pienoiskuva|Ranskan kuningatar Catherine de’ Medici 36-vuotiaana n. 1555, François Clouet (attr.)Katariina de’ Medici ( []; []); (13. huhtikuuta 1519 Firenze, Firenzen tasavalta – 5. tammikuuta 1589 Blois'n linna, Ranskan kuningaskunta) oli italialainen aatelisnainen, joka oli Ranskan kuningatar Henrik II:n puolisona vuosina 1547–1559 sekä toimi tämän sijaishallitsijana vuonna 1552. Hän toimi myös alaikäisen poikansa Kaarle IX:n sijaishallitsijana vuosina 1560–1574.
Hänen syntymänimensä oli Caterina Maria Romola di Lorenzo de’ Medici ja hän kuului kuuluisaan italialaiseen Medicien mahtisukuun. Catherine oli Ranskan kuninkaan puoliso sekä kolmen Ranskan kuninkaan äiti. Hänen toiseksi vanhimman poikansa Kaarle IX:n hallituskaudella järjestettiin Pärttylinyön verilöyly joukkomurha vuonna 1572.
Suku ja koulutus Caterina de’ Medicin vanhemmat olivat Urbinon herttua Lorenzo de’ Medici nuorempi ja ranskalainen perijätär, Boulognen kreivitär Madeleine de la Tour d’Auvergne (1498–1519), joka oli Jean III de La Tourin (1467–1501) Auvergnen ja Lauraguaisin kreivin ja Bourbonin herttuatar Jeannen (1465–1511) nuorempi tytär. Caterina oli heidän ainoa lapsensa, jonka syntymästä iloittiin kuin hän olisi ollut poika. Lisäksi hänellä oli avioton velipuoli Alessandro de’ Medici, isän suhteesta mustan palvelijattaren kanssa, josta tuli myöhemmin ensimmäinen Firenzen herttua. Vanhempien avioliiton järjestivät Ranskan kuningas Frans I ja Lorenzon setä, Medici-sukuinen paavi Leo X. Pian Caterinan syntymän jälkeen tämä mahtisukujen välinen avioliitto loppui, sillä sekä Caterinan isä kuoli sairauteen (rutto tai kuppa) 26-vuotiaana viisi päivää vaimonsa jälkeen, äiti kuoli synnytyksen jälkeiseen infektioon (tai ruttoon) kaksi viikkoa tytön syntymän jälkeen.
Hänet kasvatettiin tiukasti ja korkeatasoisesti firenzeläisessä Santissima Annuziata delle Murate luostarissa vuosina 1526-1529, mikä oli hänen elämänsä onnellisimmat kolme vuottaStrage, Mark: Women of Power: The Life and Times of Catherine de’ Medici. New York and London: Harcourt, Brace Jovanovich, 1976. ss. 13,15 ja keisari Kaarle V:n joukkojen tekemän Firenzen piirityksen ja valtauksen jälkeen vuonna 1530 roomalaisessa luostarissa.
Paavi Leo X:n serkku kardinaali Giulio de’ Medici valittiin paaviksi vuonna 1523 nimellä Klemens VII. Hänen sukulaistyttärenään ja Medicien suvun jäsenenä Caterina oli pienestä pitäen puheenaiheena eurooppalaisten kuninkaallisten avioliittoneuvotteluissa. Muun muassa Skotlannin kuningas Jaakko V kosi häntä lähettiläänsä välityksellä puolisokseen.Hay, Denys (toim): The Letters of James V, HMSO 1954) Ss. 173, 180–182, 189 Klemens VII:n onnistuikin järjestämään suojatilleen erinomaisen avioliiton.
Avioliitto ja perilliset pienoiskuva|200x200px|Catherine ja Henrik lapsineen Vasta 14-vuotias Caterina vihittiin paavi Klemens VII:n johdolla Saint-Ferréol les Augustins kirkossa Marseille’ssa 28. lokakuuta 1533 silloisen Orléansin herttuan, 14-vuotiaan Henrin kanssa, josta tuli Ranskan kuningas Henrik II. Avioliitto pantiin täytäntöön samana iltana, ja puheiden mukaan sulhasen isä Frans I valvoi toimitusta.Knecht, R. J.: Catherine de' Medici. London and New York: Longman, 1998. Ss. 16, 38, 220, 223, 228, 233, 234, 240–241, 244, 268–269 Klemens VII, joka kuoli vajaa vuosi avioliiton solmimisen jälkeen maksettuaan Caterinan myötäjäiset vain osittain, mikä sai appi Frans I:n tokaisemaan: ”Tämä tyttö on tullut luokseni ilkosen alasti.” (ransk. ”J’ai reçu la fille toute nue.”)Frieda, Leonie: Catherine de Medici. London: Phoenix, 2005. ss. 54, 105
pienoiskuva|278x278px|Sijaishallitsija Catherine de’ Medici neljän nuorimman lapsensa kanssa. Vas. Alençonin herttua Hercule eli François, kuningas Kaarle IX, prinsessa Marguerite de Valois ja Anjoun herttua, tuleva Henrik III. François Clouet’n työpaja n. 1561. Huomaa että tytär on esitetty veljiensä takana.
Henrikin vanhempi veli, Ranskan kruununperijä, dauphin François kuoli yllättäen 18-vuotiaana elokuussa 1547 vilustumiseen, kun Catherine ja Henrik olivat vasta 17-vuotiaita. Henrikistä tuli Ranskan kruununperijä, dauphin, ja Catherinesta dauphine. Heidän avioliittonsa oli pitkään lapseton, vaikkakin Henrikillä oli ainakin yksi, vuonna 1537 syntynyt avioton lapsi. Avioliiton lapsettomuudesta syytettiin Catherinea, vaikka syynä oli myös se ettei aviopuoliso Henrik välittänyt hänestä vaan aloitti suhteen itseään 20 vuotta vanhemman hovinainen Diane de Poitiers’n kanssa vuonna 1534.Wellman, Kathleen: Queens and Mistresses of Renaissance France. Yale University Press, 2013. S. 199 Koko 25 vuotta kestäneen avioliittonsa aikana Catherine joutui elämään syrjässä ja sietämään miehensä rakastajatarta, erittäin älykästä ja itsevarmaa Diane de Poitiers'ta, jota aviomies hyväili julkisesti hovin tilaisuuksissa. Pariskunnan ensimmäinen lapsi, tuleva Frans II syntyi vuonna 1544 yli kymmenen vuoden avioliiton jälkeen. Ennen pojan syntymää Collège de Coenouailles'n lääketieteen professori, lääkäri Jean Fernel (1497–1558) tutki kuningasparin, joka kenties totesi pariskunnan sukupuolielimissä joitakin poikkeuksia. Hän kielsi antaneensa mitään neuvoja, mitä kuningasparin pitäisi tehdä voidakseen saada lapsen. Ei tiedetä mitä vikaa heissä oli, mutta Catherine tuli ensimmäistä kertaa raskaaksi.Frieda, Leonida: Catherine de Medici, 2003, s. 68de Costa, Caroline: "The long barren years of Catherine de Medicis: A gynaecologist's view of history". O&G Magazine. 12 (3), 2010 Catherine synnytti lopulta kymmenen lasta, joista seitsemän eli aikuisiksi.
pienoiskuva|310x310px|Catherinen ja Henrikin pieninä kuolleet lapset Louis sekä kaksoset Victoire ja Jeanne, Le livre d'heures de Catherine de Médicis
Catherine piti aina tiukasti huolta lastensa parhaasta, valvoi heidän koulutustaan vuodesta 1551 lähtien — tätä ennen Diane de Poitiers’lla oli ollut tämä oikeusCarroll, Stuart: Martyrs and Murderers: The Guise Family and the Making of Europe. Oxford University Press, 2009. s. 55 — ja järjesti heille edullisia avioliittoja. Hän yritti järjestää liiton Englannin kanssa naittamalla 1570-luvulla joko poikansa Henrin tai François'n jo yli 40-vuotiaan Elisabet I:n kanssa. Hänen vanhimmasta tyttärestään tuli Espanjan kuningatar Isabel.
Catherinelle ja Henrikille syntyi kymmenen lasta, joista seitsemän eli aikuiseksi asti: François, Frans II Ranskan kuningas (19. tammikuuta 1544 – 5. joulukuuta 1560), avioitui Skotlannin kuningatar Marian kanssa vuonna 1558. Liitto oli lapseton. Kuoli 16-vuotiaana korvainfektioon. Élisabet de Valois, Ranskan prinsessa, Espanjan kuningatar Isabel (2. huhtikuuta 1545 – 3. lokakuuta 1568), avioitui 14-vuotiaana Espanjan kuningas Filip II:n kanssa vuonna 1559. Heille syntyi viisi tytärtä, joista yhdestä tuli Espanjan Alankomaitten hallitsija Isabel Clara Eugenie; kuoli 23-vuotiaana synnytykseen Claude de Valois (12. marraskuuta 1547 – 21. helmikuuta 1575), avioitui Lothringenin herttua Charles III:n "Suuren" kanssa vuonna 1559. Kampurajalastaan ja epämuodostuneesta selkärangastaan huolimatta hänellä oli onnellinen avioliitto. Heille syntyi yhdeksän lasta; kuoli 28-vuotiaana synnytykseen. Louis, Orléansin herttua (3. helmikuuta 1549 – 24. lokakuuta 1550), kuoli alle kaksivuotiaana Charles Maxilimien, Kaarle IX Ranskan kuningas (27. kesäkuuta 1550 – 30. toukokuuta 1574), avioitui Elisabet Itävaltalaisen kanssa vuonna 1570. Heille syntyi yksi tytär, joka eli kuusivuotiaaksi; kuoli 23-vuotiaana tuberkuloosiin Alexandre Édouard, Henrik III Ranskan kuningas (19. syyskuuta 1551 – 2. elokuuta 1589), avioitui Louise de Lorrainen kanssa vuonna 1575. Liitto oli lapseton. Kuoli 38-vuotiaana salamurhattuna. Marguerite de Valois (14. toukokuuta 1553 – 27. maaliskuuta 1615), avioitui Navarran kuningas Henrikin, tulevan Ranskan kuningas Henrik IV:n kanssa vuonna 1572. Liitto oli lapseton. (Hercule) François, Anjoun ja Alençonin herttua (18. maaliskuuta 1555 – 19. kesäkuuta 1584), otti uuden nimen François konfirmaationsa jälkeen vanhimman veljensä muistoksi; sairasti 8-vuotiaana isorokon, joka arpeutti hänen kasvonsa ja vioitti hänen selkärankaansa. Kuningatar Elisabet I, jonka kanssa tätä yritettiin naittaa vuonna 1579 sanoi: ”Hän on minun sammakkoni (engl. frog = ranskalaisten pilkkanimi) ja vähemmän epämuodostunut kuin odotin.”Elisabeth I:n kirje Alençonin ja Anjoun herttua François'lle 19. helmikuuta 1579 (SP 78/3 f.9)". The National Archives. Arkistoitu 18.5.2021 (englanniksi) Kuoli 29-vuotiaana malariaan naimattomana, ilman perillisiä.Questier, Michael: Dynastic Politics and the British Reformations, 1558-1630. Oxford University Press, 2019. S. 153 kaksoset Victoire (24. kesäkuuta 1556 – 17. elokuuta 1556), kuoli alle kolmikuisena ja Jeanne (24. kesäkuuta 1556), joka ilmeisesti oli perätilassa, koska lapsi kuoli kohtuun ja jalat jouduttiin katkaisemaan, jotta Catherinen henki voitiin pelastaa. Tämän synnytyksen jälkeen lääkärit neuvoivat Catherinea tulemasta uudelleen raskaaksi.Somervill, Barbara A.: Catherine de Medici. Compass Point Books, 2006. s. 51.
pienoiskuva|vasen|Astronomit tutkivat auringonpimennystä, Antoine Caron 1570-luku. Catherinea kiehtoi tähtitiede ja astrologia, ja hän rakennutti tornin, Colonne de l’Horoscope, jota käytettiin mahdollisesti tähtien havainnointiin.
vasen|pienoiskuva|200x200px|Kuvakudos, joka kuvaa Catherine de’ Medicin pitämää juhlaa Tuileries’n palatsissa Pariisissa vuonna 1573 Puolan lähettiläiden kunniaksi, jotka vierailivat luovuttamassa Puolan valtaistuimen hänen pojalleen Henrikille, Anjoun herttualle, tulevalle Ranskan Henrik III:lle. Kuvakudos on yksi sarjasta, joka tunnetaan nimellä ”Valois kuvakudokset”, jotka ylistävät Catherine de' Medicin hovin juhlia ja loistokkuutta.
Taiteiden suosija Catherine uskoi valistuneen renessanssiruhtinaan (Il Principe) humanistiseen ihanteeseen, jonka auktoriteetti oli riippuvainen sekä taiteista että asevoimista.Hoogvliet, Margriet: "Princely Culture and Catherine de Médicis". Teoksessa: Princes and Princely Culture, 1450–1650. Toim. Gosman, Martin & MacDonald, Alasdair A. & Vanderjagt, Arie Johan. Leiden and Boston, Massachusetts: Brill Academic, 2003. Ss. 108, 109 Häntä inspiroivat appensa Ranskan kuningas Frans I:n esimerkki, joka oli tukenut Euroopan johtavia taiteilijoita hovissaan, sekä hänen omat Medici-suvun esi-isänsä, jotka olivat tunnettuja taiteentukijoita. Sisällissotien vuoksi monarkian kunnioittaminen heikkeni ja hän pyrki vahvistamaan kuninkaallista arvovaltaa runsailla kulttuuriteoilla. Saatuaan kuninkaalliset käyttövarat hallintaansa, hän käynnisti taiteellisen tukiohjelman, joka kesti kolme vuosikymmentä. Tänä aikana hän johti merkittävää ranskalaista myöhäisrenessanssikulttuuria kaikilla taiteen aloilla.
pienoiskuva|Tuileries’n palatsin laajennussuunnitelma, johon kuului ovaalinmuotoisia saleja, arkkitehti Jacques Androuet du Cerceau 1578–1579|200x200px