Näennäistiede eli pseudotiede (kreikan pseudo-, valheellinen, teeskentelevä) on tieteellisenä esiintyvä oppi, joka ei kuitenkaan täytä tieteellisyyden tunnusmerkkejä.Pseudotiede]. Teoksessa
Käsitteellä näennäistiede on kielteinen merkitys, koska sitä on käytetty osoittamaan, että jotakin on virheellisesti ja harhaanjohtavasti esitelty tieteeksi.Laudan, Larry, The demise of the demarcation problem. Teoksessa Niinpä ne, joiden väitetään harjoittavan tai kannattavan näennäistiedettä, yleensä kiistävät luokittelun. Siitä, missä laajuudessa tiede voidaan erottaa näennäistieteestä luotettavalla ja puolueettomalla tavalla (rajanveto-ongelma), on erimielisyyttä.Erityisesti tieteenfilosofi Paul Feyerabend ajatteli, että tiedettä ei voi luotettavasti erottaa näennäistieteestä.
Tausta
Varhaisin tieto sanan pseudoscience (pseudotiede) käytöstä englannin kielessä on vuodelta 1843. On erilaisia keinoja sen osoittamiseksi, onko tietty oppi, käsitys, menetelmä tai käytäntö tieteellinen. Tieteellisessä menetelmässä tällaisia periaatteita ovat muiden muassa toistettavuus ja intersubjektiivinen varmistettavuus.e.g. Gauch HG Jr. Scientific method in Practice (2003) 3–5. Tutkimuksessa edellytetään puolueettomuutta, jota tukevat esimerkiksi kaksoissokkotutkimukset tai riittävän suuri otanta. Kaikki kerätyt tulokset, myös koejärjestelyt ja ympäristötekijät, dokumentoidaan ja julkistetaan vertaisarviointia varten, niin että tulokset voidaan joko varmistaa tai hylätä myöhemmillä kokeilla sekä määritellä muita tärkeitä tekijöitä, kuten tilastollinen merkitsevyys, luottamusväli ja virhemarginaali.Gauch (2003) 191–, especially Chapter 6, Probability, and Chapter 7, Inductive Logic and Statistics.
1900-luvun puolivälissä Karl Popper ehdotti falsifioitavuuden kriteeriä tieteen ja ei-tieteen erottamiseksi toisistaan.Popper, KR (1959) Logic of Scientific Discovery. Jos ei voida suorittaa kokeita, joilla väitteet voitaisiin todeta epätosiksi, ne eivät ole tiedettä, vaan ne kuuluvat tieteen alan ulkopuolelle.Karl R. Popper: Science: Conjectures and Refutations. Conjectures and Refutations (1963) p. 43&# x2013;86; Esimerkeiksi näennäistieteestä hän antoi astrologian ja psykoanalyysin. Myöhemmin Paul R. Thagard (1978) ehdotti, että näennäistiede on ensisijaisesti erotettavissa tieteestä silloin, kun se pitkällä aikavälillä kehittyy vähemmän kuin vaihtoehtoiset teoriat ja kun sen kannattajat kieltäytyvät tunnistamasta tai myöntämästä teorian ongelmia.Thagard PR: Why astrology is a pseudoscience (1978) In PSA 1978, Volume 1, ed. Asquith PD ja Hacking I (East Lansing: Philosophy of Science Association, 1978) 223–. Mario Bunge on esittänyt luokituksia ”uskomuskenttä” ja ”tutkimuskenttä” helpottamaan tieteen ja näennäistieteen erottamista toisistaan. BungeM (1983) Demarcating science from pseudoscience. Fundamenta Scientiae 3:369–388.
Erottelun tekee vaikeaksi se, että tieteen teoriat ja menetelmät arvioivat uutta havaintotietoa eri tavoin.Thagard PR (1978) "Why astrology is a pseudoscience" (1978) In PSA 1978, Volume 1, ed. Asquith PD ja Hacking I (East Lansing: Philosophy of Science Association, 1978) 223 ff. Thagard writes, at 227, 228: "We can now propose following principle of demarcation: theory or discipline which purports to be scientific is pseudoscientific if and only if: it has been less progressive than alternative theories over a long period of time, and faces many unsolved problems; but a community of practitioners makes little attempt to develop theory towards solutions of problems, shows no concern for attempts to evaluate a theory in relation to others, and is selective in considering confirmations and non confirmations."
Näennäistieteen määritelmät
Raimo Tuomela on määritellyt näennäistiedettä seuraavasti: Luku 8. Tiede, esitiede ja pseudotiede; II magia, uskonto ja pseudotiede; s. 126.
Pohjautuu monesti epämääräiseen perustaan usein mentaalinen perusta, esimerkiksi oletetaan ruumiittomia henkiä. sallii auktoriteettiuskon tai perustuu joidenkin yksilöiden paranormaaleihin tiedonhankintakykyihin Kaavamainen, dogmaattinen asenne totuuden puolesta, ei yritä etsiä totuutta muuttamalla omia näkemyksiään silloin, kun havainnot ja päättely niin vaativat. Usein karttaa loogis-matemaattista tarkkaa ajattelua. On oppi, jonka oletukset ja teoriat ovat testaamattomia tai eivät ole testattavissa tai kumottavissa lainkaan. Näennäistieteelliset väitteet ovat monesti ristiriidassa paremmin tutkittujen ja koeteltujen tieteellisten väitteiden kanssa. Näennäistieteen väitteet pysyvät samoina, vaikka havainnot ja loogis-teoreettinen tutkimus osoittaisivat muuta. On oppi, jota kiinnostaa usein käytännölliset monesti henkilöön liittyvät asiat, kuten miten parantaa sairaus, miten tuntea itsensä onnelliseksi, mikä johtaa monesti näennäisteknologiaan. Menetelmät eivät korjaa omia virheitään eivätkä pohjaudu hyvin koeteltuihin yleisiin teorioihin. On usein erillinen oppi, jota muut tieteenalat eivät tue.Tiede, toiminta ja todellisuus, s. 126.
Tieteen tulee olla muun muassa Raimo Tuomelan esittämien ehtojen mukaan objektiivista, testattavaa, kriittistä, edistyvää, itsekorjaavaa ja itsenäistä.Paholaisen asianajajan paluu, s. 45.Heta Häyry, Hannu Karttunen – Matti Virtanen: Paholaisen asianajaja, s. 256. Tämän määritelmän mukaan näennäistiede on tieteen vastakohta: subjektiivista eli esittäjästä riippuvaa, kritiikitöntä, paikallaan polkevaa, epäitsenäistä ja ei-testattavaa.Paholaisen asianajajan paluu, s. 45.
Todistelutapa ja opin tieteellisyys
pienois|pysty|Frenologinen kaavio 1800-luvulta. Frenologien mukaan ihmisen persoonallisuus voidaan nähdä kallon muodoista. Frenologia mainitaan näennäistieteeksi ensimmäisen kerran vuonna 1843. Oikeanlainen todistelu edellyttää, että väitteen esittäjä hallitsee riittävät tiedot, osaa perustella väitteensä, pysyy asiassa ja on selkeä.Ihmeellinen maailma, Skeptikon tietosanakirja, kohta Argumentointi, s. 20–23. Näennäistieteelle on usein tyypillistä vääränlainen todistelu eli argumentointi, jossa voi esiintyä seuraavanlaisia piirteitä:
Kehäpäättely: ufoja on, koska on tehty monia ufohavaintoja. Silloin kaikkia havaintoja väitetään tutkimatta ufoiksi. Väärä kahtiajako eli dikotomia: Koska ufoja ei voida tunnistaa, ne tulevat ulkoavaruudesta. Unohdetaan väite, että ufot voivat tulla rinnakkaismaailmoista tai tulevasta ajasta tai olla huijausta kuten Kinnulan ufotapaus. Merkityksetön päättely: Ufot pelastavat maailman, koska niistä on hyötyä, kun tiede on ajanut maailman tuhon tielle. — Vaikka tiede ajaisikin maailman tuhon tielle ja vaikka ufot tulisivatkin ulkoavaruudesta, ne eivät välttämättä tule tänne ihmisiä pelastamaan. Koska ufon näkijä on hyvä ihminen, hän on oikeassa väittäessään, että näki ufon. Ufoja on nähty satoja vuosia, ja ainoastaan tyhmät skeptikot, joilla ei ole älykkyyttä, enää väittävät, että ufoja ei ole ja että ne eivät tule ulkoavaruudesta. — Skeptikoiden haukkumisen sijasta olisi parempaa todistaa, että ufoihin kätkeytyy jokin tähän asti tuntematon luonnonilmiö, joka on juuri ulkoavaruudesta tullut alus. Ufoja on, koska monet tutkijat uskovat niihin. — Viisaampaa olisi perustella ufojen olemassaolo niistä saadun laadukkaan todistusaineiston turvin, ei väitteen esittäjän auktoriteetin turvin. Ufoja on, koska gallupin mukaan monet uskovat niihin. — Ei mainita, millä perusteilla. Väitteen yleisyys ei tee väitteestä sen luotettavampaa, varsinkaan jos väitteen kannattajat eivät tunne asiaa. Uskottiinhan litteään maahankin aikoinaan. Astrologia on totta, koska sitä on harjoitettu jo tuhansia vuosia. — Ajatuksen ikä ei tee siitä totta. Ufoja on, koska ei voi todistaa, että niitä ei ole. — Se että väitetään jonkin asian vääräksi todistamista mahdottomaksi, ei tarkoita, että väite on automaattisesti totta, jos ei ole sitä tukevaa todistusaineistoa. Väitteen esittäjällä on itsellään todistustaakka, ja todistamisen oltava sen laatuista, että se saa monet asiaa aikaisemmin epäilleet uskomaan siihen. Toisaalta vaillinaiset tai puuttuvat todisteet eivät todista teoriaa automaattisesti vääräksi. Jos et usko olevasi avaruudesta tullut henkiolento, sinulle käy huonosti kuoleman jälkeen. Kun ufot tulevat, he eivät pelasta niitä, jotka eivät usko heihin. — Pelottelu ei tee väitteestä totta. Älykäs tajuaa, että ufot tulevat ulkoavaruudesta. — Tunteisiin vetoaminen ei tee väitteestä totta. Ufoja on olemassa, koska ufon nähneet eivät uskalla muiden naurun takia puhua ufokokemuksestaan. Ufokuvaaja joutui huonoon maineeseen, pilkan kohteeksi ja menetti työpaikkansa ufokuvien takia. — Vetoaminen sääliin ei tee ufoista totta eikä takaa sitä, että ne, jotka väittävät ufon nähneensä, myös näkivät. Skeptikot ovat rikkaita, koska ainakin kaksi skeptikkoa ovat rikkaita. Kun ajattelin Marttia, hän soitti. — Tämä ei todista puhelintelepatian toimivan. Miksi epäilijä kieltää kaikkien ufojen olemassaolon? — Epäilijän väitetään kieltävän kaikkien ufojen olemassaolon, kun hän ei usko muutamaan väärään tapaukseen. Tämä on lähellä väärää joko–tai-päättelyä ja kahtiajakoa (dikotomiaa).Ihmeellinen maailma, Skeptikon tietosanakirja, kohta argumentointi, s. 20–22.
Näennäistiede ja yhteiskunta
Vuoden 2019 Tiedebarometrin mukaan suomalaisista 10 % ei usko evoluutioon ihmisen osalta ja 20 % pitää homeopatiaa tehokkaana tapana ehkäistä sairauksia. Selitykseksi on tarjottu sitä, että vaikka koululaitos onnistuu tiedon välittämisessä, tieteelliseen ajatteluun kouluttaminen on vaikeampi asia. Tosiasioiden tietäminen ei lisää arvostelukykyä, jos ymmärtämättä jää menetelmä, jolla totuutta on haettu.Kotro, Arno: Koulun pitää valmentaa kriittiseen ajatteluun.
Katso myös Huuhaa Mututieto Näennäishistoria Pseudoskeptismi Tiedevastaisuus Tieteellinen skeptismi Tieteen etiikka Tutkimus
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Suomeksi
Englanniksi
Aiheesta muualla
Suomeksi Kaitaro, Timo: Miten erottaa tiede pseudotieteestä? Skeptikko 4/1998. Selin, Risto: Pseudotiede. Teoksessa Tuomela, Raimo: Tiede, esitiede, pseudotiede. Teoksesta Tiede, toiminta ja todellisuus. Gaudeamus, 1983.
Englanniksi Carroll, Robert Todd: Pseudoscience.
Novella, Steven: The Anatomy of Pseudoscience.
Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit