Trogir [ˈtrɔ.ɡiːr] (, ) on historiallinen kaupunki ja satama Adrianmeren rannalla Kroatiassa. Vuonna 2021 kaupungissa oli 12 393 asukasta. Trogir kuuluu Split-Dalmatian piirikuntaan ja sijaitsee 27 kilometriä Splitistä länteen.
Trogirin historiallinen osa on listattu Unescon maailmanperintöluetteloon.
Maantiede ja ilmasto
Trogir sijaitsee keskellä Dalmatiaa Adrianmeren itärannalla. Sen ytimessä on pieni saari suuremman Čiovon saaren ja mantereen kukkuloiden välissä. Trogirin keskustan lisäksi Trogirin muita kyliä ovat Arbanija, Drvenik Mali, Divulje, Drvenik Mali, Drvenik Veliki, Mastrinka, Plano ja Žedno, joissa on muutama sata asukasta kussakin.
Trogirissa vallitsee välimeren ilmasto, keskilämpötila on ympäri vuoden noin 15 astetta. Kesällä lämpötila nousee ylimmillään lähelle kolmeakymmentä.
Historia Antiikki
Kaupunki perustettiin kreikkalaisena kauppa-asemana nimeltä Tragurion 200-luvulla eaa. Sen perustajat tulivat Issasta nykyiseltä Visin saarelta. Tragurionista (lat. Tragurium) kehittyi Rooman vallan aikana merkittävä satamakaupunki. Läheisen Salonan kaupungin vaurastuminen vähensi Tragurionin merkitystä.
pienoiskuva|vasen|Herttuan palatsi. pienoiskuva|vasen|Kamerlengon linnoitus. Myöhempi historia
Slaavien vaelluksen aikana tuhotun Salonan kaupungin asukkaat pakenivat Trogiriin. 800-luvulta Trogir maksoi veroa kroaattihallitsijoille. Trogirin hiippakunta perustettiin 1000-luvulla ja lakkautettiin vuonna 1828. Kaupunginoikeudet Trogir sai vuonna 1107.
Vuonna 1123 saraseenit valloittivat ja tuhosivat Trogirin lähes täydellisesti. Kaupunki kuitenkin toipui nopeasti, ja eli voimakasta taloudellisen vaurauden kautta 1100- ja 1200-luvulla. 1200- ja 1300-luvuilla Trogirin asukkaat valitsivat toistuvasti Šubićin perheen jäsenen herttuaksi.
Vuonna 1420 alkoi pitkä Venetsian valtakausi, joka päättyi vuonna 1797. Tämän jälkeen Trogir siirtyi osaksi Habsburgien valtakuntaa, johon se kuului aina vuoteen 1918, lukuun ottamatta lyhyttä ranskalaisaikaa vuosina 1806–1814. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Trogirista tuli osa Jugoslavian kuningaskuntaa. Toisen maailmansodan aikana italialaiset valloittivat kaupungin, joka vapautettiin vuonna 1944. Siitä lähtien se kuului Jugoslaviaan, kunnes se itsenäistyi muun Kroatian mukana vuonna 1991.
Kulttuuriperintö
Trogirilla on mielenkiintoinen jatkuvan kaupunkimaisen asutuksen historia 2300 vuoden ajalta. Sen monipuolinen kulttuuri kehittyi kreikkalaisten, roomalaisten ja venetsialaisten vaikutuksesta. Trogirissa on useita palatseja, kirkkoja ja torneja sekä linnoitus pienellä saarella. Vuonna 1997 kaupunki listattiinkin Unescon maailmanperintöluetteloon.
Trogir on koko Keski-Euroopan parhaiten säilynyt romaanis–goottilainen rakennusryhmittymä. Kaupungin muurein ympäröity keskiaikainen keskusta käsittää linnan sekä asumusten ja palatsien sarjan romaaniselta, goottilaiselta, renessanssin ja barokin aikakausilta. Trogirin merkittävin rakennus on Pyhän Laurentiuksen katedraali, jonka läntinen portti on kroaattiarkkitehti Radovanin taidonnäyte, ja joka on koko Kroatian merkittävin romaanis-goottilaisen aikakauden rakennus.
pienoiskuva|Pyhän Johanneksen katedraali. Trogirin merkittävimmät kohteet:
Kaupungin historiallinen keskus, jossa sijaitsee noin kymmenen kirkkoa ja useita rakennuksia 1200-luvulta Kaupunginportti (1600-luku) ja -muurit (1400-luku) Kamerlengon linnoitus Herttuan palatsi Pyhän Johanneksen katedraali Cipikon palatsit 1400-luvulta Loggia 1400-luvulta
Lähteet
Aiheesta muualla
Kaupungin viralliset verkkosivut Kaupungin matkailusivut
Luokka:Kroatian kaupungit Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Kroatiassa