Feministinen filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii filosofiaa feministisestä näkökulmasta. Se ei ole yhtenäinen filosofinen koulukunta, vaan feminististä filosofiaa harjoitetaan eri tavoilla erilaisissa nykyfilosofian suuntauksissa, kuten analyyttisessa filosofiassa ja mannermaisessa filosofiassa. Feministisiä filosofeja yhdistää kiinnostus sukupuoleen ja sukupuolten väliseen epätasa-arvoon, ja siihen, miten tämä on vaikuttanut filosofiaan. Sen on myös mahdollista tarkastella yhteiskunnallisia kysymyksiä laajemmin. Usein feministinen filosofia käsittelee koko ajattelun arvopohjaa.Heinämaa, Sara: Halussa tai rakkaudessa. Teoksessa Feministinen filosofia, s. 33–34.
Feministisen filosofian edustajat ovat yleensä keskittyneet johonkin seuraavista aihealueista: filosofian historian feministinen uudelleenluenta, nykyfilosofian eri alueet (esimerkiksi etiikka tai tietoteoria) tai kokonaisten ajattelujärjestelmien symbolisen järjestyksen feministinen arvostelu (esimerkiksi millä tavalla nainen liitetään epärationaalisuuteen ja tunteellisuuteen).
Nainen filosofiassa
Sukupuolia määrittäviä filosofisia käsityksiä tunnetaan esimerkiksi 500-luvulta eaa. saakka, jolloin pythagoralaisten luetteloimat miehen ja naisen ominaisuudet määriteltiin eriarvoisiksi ja toisiaan poissulkeviksiFeministinen filosofia, s. 33–34.. Monien kirjailijoiden ajattelua leimaa ja on leimannut lähtökohtainen ero miehen ja naisen välillä, antiikin tarustoista lähtien. Feministisen filosofian yksi lähtökohta on tutkia, miten käsitys naisen ja miehen erilaisuudesta vaikuttaa käsitykseen sukupuolen rooleista ja asenteista. Esimerkiksi filosofian historiaan erikoistunut Genevieve Lloyd esittää teoksessaan Miehinen järki (1984) että filosofinen perinne on ymmärtänyt ajattelun ja järjenkäytön miehiseksi, vaikka pintapuolisesti järki on esitetty sukupuolettomana. Naisen sulkeminen pois filosofiasta näkyy Lloydin mukaan yksittäisten filosofien kuten René Descartesin tai G. W. F. Hegelin tavassa väheksyä naiseen liitettyjä tai naisellisiksi miellettyjä asioita, kuten ruumista, luontoa tai tunteita.Lloyd 2000, s. 21, 78, 111–113.
Feministisen filosofian suuntauksia Ranskalainen feminismi Standpoint-teoria
Feministisen filosofian edustajia Simone de Beauvoir Rosi Braidotti Judith Butler Hélène Cixous Bracha Ettinger Nancy Fraser Germaine Greer Elizabeth Grosz Donna Haraway Sandra Harding Nancy Hartsock Sara Heinämaa Luce Irigaray Julia Kristeva Martha Nussbaum Amia Srinivasan Mary Wollstonecraft Alison Wylie
Katso myös Feministiteologia Naistutkimus
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Buxton, Rebecca & Whiting, Lisa (toim.): Filosofian kuningattaret. Historian sivuutettujen ajattelijoiden elämä ja perintö. (The Philosopher Queens. The lives and legacies of philosophy's unsung women, 2020). Suom. Tapani Kilpeläinen. niin & näin, 2021. .
Aiheesta muualla Ensyklopedia-artikkeleita:
Muita artikkeleita:
Vainio, Tiina: Khii, kirjoitus ja talous – Feminiinisen rajalla. niin & näin 2/2002, 78–83. Werner, Laura: Genevieve Lloydin haastattelu. niin & näin 3/2000, 42–44. "Sukupuolieron ajattelijat" -teemapaketti niin & näin -lehden numerossa 3/2013.
*