thumb|Parolan leijona jalustoineen. Parolan leijona on keisari Aleksanteri II:n vierailun kunniaksi vuonna 1868 paljastettu muistomerkki Hattulan Parolannummella. Leijonapatsaan suunnitteli ruotsalainen kuvanveistäjä Andreas Fornander ja se sijaitsee varuskunnan harjoituskentän etelälaidassa.
Veistos Metalliseokseen valettu veistos on leijona, jonka vasemman etukäpälän alla on pallo. Alhaalta porrastettu jalusta on harmaata graniittia. Muistomerkin kokonaiskorkeus on 5,2 metriä.
Graniittijalustaan on kirjoitettu versaalikirjaimin: 18 29/VII 63 KATSASTELI TÄÄLLÄ H. K. MAJEST: SA SUOMEN SUURI RUHTINAS ALEKSANDER II SUOMEN SOTAVÄKEÄ
Muistomerkki liittyy Helsingin vuoden 1863 valtiopäiviä edeltävään Aleksanteri II:n Suomen matkaan. Suomen kaartin univormuun pukeutunut keisari tarkasti Parolannummella Suomen sotajoukot.
Paikalla oli myös senattori J. V. Snellman, joka esitteli keisarille Kielireskriptin eli asetuksen, joka kohotti suomen kielen aseman Suomen suuriruhtinaskunnan valtionhallinnossa ruotsin rinnalle. Säädöksen mukaan suomenkielisiä asiakirjoja voitiin jättää virastoihin ja tuomioistuimiin välittömästi asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetus velvoitti viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin, jotta valtion elimet ja laitokset pystyisivät 20 vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tuottamaan itse suomenkielisiä asiakirjoja. Keisari hyväksyi asetuksen allekirjoittamalla sen seuraavana päivänä Hämeenlinnan maaherrantalossa.
Kuvanveistäjä Andreas Fornander (1820–1903) opiskeli Tukholman taideakatemiassa. Hänet tunnetaan varsinkin eläimiä esittävistä savisista pienveistoksistaan, sekä maisemamaalauksistaan. Keisarin elinaikana paljastettu veistos on vanhin Aleksanteri II:n muistomerkki.
Konservointi Monumentti konservoitiin vuonna 2011 ja työn yhteydessä selvisi, että leijonapatsaan metalliseoksessa yli 50 prosenttia on lyijyä, noin 30 prosenttia tinaa ja noin 20 prosenttia sinkkiä. Konservoinnin yhteydessä leijonan pinta pronssattiin paremman säilyvyyden takaamiseksi.
Muistomerkin graniittijalusta oli säilynyt hyvin, mutta leijona oli huonossa kunnossa johtuen osin siitä, että patsaan metalliseos ei ole esimerkiksi pronssiin verrattuna yhtä säänkestävää. Leijonaa oli paikkailtu monenlaisilla aineilla; aikaisemmat kunnostusaikeet olivat tyrehtyneet rahoituksen puutteeseen. Muistomerkin konservointi toteutettiin erillisrahoituksella ja se maksoi noin 30 000 euroa.
Leijonapatsas taiteessa thumb|upright=0.5|Panssarikoulun lippu.
Parolannummella sijaitsevan Panssarikoulun lipun keskellä on kuvattu Parolan leijona. Tämä lipun selityksen mukaan liittää Panssarikoulun erottamattomasti Parolannummeen. Lipun on suunnitellut taiteilija Olof Eriksson.
Katso myös Luettelo Aleksanteri II:n patsaista ja muistomerkeistä
Lähteet
Aiheesta muualla
Parolan leijona Digi.kirjastot.fi-tietokannassa Parolassa kesällä 1863, Hakkapeliitta, 11.07.1933, nro 28, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Suomen isoruhtinas Parolan leirillä v. 1863. Muuan 70-vuotismuisto, Suomen Sotilas, 05.08.1933, nro 30-31, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Hattula Luokka:Suomen patsaat ja veistokset Luokka:Kanta-Hämeen nähtävyydet Luokka:Leijonat kulttuurissa