thumb|280px|Kristiyhteisön Helsingin seurakunnan alttari. Kristiyhteisö on protestanttisen kristinuskon ja Rudolf Steinerin antroposofisten ajatusten pohjalta syntynyt uskonnollinen uudistusliike. Se ei pidä itseään tunnustuksellisuuteen painottuvana liikkeenä vaan sakramentaalis-rituaalisena yhteisönä. Opinkappaleiden tilalla Kristiyhteisössä on opetusvapaus.
Kristiyhteisön toiminnan ja toimitusten perustana on usko kolmiyhteiseen Jumalaan, johon kuuluvat Isä, Poika ja Pyhä Henki, sekä usko Jeesukseen Kristukseen, joka on samalla kertaa Jumala ja ihminen. Kristiyhteisö tunnustaa Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaisesti.
Historia ja levinneisyys pienoiskuva|Kristiyhteisön perustajat, 16. syyskuuta 1922. Vuonna 1922 joukko evankelisia pappeja ja teologian opiskelijoita pyysi antroposofian perustajaa Rudolf Steineria luennoimaan heille Stuttgartissa Saksassa ja Dornachissa Sveitsissä. Kristiyhteisö perustettiin 16. syyskuuta 1922 Dornachissa Steinerin luentojen ja hänen muotoilemansa uskontunnustuksen pohjalta. Ensimmäiset papit tulivat evankelisesta kirkkokunnasta, nimekkäimpänä Berliinin Neue Kirchenin kirkkoherra Friedrich Rittelmeyer, joka jo aiemmin oli tutustunut antroposofiaan ja Rudolf Steineriin. Hänestä tuli yhteisön ensimmäinen arkkiyliohjaaja. Kansallissosialistit lakkauttivat Kristiyhteisön vuonna 1941 ja Gestapo vangitsi useita Kristiyhteisön pappeja, mukaan lukien arkkiyliohjaajan Emil Bockin.Kristiyhteisön pappeja pidätettiin ja heidän kirjallisuuttaan takavarikoitiin 9.6.1941. Arkkiyliohjaaja Emil Bock vietiin Welzheimin keskitysleirille, mistä hän vapautui 5.2.1942. Kristiyhteisö perustettiin uudestaan vuonna 1945. Euroopasta Kristiyhteisön seurakunnat ovat levinneet myös kaikkiin muihin maanosiin. Vuonna 2005 Kristiyhteisöllä oli Saksassa noin 10 000 jäsentä ja 50 000 ystäväksi ilmoitettua. Koko maailmassa Kristiyhteisöllä on jäseniä 20 000. Iskelmälaulaja Jukka Kuoppamäki on toiminut Saksassa Kristiyhteisön pappina.
Kristiyhteisö Suomessa Suomessa on neljä rekisteröitynyttä Kristiyhteisön seurakuntaa (Helsinki, Tampere, Lahti ja Tammisaari). Säännöllistä toimintaa on yhteensä kahdellatoista paikkakunnalla, lähinnä suurimmissa kaupungeissa. Ensimmäinen suomalainen seurakunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1967. Suomen Kristiyhteisö rekisteröityi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 5. syyskuuta 1969. Vuoden 2014 lopussa yhteisöllä oli 286 jäsentä. Kristiyhteisöllä on Suomessa neljä pappia.
Suomen Kristiyhteisö on julkaissut vuodesta 1980 lähtien neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Kristiyhteisö-lehteä.
Oppi ja toiminta Kristiyhteisö ilmoittaa tavoitteekseen haluavansa palvella kaikkia ihmisiä, jotka etsivät Kristusta henkilökohtaisessa elämässään ja yhteisössä. Tämä tapahtuu evankeliumin julistuksena ajanmukaisen henkisen tiedon pohjalta, uudistettujen seitsemän sakramentin ja rituaalien eli pyhien toimitusten ja jumalanpalvelusmenojen toteuttamisena, sielunhoitona sekä suullisen ja kirjallisen opetuksen kautta. Opetuksen tavoitteena on tehdä eläväksi uskon sisällöt käyttäen apuna kaikkea siihen soveltuvaa kristinuskon ja ihmiskunnan perintöä sekä nykyisen tietämyksen sisältöjä. Kristiyhteisö ilmoittaa hyväksyvänsä antroposofisen hengentieteen tulokset avoimen arvostelevasti, kuten myös teologian, historiantutkimuksen ja muiden alojen saavutukset. Tähän suhtautumistapaan perustuu Kristiyhteisön pappien opetusvapaus, jolle on rajoitteena ristiriidattomuus sakramenttien ja rituaalien sisältöjen kanssa.
Kristiyhteisön säännöissä ilmaistaan yhteisön tarkoituksesta ja toiminnasta seuraavat kohdat :
toiminnan ja kirkollisten toimitusten perustana on usko kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen sekä Jeesukseen Kristukseen, tosi ihmiseen ja tosi Jumalaan Kristiyhteisö tunnustaa Herran Jeesuksen Jumalaksi ja vapahtajaksi Raamatun mukaan ja tältä pohjalta pyrkii täyttämään yhteistä kutsumusta yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi Kristiyhteisö tunnustaa Apostolisen uskontunnustuksen, Nikean uskontunnustuksen ja Athanasioksen uskontunnustuksen. Ehtoollisjumalanpalveluksessaan Kristiyhteisö käyttää omaa, Rudolf Steinerin muotoilemaa uskontunnustusta eli Credo-lauseita, joiden Kristiyhteisö katsoo paremmin vastaavan nykyihmisen tietoisuutta ja näkee niiden rakenteessa yhteyden perinteisiin kristikunnan uskontunnustuksiin. thumb|150px| Kelttiläinen risti, jota Kristiyhteisössä käytetään perinteisen ristinmerkin ohella Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen merkkinä.
Kristiyhteisössä käytetään tunnuksena useimmissa toimituksissa tavanomaista ristiä. Sen lisäksi on käytössä kelttiläinen risti, joka on kristillisillä kirkoilla yleisessä käytössä, Suomessa esimerkiksi Lestijärven kirkon katolla. Ristin palkkien leikkauspisteen ympärillä on ympyrä ja joka Kristiyhteisössä ymmärretään Kristuksen kuoleman ja ylösnousemuksen merkiksi. Ehtoollisjumalanpalveluksen eli ihmisen vihkitoimituksen kuluessa ja hautauksessa pappi tekee Pyhän kolminaisuuden nimeen koko seurakunnan puolesta ristinmerkin ja muut osallistujat kolme pientä ristinmerkkiä,Wistinghausen, Kurt von: Der neue Gottesdienst, pystypalkin kohdalla Isä, poikittaisen palkin kohdalla: Poika, ympyrän yhteydessä: Pyhä Henki. Kelttiläisestä rististä tämä eroaa siinä, ettei siinä ole kuvattuna riimukirjoituksia eikä koristekuvioita, jotka ovat kelttiläiselle ristille tunnusomaisia.
Ihmiskuva Paavalin kirjeissään edustama kolmiosainen ihmiskuva on julistuksen ja liturgian pohjana. Ihminen nähdään ruumiina, sieluna ja henkenä.
Kristologia Kristuksesta käytetään myös nimityksiä Poika ja Poika-Jumala pyhän kolminaisuuden yhtenä osana. Kristus tuli ihmiseksi Jordanin kasteessa ja liittyi Golgatan kuoleman kautta ihmisyyden jaloimpiin voimiin. Ylösnousemuksen kautta kulkeneen Kristuksen voima nähdään kaiken todellisen kehityksen alkuvoimana.
Jumalanpalvelus Jumalanpalvelus tapahtuu kunkin maan omalla kielellä. Kirkkojen alttaritilassa on alttari, seitsemän kynttilää ja alttaritaulu. Kirkkovuoden eri aikoina on käytössä erilaiset liturgiset värit ja viikoittain vaihtuvat evankeliumikohdat.
Sakramentit Kristiyhteisön sakramentit ovatSuomen Kristiyhteisön sivut : kaste konfirmaatio ehtoollinen, josta käytetään nimeä ihmisen vihkitoimitus rippi avioon vihkiminen papiksi vihkiminen viimeinen voitelu
Sakramentit on uudistettu Rudolf Steinerin ohjeiden mukaan. Steiner tarkoitti uudistetut sakramentit edistämään ihmisen yksilöllisyyttä.Mathews, Oliver: ”Religious Renewal - The Work of the Christian Community”, s. 204. Teoksessa Davy, John: Work Arising from the Life of Rudolf Steiner
Sakramenttien ja kirkollisten toimitusten suhteen vallitsee kaikissa seurakunnissa sitoutuminen yhteisiin teksteihin ja käännöksiin. Ehtoollisella käyntiin ei vaadita yhteisön jäsenyyttä. Kristiyhteisö hyväksyy kristillisten kirkkokuntien kasteet eikä vaadi uudelleen kastamista. Myös muut sakramentit ja rituaalit hyväksytään.
Muut kirkolliset toimitukset Lastenkirkko sunnuntaisin Lapsen hautausrituaali Hautausrituaali, ensimmäinen osa: ruumiin siunaus kolme päivää kuoleman jälkeen, toinen osa: haudalla tai siunauskappelissa Kirkkojen vihkimisrituaali
Uskonnonopetus kouluissa Opetushallitus on hyväksynyt Kristiyhteisön uskonnonopetuksen perusteet. Ala-asteen opetuksen tavoitteena on herättää ja vaalia kristillisiä arvoja elämää kantavina voimina. Tarkoituksena on saada elävä yhteys lasten, vanhempien, koulun ja seurakunnan välille. Yläasteella tuetaan ja vahvistetaan oppilaan kasvua vapaaksi kristilliseksi ihmiseksi, joka ymmärtää vastuunsa. Raamattu ja oma seurakunta koetaan tärkeäksi.www.evl.fi/kkh/to/kkn/kksv/20033/saine.htm Lukusuunnitelmassa ovat kuvattuna luokkakohtaiset tavoitteet.Kristiyhteisö: Opetussuunnitelma Opetusta on steinerkouluissa useilla paikkakunnilla.Lahden steinerkoulun opetussuunnitelma sekä Helsingin Rudolf Steiner -koulun sivu sekä Tampereen steinerkoulun sivu sekä Kristiyhteisö: Uskonnonopetus kouluissa 2007 Opettajina toimivat Kristiyhteisön papit tai koulutetut uskonnonopettajat.
Organisaatio Oikeudellinen ja taloudellinen rakenne Maailmanlaajuisesti Kristiyhteisössä painotetaan seurakuntien itsenäisyyttä ja jäsenten vapautta taloudellisen tuen antamisessa, mutta yhteisö ei peri virallista jäsenmaksua. Suomen Kristiyhteisöllä on rekisteröityneenä uskonnollisena yhdyskuntana oma yhdyskuntajärjestyksensä. Hallinto tapahtuu maan kattavana yhdyskuntana ja paikallistasolla rekisteröityneiden seurakuntien kautta.
Hengellinen organisaatio Papistolla on oma hierarkkinen rakenteensa: arkkiyliohjaaja, kaksi yliohjaajaa, tiettyjä alueita varten nimitetyt ohjaajat, seurakuntapapit. Hierarkian hallinnosta vastaa seitsemästä papista muodostunut piiri, Siebenerkreis. Hierarkian tehtävänä on pappien lähettäminen seurakuntiin ja kultillis-liturgisista kysymyksistä vastaaminen. Naispappeus on tunnustettu perustamisesta lähtien.
Jäsenyys Kristiyhteisön varsinaiseksi jäseneksi voi hakea aikuisena. Papiston tehtävään kuuluu jäsenten vastaanottaminen.
Opetusvapaus ja tunnustuksellisuus Kristiyhteisössä Kristiyhteisön papistolla on opetusvapaus ja Kristiyhteisön jäsenet voivat itse muodostaa kantansa kristinuskon kysymyksiin. Kristiyhteisön uskontotieteellinen luokittelu on tästä syystä ollut vaikeaa.Kristiyhteisö -artikkeli, lehdessä Takoja 4/1996, s. 6. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki. Papiston tehtävän katsotaan Kristiyhteisössä olevan pyrkimys kristinuskon elävöittämiseen. Kristiyhteisössä suhtautuminen uskontunnustuksiin ei painotu tunnustuksellisuuteen, vaan ne nähdään ennen kaikkea tienä Jumalan ja erityisesti kolminaisuuden syvempään ymmärtämiseen. Kristillinen uskontunnustus sisältää ”kaikki ne meditatiiviset elementit, joiden avulla ihminen voi selkeyttää kuvaansa Jumalan olemuksesta”. Kristiyhteisön omassa uskontunnustuksessa tämä puoli on hänen mukaansa vielä selvemmin esillä.Aaltonen, Pentti: ”Uudelleenlöydetty kristillisyys”, s. 16, 19. Takoja 2/1989, Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, s. 14-25. Kirjoitettu Helmer Knutarin haastattelun 18.8.1988 pohjalta. ”Uskon Jumalaan” -lause katsotaan tarkoittavan syvää luottamusta jumalalliseen ja suuntautumista elämässään sen mukaisesti.Aaltonen, Pentti: ”Kristiyhteisö uudistaa uskonnollista elämää”, s. 5. Takoja 4/1996, Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, s. 5-6. Kirjoitettu Hans-Werner Schroederin haastattelun pohjalta.
Kristiyhteisö ja antroposofia Kristiyhteisö on opillisesti ja järjestöllisesti itsenäinen järjestö. Antroposofia katsoo olevansa todellisuuden henkisen ulottuvuuden tunnustava ja sitä tutkimaan pyrkivä liike, johon voi kuulua uskonnosta riippumatta. Kristiyhteisö on saanut virikkeitä antroposofiasta erityisesti perustamisvaiheessaan, ja Rudolf Steiner on määritellyt ehtoollisjumalanpalveluksessa käytettävän uskontunnustuksen (myös perinteiset uskontunnustukset ovat käytössä) ja sakramenttien muodon ja sisällön.
Antroposofisella liikkeellä ja Kristiyhteisöllä on erilainen perussuuntautuminen suhteessa todellisuuteen. Antroposofit katsovat antroposofian pohjalla olevan pyrkimyksen tietoon henkisten ilmiöiden tutkimukseen. Kristiyhteisössä puolestaan vaalitaan uskonnollista elämää sakramentein.Dunderfelt, Tony: ”Antroposofia ja kristinusko. Osa 1”, s. 4. Takoja 2/1994, Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, s. 4-7. Sekä Aaltonen, Pentti: ”Kristiyhteisö uudistaa uskonnollista elämää”, s. 5. Takoja 4/1996. Steinerin mukaan antroposofian ymmärtäminen synnyttää usein ihmisessä kaipuun myös elävään uskonnollisuuteen ja uskonnolliseen kokemukseen.Hemleben, Johannes: ”Rudolf Steiner”, s. 136-137. Steiner piti tärkeänä sitä, että antroposofian ja Kristiyhteisön välinen ero ymmärrettäisiin. Hän toivoi Kristiyhteisön toimivan Antroposofisesta seurasta erillisenä kaikille avoimena yhteisönä.Aaltonen, Pentti: ”Uudelleenlöydetty kristillisyys”, s. 25. Takoja 2/1989.
Kristiyhteisö ja kristilliset yhteisöt