Shōwa (; 29. huhtikuuta 1901 Tokio – 7. tammikuuta 1989 Tokio), tunnetaan länsimaissa paremmin nimellä Hirohito (), oli Japanin 124. keisari, joka hallitsi Japania vuosina 1926–1989. Hirohiton valtakausi on Japania hallinneiden keisareiden pisin. Hirohiton valtakautta kutsutaan Shōwa-kaudeksi, ja samaa hallitsijanimeä Shōwa () käytetään myös kirjoitettaessa Hirohitosta keisarina. Länsimaissa hänet tunnetaan kuitenkin syntymänimellään. Hirohiton valtakaudella käytiin myös toinen maailmansota.

Varhaiset vaiheet pienoiskuva|vasen|Hirohito vuonna 1902. Hirohito kasvatettiin tuon ajan keisarillisen perinteen mukaisesti erillään perheestään. Nuoren Hirohiton ja hänen veljensä Yasuhiton (prinssi Chichibu) kasvatuksesta vastasi kreivi Kawamura Sumiyoshi. Alle kolmen viikon ikäisenä Hirohito lähetettiin hovista Satsuman lääniin osaksi kreivi Kawamuran perhettä. Kawamura oli vakinaisesta palveluksesta jo eläkkeelle jäänyt vara-amiraali. Valitsemalla Kawamuran Hirohiton opettajaksi keisarihovi halusi kouluttaa tulevan keisarin modernien hallitsijoiden tapaan sotilaaksi. Kawamura kuoli 67-vuotiaana 1904 Venäjän–Japanin sodan ollessa kiivaimmillaan, ja kolmevuotias Hirohito palasi veljensä kanssa takaisin hovin kasvatettavaksi Kōson palatsiin Tokion lähelle.

Keisari Meiji uskoi vastuun Hirohiton opettamisesta Venäjän sodan sankarille, kenraali Nogille, vuonna 1908. Nogin opetusmalli perustui tiukkaan sotilaskuriin, jossa bushido, zen ja kungfutselaisuus olivat tärkeässä osassa. Hirohiton isoisän, keisari Meijin kuoltua 1912 tulevan keisarin elämä muuttui suuresti. Entiselle opetusministerille ja Tokion keisarillisen yliopiston presidentille Hamao Aratalle annettiin vastuu Hirohiton opettamisesta. Vain hieman sen jälkeen, kun Hirohito oli aloittanut uudessa opissaan, Nogi suoritti junshin eli seurasi keisari Meijiä kuolemaan tekemällä itsemurhan.

Keisariuteen valmistaminen Hirohiton valtakausi alkoi käytännössä jo 1921, kun hän seurasi henkisesti sairaalloista isäänsä keisari Yoshihitoa Japanin sijaishallitsijaksi. Hirohiton valtakauden alussa sotilaiden valta Japanin hallinnossa kasvoi, ja Japanin jo Meiji-kaudella aloittama Japanin vahvistaminen ulkoisia vihollisia vastaan sai lisää kannatusta politiikassa.

Vuonna 1921 kruununprinssi teki myös puoli vuotta kestäneen kiertueen Eurooppaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Japanin keisariperheen jäsen matkusti ulkomaille.

Huhtikuussa 1923 Hirohito teki 12-päiväisen vierailun Taiwaniin, joka oli ollut Japanin siirtomaa vuodesta 1895 lähtien.

Daisuke Namba yritti murhata Hirohiton ampumalla tätä kohti Tokiossa 27. joulukuuta 1923. Namba teloitettiin myöhemmin hirttämällä.

Toinen maailmansota

Japani taisteli Tyynellämerellä ja valloitti Brittiläisen Intian saaristoa. Japanista tuli Tyynenmeren valtias, lukuun ottamatta Yhdysvaltojen hallussaan pitämiä alueita. Jopa Australiassa pelättiin keisarillisen Japanin armeijan hyökkäystä vuonna 1941. Japani liittoutui Italian ja Saksan kanssa ja liittyi näin akselivaltoihin.

Japanin valloitukset Kiinassa ja Indokiinassa saivat Yhdysvallat asettamaan Japanin kauppasaartoon. Koska Japani oli tuontiraaka-aineista ja teollisuustuotteista riippuvainen, se päätti kukistaa Yhdysvallat voimakkaalla yllätyshyökkäyksellä Pearl Harboriin joulukuussa 1941. Yhdysvallat julisti sodan Japanille, ja Japanin liittolainen Saksa julisti sodan Yhdysvalloille. Keisari Hirohito ei ollut sodan kannalla, ja hän puhui rauhanneuvotteluiden jatkamisen puolesta vielä syksyllä 1941. Lokakuussa 1941 pääministeri Fumimaro Konoe erosi, ja hänen tilalleen tuli Hideki Tōjō.

Antautuminen Yhdysvaltain joukot sotivat pitkään Japanin armeijaa vastaan Tyynellämerellä, eikä akselivalloista ollut konkreettista apua Japanille. Elokuussa 1945 Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin, Hiroshimaan ja Nagasakiin. Hirohito ilmoitti Japanin antautumisesta radiopuheessa, jossa hän ei kuitenkaan käyttänyt sanaa ”antautua” ja käytti muutenkin vaikeaselkoista kieltä. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Japanin keisari puhutteli kansaa suoraan.

Useita Hirohiton kenraaleja sekä myös pääministeri Tōjō teloitettiin sodan jälkeen sotarikoksista syytettyinä, mutta Hirohito kuitenkin säästyi. Huolimatta siitä, että Hirohito määräsi Japanin antautumaan, hänellä ei yleisesti ole katsottu olleen merkittävää roolia Japanin sotatoimissa sodan aikana. Osa liittoutuneiden johtajista halusi asettaa keisarin syytteeseen sotarikoksista, mutta kenraali Douglas MacArthur uskoi, että sodanjälkeisen Japanin muovaaminen demokraattisempaan suuntaan onnistuisi paremmin, jos Hirohito jätettäisiin valtaistuimelle. Yhdysvaltojen miehittäessä Japania sodan jälkeen MacArthur sai Washingtonista ohjeet, että hänen piti käyttää valtaansa Japanin poliittisten instituutioiden, mukaan lukien keisarin, kautta. Kolmen alkuperäisen akselivallan johtajista vain Hirohito pysyi yhä vallassa sodan jälkeen.

Toisen maailmansodan jälkeen Vuonna 1947 voimaan astuneen, amerikkalaismiehittäjien kirjoittama, perustuslaki säilytti monarkian, mutta vei hallitsijalta lähes kaiken vallan. Keisarista tuli uuden perustuslain myötä vain kansallisen yhtenäisyyden symboli. Osittain tästä syystä Hirohito alkoi esiintyä julkisuudessa enemmän tuodakseen keisari-instituutiota lähemmäs tavallista kansaa. Vuonna 1971 Hirohitosta tuli ensimmäinen Japanin hallitseva keisari, joka vieraili ulkomailla, kun hän teki kiertueen Euroopassa. Syyskuussa 1971 Hirohito vieraili ensimmäistä kertaa, joskin epävirallisesti, Yhdysvalloissa ja presidentti Richard Nixon otti hänet vastaan Alaskassa. Lokakuussa 1975 keisari teki ensimmäisen virallisen valtiovierailunsa Yhdysvaltoihin. Hirohito matkusteli aktiivisesti myös Japanissa, mikä vaikutti positiivisesti hänen ja koko keisariperheen maineeseen Japanissa.

Hirohito boikotoi epävirallisesti Yasukuni-temppeliä vuodesta 1978 sen jälkeen, kun paljastui, että joitakin toisen maailmansodan jälkeen tuomittuja sotasyyllisiä on haudattu sinne salaa. Myös Hirohiton seuraajat Akihito ja Naruhito ovat jatkaneet epävirallista boikottia.

Hirohito pysyi Japanin keisarina aina kuolemaansa asti, vuoteen 1989. Toisen maailmansodan jälkeen Japanin kansa ei enää kuitenkaan pitänyt keisaria jumalallisena olentona kuten ennen, sillä Hirohito ei onnistunut estämään atomipommien pudottamista Nagasakiin ja Hiroshimaan.

Hirohiton kuoltua syöpään vuonna 1989 hänen pojastaan Akihitosta tuli Japanin uusi keisari.

Kunnianosoituksia

55x55px Suomen valkoisen ruusun ritarikunta ketjulla (Suomi, 1942) 55x55px Pyhän Olavin ritarikunta ketjulla (Norja, 1922) 55x55px Serafiimiritarikunnan ritari (Ruotsi, 1919) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska, 1923) 55x55px Valkoisen kotkan ritarikunnan ritari (Puola, 1922) 55x55px Rajamitrabhornin ritarikunnan ritari (Thaimaa, 1963) 55x55px Chakri-dynastian ritarikunnan ritari (Thaimaa, 1925) 55x55px Sikatunan ritarikunta ketjulla (Filippiinit, 1966) 55x55px Etelän Ristin ritarikunnan suurristi (Brasilia, 1955) 55x55px Pyhimmän ilmoituksen ylin ritarikunnan ritari (Italia, 1916) 55x55px Pouonon ritarikunnan suurristi (Tonga) 55x55px Bathin ritarikunnan kunniasuurristi (Yhdistynyt kuningaskunta, 1921) 55x55px Sukkanauharitarikunnan kunniaritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1929; poistettiin 1941, mutta palautettiin 1971) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja, 1928) 55x55px Kaarle III:n ritarikunta ketjulla (Espanja, 1923) 55x55px Salomon ritarikunnan ritari (Etiopia) 55x55px Orkidean kukinnan ritarikunta ketjulla (Mantšukuo) 55x55px Valkoisen leijonan ritarikunnan 1. luokka (Tšekkoslovakia, 1928) 55x55px Jugoslavian tähden ritarikunnan 1. luokka (Jugoslavia)

Galleria

Katso myös Gyokuon-hōsō

Lähteet

Aiheesta muualla

Japanin keisarin kruunajaiset, Helsingin Sanomat, 11.11.1928, nro 38, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot ”Mies, joka on maansa Laki ja Jumala”. Kansan Kuvalehti, 10.3.1933, nro 11, s. 6. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.

Luokka:Japanilaiset toisen maailmansodan henkilöt Luokka:Japanin keisarit Luokka:Sijaishallitsijat Luokka:Vuonna 1901 syntyneet Luokka:Vuonna 1989 kuolleet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit