Histamiini (kreikan sanasta histos ’kudos’) on monoamiini, joka toimii ihmiskehossa muun muassa keskushermoston välittäjäaineena. Sen molekyylikaava on C5H9N3, moolimassa 111,15 g/mol, sulamispiste 83–84 °C ja CAS-numero 51-45-6. Histamiinista käytetään myös nimiä 1-H-imidatsoli-4-etaaniamiini ja 2(4-imidatsolyyli)-etyyliamiini. Histidiini on histamiinin esiaste.
Histamiinia muodostavat esimerkiksi suolistobakteerit. Lisäksi sitä saadaan ruoasta.
Histamiini muuntuu elimistössä erilaisten prosessien kautta tavallisesti useiksi eri aineiksi ja poistuu elimistöstä muun muassa virtsan kautta seuraavina aineina ja osuuksina eli metyyli-imidatsolietikkahappona (42–47 %), metyylihistamiinina (4–8 %), imidatsolietikkahappona (9–11 %) ja imidatsolietikkahapporibosidina (16–23 %). Histamiinista jää virtsaan muuttumattomana 2–3 %.
Fysiologia Aivojen välittäjäaineena toimiva histamiini vaikuttaa elimistön vireystilaan, uni-valverytmiin, lihasten hienomotoriikkaan, neuroendokriiniseen järjestelmään, immuunivasteen säätelyyn, vatsahapon eritykseen ja ruokahaluun.
Veriplasman liian suuret histamiinipitoisuudet voivat aiheuttaa nokkosihottumaa, kutinaa, ihon punoitusta, päänsärkyä, sydämen nopearytmisyyttä, verenpaineen laskua ja keuhkoputkien supistumista. Liian suuri histamiinimäärä voi johtaa jopa tappavaan rytmihäiriöön.
Histamiinin vapautuminen elimistössä liitetään usein allergisiin reaktioihin, sillä se aiheuttaa tulehdusreaktion ja sileän lihaskudoksen supistumia. Päämääräisesti histamiinia vapautuu immuunijärjestelmän syöttösolusta, kun antigeeni sitoutuu sen pinnalla olevaan lgE-vasta-aineeseen.
Histamiini myös stimuloi mahalaukun katesolujen suolahapon tuotantoa.
Histamiini välittää vaikutuksensa histamiinireseptorien kautta, joita on eri tyyppejä: H1-histamiinireseptori – keuhkoputkien supistuminen, verisuonien laajeneminen, sileän lihaskudoksen supistuminen, allerginen ihottuma, verisuoniston seinämän jännitystilan vaihtelu, hyönteisten pistojen aiheuttama kipu ja kutiaminen H2-histamiinireseptori – mahahapon erityksen lisääntyminen H3-histamiinireseptori – vähentynyt hermovälittäjäaineiden vapautuminen, mm. histamiini, asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini
Yleisimmät niin kutsutut antihistamiiniaineet ovat H1-reseptorin käänteisagonisteja, jotka lähinnä toimivat tehokkaasti sileän lihaskudoksen histamiinireaktioiden estämisessä.
Ravinnon histamiinit Histamiinia sisältävät makkara, kinkku, juusto, tomaatti, kalasäilykkeet, munakoiso, hapankaali, pinaatti ja avokado. Tietyt ruoka-aineet saattavat lisäksi vapauttaa histamiinia immuunipuolustuksen syöttösoluista. Niihin kuuluvat esimerkiksi kala, tomaatti, suklaa, sitrushedelmät, papaija ja pähkinät.
Katso myös Histamiini-intoleranssi
Lähteet
Aiheesta muualla
Terveysportti: Histamiini Farmakologia ja toksikologia: Leena Tuomisto, Histamiini ja histamiiniantagonistit, Medicina (pdf) Tari Haahtela: Ruokareaktiot ja histamiini (pdf) PubChem: Histamine Human Metabolome Database: Histamine Food Component Database (FooDB): Histamine KEGG: Histamine ChemBlink: Histamine Liber Herbarum II: Histamiinia sisältäviä kasveja Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Histamine PheroBase: Semiochemical - histamine PheroBase: Floral Compound - histamine
Luokka:Aivojen välittäjäaineet Luokka:Amiinit Luokka:Aminohappojohdannaishormonit * Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit