikiveä on vielä moninkertainen määrä, arviolta 290–460 miljardia tonnia (Jasinski 2013; Van Kauwenbergh 2010). Global Availability of Phosphorus and Its Implications for Global Food Supply: An Economic Overview , Markus Heckenmüller, Daiju Narita, Gernot Klepper, Kiel Institute for the World Economy, No. 1897, January 2014.
Luomutuotteiden terveellisyys ja turvallisuus Kuluttajatutkimukset ovat osoittaneet, että terveellisyys ja turvallisuus ovat keskeisiä luomutuotteiden valintaperusteita. Luomutuotteiden terveellisyyttä on kuitenkin tutkittu vasta vähän, väestötasolla ei juuri lainkaan. Myös tutkimusten laaduissa on eroja, eikä kaikissa tutkimuksissa ole lainkaan kontrolliryhmiä, joihin tuloksia voitaisiin verrata.
Luomun turvallisuustutkimuksia vaivaa sama ongelma. Torjunta-ainepitoisuudet ovat pienempiä joissakin tutkimuksissa, mutta eivät kaikissa. Nitraattipitoisuudet ovat useimmissa tutkimuksissa pienempiä, ja tämä on uskottava ero vähemmän intensiivisen lannoituksen takia. Toisaalta eri kasvilajien väliset erot ovat suurempia kuin luomun ja tavanomaisen, joten sen merkitystä on vaikea tietää. Raskasmetalli- ja dioksiinipitoisuuksiin viljelytapa ei vaikuta, koska mm. lyijy, elohopea ja dioksiinit tulevat laskeumana ilmasta. Päinvastoin mm. luomukananmunissa on todettu suurempia dioksiinipitoisuuksia vapaan ulkoruokinnan takia kuin vakiorehulla ruokittujen tavanomaisten kanojen munissa. Siten luomu näyttää olevan aivan terveellinen ja turvallinen vaihtoehto, mutta erojen osoittaminen tavanomaisiin tuotteisiin edellyttäisi parempaa tutkimusta.
Ruokaturvallisuuden professori Marina Heinosen mukaan "luontaisuus" tai luomu ei takaa terveyttä eikä turvallisuutta. Luomutuotteita saastuttavat bakteerit, homeet ja ympäristömyrkyt. Suomalaisissa elintarvikkeissa ei juurikaan ole kasvinsuojeluaineiden jäämiä, mutta vaarana ovat luontaiset yhdisteet, kuten sienimyrkyt, salaatin nitraatti ja kanelin kumariini.
Luomun puolustajien kantoja Maatalousministeri Jari Koskinen puolustaa luomun edistämistä sen kysynnällä mutta myöntää kysyttäessä, ettei usko sen olevan tavallista terveellisempää. Luomuliiton puheenjohtaja Esa Partanen sanoo, ettei liitto ole koskaan väittänytkään luomun olevan terveellisempää, ravitsevampaa tai turvallisempaa.
Organic Watch -luomujärjestön Roger Blobaumin mukaan luomuviljelijät eivät ole koskaan väittäneet luomun olevan tuholaismyrkytöntä, turvallisempaa tai ravinteikkaampaa kuin muut tuotteet. Mendel in the Kitchen: A Scientist's View of Genetically Modified Foods, By Nina V. Fedoroff and Nancy Marie Brow. Pages 17, 249, Joseph Henry Press, 2004.
Ravintosisältö Toistaiseksi laajimmassa luomuruoan ravintosisältöä käsittelevässä tutkimuksessa, Newcastlen yliopiston vuonna 2014 julkaisemassa 343 tutkimusta kattaneessa metatutkimuksessa, luomutuotteiden havaittiin sisältävän merkittävästi enemmän hyödyllisiä antioksidantteja ja vähemmän haitallisia aineita kuin tavanomaisesti viljellyt tuotteet. Luomuhedelmissä, -kasviksissa ja -viljassa on esimerkiksi 17 prosenttia tavallista enemmän antioksidantteja, 69 prosenttia enemmän flavonoideja, sekä huomattavasti vähemmän torjunta-ainejäämiä ja myrkyllisiä raskasmetalleja kuten kadmiumia. Toisaalta aiemmissa, tuoreehkoissa metatutkimuksissa ei saatu tällaisia tuloksia ja erään metatutkimuksen johtava tekijä moitti Newcastlen tutkimusta epäluotettavaksi, koska siitä ei ollut suljettu pois menetelmällisesti huonoja tutkimuksia. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että eräs uuden metatutkimuksen rahoittajista on luomua tukeva säätiö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen emeritusprofessori Jouko Tuomisto johti luomun terveyshyötytutkimuksia analysoinutta (Kansanterveyslaitoksen) selvitystä. Luomun terveellisyydestä ei löytynyt näyttöä. American Journal of Clinical Nutrition kävi läpi melkein 100 000 tutkimusta luomun ravintosisällöstä. Tutkimuksista 99,99 % osoittautui kelvottomiksi. Useimmissa ei edes verrattu pitoisuuksia tavallisiin elintarvikkeisiin. C-vitamiinia voi olla hitunen enemmän.
Vuonna 2012 tieteellinen konsensus oli, että todistusaineisto ei tue väitettä luomuruoan paremmasta ravintosisällöstä. FSA:n vuoden mittainen systemaattinen tutkimuskatsaus (2009) 50 vuoden tutkimusaineistoon päätyi samaan.Sophie Goodchild for the London Evening Standard. July 29, 2009 "Organic food 'no healthier' blow" Joissain luomukasviksissa (etenkin vihreät lehtivihannekset) on vähemmän nitraatteja, mutta tutkimuskirjallisuudesta ei löydy näyttöä sille, että tällä erolla olisi terveysvaikutuksia.
Vuonna 2012 julkaistun systemaattisen tutkimuskatsauksen (17 ihmiskoetta ja 223 pitoisuuskoetta) mukaan eri tutkimuksissa on saatu erilaisia tuloksia, mutta kokonaisuutena luomu- ja tavallisen kasvis- ja eläinruoan väliltä ei löytynyt merkitseviä eroja vitamiinipitoisuudessa.
Britannian elintarvikevirastolle tehtiin 162 tutkimusraportin yhteenveto 50 vuoden ajalta, ja siinäkään ei löytynyt olennaisia ravintosisältöeroja tavanomaisen ja luomuruoan välillä. Joissain raporteissa on puhuttu luomun terveellisyydestä, mutta ne eivät perustuneet kaiken tutkimuksen huomioon ottaviin systemaattisiin yhteenvetoihin. Dosentti Jussi Tammisolan mukaan eräitä huonoja tutkimuksia on törkeästi väärinkäytetty luomun markkinointiin mutta nyt tekijänä oli luotettava tutkimuslaitos ja tulokset julkaistiin The American Journal of Clinical Nutrition -tiedelehdessä. Luomuruoka ei ole välttämättä tavallista terveellisempää, Suomen Kuvalehti, 22.8.2009.
Jos myös laaduttomimmat tutkimukset huomioitiin, eroja löytyi, mutta ne erot eivät olleet terveydelle tärkeitä ja johtuivat todennäköisesti eri sadonkorjuuajoista tai eri lannoitteiden käytöstä.Systematic review finds no difference in nutritional value of organic vs. conventional foods , The European Food Information Council, 06/02/2014.Nutritional quality of organic foods: a systematic review, Alan D Dangour, Sakhi K Dodhia, Arabella Hayter, Elizabeth Allen, Karen Lock, and Ricardo Uauy. Am J Clin Nutr September 2009 vol. 90 no. 3 680-685.