Rahanpesu on toimintaa, jossa rikollisesti hankitun omaisuuden alkuperä pyritään piilottamaan, jotta omaisuus näyttäisi laillisesti hankitulta. Rahanpesun tavoitteena on välttää laittoman omaisuuden takavarikointi. Yhdistyneiden kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan viraston mukaan maailmassa pestään rahaa vuosittain 800–2 000 miljardin euron edestä, joka on 2–5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Rahanpesu on järjestäytyneen rikollisuuden keskeisimpiä toimintatapoja.
Rahanpesu edellyttää aina alkurikosta eli rikosta, jolla laiton omaisuus on saatu. Mikäli rahanpesun tekijä on myös rikoksen tekijä, häntä syytetään rahanpesun sijasta alkurikoksesta. Alkurikos eli rikos voi rahanpesussa olla mikä tahansa rikos.
Toiminnan päämäärä Rahanpesussa on tavoitteena saada rikollisesti hankitut varat osaksi laillista rahoitusjärjestelmää, esimerkiksi pankkitilille, jolloin niitä voidaan hyödyntää kuten laillisesti hankittua omaisuutta.
Järjestäytynyt rikollisuus Esimerkiksi huumekauppiaille ja järjestäytyneelle rikollisuudelle saattaa kerääntyä laittomasta toiminnasta suuria määriä rahaa, jota he eivät voi käyttää ilman kiinnijäämisen riskiä, ellei ensin tehdä rahanpesua omaisuudelle. Kun rikollinen tausta on häivytetty, voi rahaa käyttää missä tahansa kuten sen olisi saanut laillisesti.
Julkisten varojen kavaltaminen eli korruptio Myös korruptiossa poliitikko tai julkinen vallankäyttäjä (kuten virkailija) on saattanut kavaltaa itselleen verovaroja, jotka hän pyrkii siirtämään pois jotta voisi käyttää kavaltamiaan rahoja. Varsinkin korkean profiilin tapauksiin saattaa liittyä monimutkaisia kuvioita ja valtion organisaatioiden hyväksikäyttöä rahanpesussa.
Tiedustelupalvelut Myös valtioiden vakoilu- ja tiedustelupalvelut, kuten Venäjän FSB, käyttävät rahanpesua siirtääkseen laillisia valtion verorahoja ulkomaille.
Menetelmät Rahaa voidaan pestä monella tavoin. Rahanpesua voidaan harjoittaa esimerkiksi käteisellä maksamalla, monimutkaisilla yrityskaupoilla tai siirtämällä rahoja tilien välillä monimutkaisilla tilisiirtokuvioilla. Rahaa voidaan myös pestä kuljettamalla fyysisiä seteleitä valtioiden rajojen yli. Järjestelmällinen rahanpesu käyttää hyväkseen myös postilaatikkoyrityksiä, valelainoja, lahjottuja tuomareita ja bulvaaneja. Rahanpesua voidaan myös tehdä ostamalla ja myymällä osakkeita.
Mirror trading –osakekauppa Mirror trading -osakekauppa (suom. peilikaupankäynti) ei ole aina laitonta. Mirror trading tarkoittaa, että kauppaa käyvä antaa osakemarkkinoilla samanaikaisesti sekä osto- että myyntikäskyn tietyille osakkeille. Kaupankäyjä ostaa osakkeita ensimmäisellä tilillään tai yrityksellään ja luovuttaa ne samanaikaisesti toiselle omistamalleen tilille tai yritykselle. Tämä osakkeet vastaanottanut taho myy saamansa osakkeet heti rahaksi toiseen valuuttaan.
Menetelmää on käytetty erityisesti rahan saamiseksi ulos Venäjältä. Monet tällä tavoin rahaa pesseet ovat saamillaan rahoilla sen jälkeen ostaneet kalliita kiinteistöjä ja näin häivyttäneet rahan alkuperää yhä enemmän. Peilikaupankäyntiä voidaan myös tehdä valuutoilla.
Muulit eli rahanvälittäjät Alun perin huumerikollisuudessa huumeiden salakuljettajasta käytettyä muuli-nimitystä on alettu käyttää myös rahanpesun auttajista. Muulin tehtävänä on vastaanottaa rikoksella hankittua rahaa ja lähettää se eteenpäin. Teko on rikosoikeudellisesti rangaistava, vaikka tekijä ei tietäisi olevansa osallinen rahanpesusta.
Muuleja värvätään muun muassa roskapostiviesteillä ja internetin keskustelusivustoilla. Viesteissä tarjotaan hyvä palkkio helposti kotona työskentelemisestä. Muuliksi ryhtyville saatetaan jopa toimittaa aidon oloinen työsopimus. Monesti työtä markkinoidaan talousalan yrityksen, vaikka taustalla on järjestäytynyt rikollisuus. Väärennetty työnimike saattaa olla esimerkiksi palkanmaksaja, vaikka kyseessä ei ole oikeasti palkkamaksut.
Muulien tehtävänä on vastaanottaa raha tililleen ja nostaa se tililtä pois käteisenä mahdollisimman pian. Tämän jälkeen muuli saa viestin, mihin maahan ja kenelle käteinen raha lähetetään. Joskus muulien tehtävänä on lähettää rahoja tililtä toiselle. Mikäli huijaus paljastuu, joutuu muuli oikeudelliseen vastuuseen rahanpesusta, kun kuvitteellinen työnantaja katoaa.
Toinen huijaus, johon ihmisiä värvätään on nettikaupan petos. Tällöin henkilö saa tilillensä rahaa nettikaupassa tehdystä huijauksesta, ja hänen tehtävänään on välittää rahat eteenpäin toiselle tilille. Henkilöä voidaan myös pyytää vastaanottamaan rikollisilla varoilla hankittuja tuotteita ja toimittamaan ne eteenpäin.
Pöytälaatikkoyhtiö tai niiden monimutkainen verkosto Pöytälaatikkoyhtiö on yhtiö, joka on olemassa vain paperilla, eikä sillä ole oikeaa liiketoimintaa. Pöytälaatikkoyhtiöitä tai niiden monimutkaisia verkostoja käytetään rahanpesuun siirtämällä rahaa yhtiöiden välillä, jotta rahan alkuperä hämärtyy.
Nesita Manceau Nesita Manceau on filippiiniläinen kotirouva, jonka nimiin on perustettu yrityksiä, jonka oikea omistaja halutaan salata. Virallisissa papereissa hän omistaa tai johtaa yritystä. On todennäköistä, että Manceau ei itse tiedä yrityksistä mitään. Nimi on talousrikostutkijoille hyvin tuttu ja paperilla hän johtaa satoja yrityksiä Uudessa-Seelannissa, Yhdysvalloissa ja useissa veroparatiiseissa. Manceau asuu todennäköisesti Vanuatulla, sillä rekisteröinneissä käytetty passi on Vanuatun passi.
Manceaun nimissä on myös tehty asekauppaa Pohjois-Koreasta Iraniin hänen "omistamien" pöytälaatikkoyhtiöiden kautta. Samanlaisia varastettuja- tai valeidentiteettejä on useita muitakin. Historia Sanan rahanpesu (engl. money laundering) arvellaan syntyneen Yhdysvalloissa kieltolain aikaan, kun alkoholin laittomasta myynnistä koituvat tulot oli naamioitava; yksi menetelmä olisi ollut pesuloiden käyttäminen rahan alkuperän häivyttämisessä.
Rahanpesu Suomessa Suomessa tuomitaan lähinnä rahanpesun pikkurikollisia, sillä Suomen poliisi ei onnistu keräämään merkittävistä rahanpesurikoksista kunnollista todistusaineistoa oikeutta varten. Yleisin rahanpesusta tuomion saaneen rahamäärä on noin tuhat euroa. Tuomittu henkilö on usein rikoksen tekijän sukulainen tai ystävä.
Valtionsyyttäjän mukaan Suomessa isommat rahanpesutapaukset jäävät syyttämättä ja tuomitsematta. Suurin rahanpesutapaus oli 135 miljoonaa euroa. Siinä rakennusyhtiö sai rahan "teiden suunnittelusta" Venäjällä.
Vuoden 2015 kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa nähtiin, että suurimmat riskit rahanpesuun Suomessa liittyvät kiinteistöalaan, käteisrahan kuljettamiseen, peiteyhtiöihin, verkkoasiointiin, asiakkaiden varatileihin ja verkossa tapahtuvaan varjomarkkinointiin.
Historia Rahanpesua ei ollut kriminalisoitu Suomessa vielä 1990-luvulla. Silloin julkisuudessa keskusteltiin, kuinka Suomen pankkeihin tarjottiin määräaikaistalletuksina rikollisin keinoin hankittua rahaa.
Danske Bank (Sampo-pankki) Suomalaisen Sampo-pankin (nyk. Danske Bank) Viron toiminnoissa oli kyseenalaisia toimintatapoja jo ennen sen yhdistymistä Danske Bankiin. Neljännes Danske Bankin rahanpesuskandaalin tileistä oli perustettu Sampo-pankkiin, eli noin puolitoista tuhatta tiliä. Danske Bankin kautta 2010-luvun alussa suomalaisiin yrityksiin ja pankkeihin päätyi ainakin 19 miljoonaa euroa Venäjän tiedustelupalvelun ja Putinin lähipiirin rahoja.
Nordea 2000-luvulla Nordean tileillä on harjoitettu rahanpesua jopa 150 miljoonan euron edestä. Epämääräistä rahaa päätyi noin sadan suomalaisyrityksen ja muutaman yksityishenkilön tilille.
Vuonna 2020 Rahapesula–tietovuodossa selvisi, että Nordean tileille on siirretty 700 miljoonaa euroa epämääräistä rahaa, joista yli 200 miljoonaa euroa oli siirretty Suomen tileille. Nordean tilit liittyvät venäläiseen pöytälaatikkoyhtiöiden epämääräiseen verkostoon, jonka kautta on siirretty satoja miljardeja euroja Eurooppaan.
Nordean asiakkaana on ollut ainakin 300 pöytälaatikkoyhtiöitä, joiden toimintaan on liittynyt hämäryyksiä. Nordea ei ole kuitenkaan selvittänyt asiaa tai lopettanut yhteistyötä. Kyseisiin yrityksiin liittyi suoranaisia talousrikoksia, asekauppaa ja osa niistä oli tunnettuja bulvaaneja eli valenimiä. Aineistosta paljastui, että Nordea ei ole noudattanut rahanpesusäädöksiä ja lain vaatimuksia asianmukaisesti.
Nordea Suomen ja Viron pankeissa on ollut myös rahanpesua harjoittavan Somitekno Ltd yrityksen tili. Yhtiöllä oli yli miljardin euron edestä tilisiirtoja, mutta Nordea ei tiennyt, kuka heidän pankissaan olevan tilin omistaa. Asia paljastui, kun Deutsche Bank teki asiasta tiedustelun, johon Nordea vastasi ettei tiedä, kenen tili on. Myöhemmin pankki kieltäytyi paljastamasta omistussuhteita rahanpesuepäilyistä huolimatta. Nordean kieltäytyminen tietojen paljastamisesta vaikeutti viranomaisten toimintaa asian selvittämisessä. Somiteknon omistajaksi paljastui kazakstanilainen liikemies Igor Bidilo, jolla on kytköksiä Venäjään. Bidilo on muun muassa tehnyt sopimuksia venäläisten öljy-yhtiöiden kanssa.
Yhtiön asiakkaana on ollut myös serbialaismies, joka on tekaissut kymmenien miljoonien edestä väärennettyjä sopimuksia. Nordea ei ole kuitenkaan puuttunut asiaan, vaikka sopimusten osapuolena oli yritys, joka on jo lopettanut toimintansa. Nordean asiakkaana on ollut myös 26 yritystä, jotka liittyvät Magnitskin tapaukseen, 230 miljoonan euron petokseen. Petoksesta saadut rahat pestiin ulkomaille.
Muita tapauksia Nokia teki useita kymmenien miljoonien eurojen matkapuhelinkauppoja Nasita Manceaun nimiin rekisteröityjen pöytälaatikkoyhtiöiden kanssa. Puhelimet tilasi vuonna 2007 uusiseelantilainen Impala Trans Limited -yhtiö, puhelimet toimitettiin Ukrainaan ja rahat maksettiin liettualaisesta pankista, joka on nykyään suljettu rahanpesun vuoksi. Ei ole julkisesti selvillä, kuka puhelimet osti tai maksoi.
Valtion kaivosyhtiöstä Terrafamesta kolmanneksen omistava Trafigura on epäiltynä kymmenien miljardien epämääräisistä rahansiirroista. Trafiguralla on satoja pöytälaatikkoyhtiöitä. Yhtiö on siirtänyt satoja miljoonia euroja veroparatiiseihin pöytälaatikkoyhtiöille, joilla ei ole todellista liiketoimintaa. Yhtiö on sotkeutunut rikos- ja korruptiotapauksiin eri puolilla maailmaa.
Vuonna 2016 vuodetuista Panaman papereista löytyi satoja suomalaisnimiä, joilla oli kytköksiä veroparatiiseihin. SwissLeaks-tietovuodossa paljastui suomen kansalaisuuden omaava venäläinen oligarkki Gennadi Timtšenko
Al-Shabaabin 2010-luvulla Nairobissa tekemää terrori-iskua rahoitettiin osittain myös Suomesta pienillä summilla tehdyllä rahanpesulla.
Rahanpesu maailmalla Rahanpesua tapahtuu kaikkialla maailmassa. Tähän on koottu joitain tapauksia.
Eurooppa
Viro Vuonna 2018 Danske Bankin pääjohtaja Thomas Borgen erosi Dansken Viron pankissa olleen jopa 200 miljardin euron rahanpesuskandaalin vuoksi. Selvityksessä tutkittiin epäilyttävää rahaliikennettä vuosien 2007 ja 2015 välillä. Vilkkaimpana vuonna 2013 pankissa oli rahanpesua 26 miljardin euron arvosta. Pankki ei esimerkiksi puuttunut erään pienyrityksen tiliin, jonka kautta siirrettiin päivittäin jopa kymmeniä miljoonia euroja rahaa. Selvitys tehtiin tilintarkastajan ilmiannosta, joka kuoli epäilyttävissä olosuhteissa tämän jälkeen.
Dansken virolainen tytäryhtiö oli pessyt muun muassa Vladimir Putinin lähipiirin ja Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n rahoja. Rahaa oli siirretty myös Suomesta. Danske Bank vetosi, ettei sen johto ole tehnyt mitään juridisesti väärin. Osa pankin työntekijöistä oli auttanut rahanpesussa ja tilisiirtoja oli tekemässä 42 pankin työntekijää.