thumb|200px|Latinalainen Amerikka.
Latinalainen Amerikka on kulttuurillis-maantieteellinen alue, johon kuuluu Pohjois-Amerikan maita, muutamia Karibian saaria ja kaikki Etelä-Amerikan maat Guyanaa, Surinamea ja Ranskan Guayanaa lukuun ottamatta. Alue yltää Meksikosta Etelä-Amerikan eteläkärkeen.
Latinalaisen Amerikan maita yhdistää espanjan ja portugalin (myös ranskan) kielet, yhteen nivoutunut historia ja kulttuuri sekä siirtolaisuus ja taloudellinen yhteistyö.Kettunen, Harri & Vuola, Elina (Kettunen & Vuola 2014), s. 15.
Määrittely Maantieteellisesti Latinalaiseen Amerikkaan kuuluvat Pohjois-Amerikan eteläosa ja Etelä-Amerikka. Määritelmästä riippuen alueeseen kuuluu 19–32 maata, ja siellä asuu noin 550 miljoonaa ihmistä. Pääkielet ovat espanja ja portugali, mutta kaikkiaan alueella puhutaan noin 500 eri kieltä. Alue kuuluu suurimmaksi osaksi neotrooppiseen vyöhykkeeseen, ja sen maantiede on hyvin vaihteleva.Kettunen, Harri & Vuola, Elina (Kettunen & Vuola 2014), s. 16–17.
Latinalaisen Amerikan käsite otettiin käyttöön 1800-luvulla, ja se yleistyi seuraavalla vuosisadalla. Alue voidaan rajata eri tavoin. Yhden määritelmän mukaan Latinalaisella Amerikalla tarkoitetaan koko Yhdysvaltain eteläpuolista aluetta Amerikan mantereella ja läheisillä saarilla. Toisen määritelmän mukaan alueeseen kuuvat vain ne maat, joiden pääkieli on jokin romaaninen eli latinalaisperäinen kieli (espanja, portugali tai ranska). Kolmannen määritelmän mukaan Latinalaiseen Amerikkaan kuuluvat vain espanjan- ja portugalinkieliset alueet Yhdysvaltain eteläpuolella, mutta eivät ranskankieliset. Joskus Karibia erotellaan Latinalaiseen Amerikkaan kuuluvaksi ja sen ulkopuoliseksi alueeksi, tai käytetään nimitystä ”Latinalainen Amerikka ja Karibia”. Jokaisessa määritelmässä on omat ongelmansa, kuten se, pitäisikö Amerikan englanninkieliset ja hollanninkieliset mutta historialtaan ja kulttuuriltaan naapurimaihinsa yhteydessä olevat pikkuvaltiot, Yhdysvaltain espanjankieliset alueet tai Amazonian eristyneiden intiaaniheimojen asuttamat alueet lukea Latinalaiseen Amerikkaan.Kettunen, Harri & Vuola, Elina (Kettunen & Vuola 2014), s. 14–16.
Maat Lusohispaaninen Amerikka
Argentiina Bolivia Brasilia Chile Costa Rica Dominikaaninen tasavalta Ecuador El Salvador Guatemala Haiti Honduras
Kolumbia Kuuba Meksiko Nicaragua Panama Paraguay Peru Puerto Rico (Yhdysvallat) Uruguay Venezuela
Ranskankielisiä maita Haiti Ranskan Guayana, Martinique ja Guadeloupe (Ranska)
Historia thumb|upright|Simón Bolívar johti 1800-luvulla monen Latinalaisen Amerikan maan vapaustaisteluita.
Latinalaisen Amerikan historia voidaan jakaa kuuteen pääjaksoon: esikolumbiaaniseen aikaan ennen vuotta 1492, eurooppalaisvalloituksen aikaan, siirtomaakauteen, itsenäistymiskauteen vuodesta 1804 alkaen, 1900-lukuun ja lähihistoriaan.Kettunen, Harri & Vuola, Elina (Kettunen & Vuola 2014), s. 18.
Uskonto Latinalaisen Amerikan valtauskonto on katolisuus. Erityisen tärkeä uskonnollinen symboli on Neitsyt Maria, jolla jo Amerikan valloitusta legitimisoitiin. Katolinen vapautuksen teologia ja protestanttinen helluntailaisuus ovat lisänneet suosiotaan 1900-luvun lopulta lähtien. Latinalaisen Amerikan afrikkalaisperäisen väestön uskonnot, kuten santeria, palo monte, candomblé, umbanda ja voodoo, ovat synkretistisiä ja yhdistelevät afrikkalaisia uskontoja katolisuuteen.Karjalainen, Mira & Vuola, Elina (Kettunen & Vuola 2014), s. 122–127, 132. Muslimeja Latinalaisessa Amerikassa on noin neljä miljoonaa ja juutalaisia puoli miljoonaa.Karjalainen, Mira & Vuola, Elina (Kettunen & Vuola 2014), s. 138–139.
Katso myös Latinalaisen Amerikan kirjallisuus Latinalaisen Amerikan musiikki Latinalaisen Amerikan tutkimus Latinalaisen Amerikan yhdentymisliitto
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Latin American Network Information Center
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit