pienoiskuva|Runebergin patsaan paljastustilaisuus Esplanadilla 6. toukokuuta 1885. Svenska litteratursällskapet i Finland perustettiin seuraavana päivänä. Svenska litteratursällskapet i Finland (lyhenne SLS) on tiede- ja kulttuuriyhdistys, jonka tehtävänä on kerätä, tutkia ja välittää tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista.
Historia SLS perustettiin vuonna 1885 Helsingissä Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin muistoksi. SLS:n perustamisen taustalla oli ajatus siitä, että ruotsin kieli ja siihen liittyvä kulttuuri olivat yhteiskunnan muuttuessa uhattuina. Taustalla vaikuttivat myös Suomeen kohdistuneet venäläistämistoimet sekä fennomaanien kannatuksen lisääntyminen. Tämän vuoksi perustettiin järjestö, jonka tehtävänä oli tallentaa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista kertovaa aineistoa ja julkaista sitä käsittelevää kirjallisuutta. Samalla pyrittiin myös vahvistamaan ruotsinkielisen väestönosan identiteettiä ja itseymmärrystä. Perustajia olivat professorit Carl Gustaf Estlander ja Axel Olof Freudenthal sekä toimittaja Axel Lille.Finne, Bo: Donatorernas bok – Människorna bakom fonderna i Svenska litteratursällskapet i Finland. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2010, s. 12–23.
Toiminta SLS harjoittaa arkisto-, kustannus- ja tutkimustoimintaa. Toimintaan kuuluu muun muassa humanistisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen rahoittaminen, Suomen ruotsinkielisen kulttuurin, kielen ja perinteen tallentaminen, ruotsinkielisen kirjallisuuden tukeminen ja edistäminen, tieteellisen kirjallisuuden kustantaminen, kansanmusiikin julkaiseminen ja tieteellisen kirjaston ylläpitäminen.
Perustamisesta lähtien SLS on julkaissut ruotsinkielistä Suomea käsittelevää kirjallisuutta. Nykyään SLS on yksi suurimmista ruotsinkielisen humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen kirjallisuuden kustantajista Suomessa. Vuodesta 2018 lähtien kaikki teokset on julkaistu myös digitaalisessa muodossa tieteen avoimuuden tukemiseksi.
Perustamisvuosista lähtien SLS on myös ylläpitänyt arkistoa, johon tallennetaan Suomen ruotsinkieliseen kulttuuriin liittyvää aineistoa. Arkiston toimipisteet sijaitsevat Helsingissä ja Vaasassa. Vanhimmat folkloristiset, etnografiset ja kielitieteelliset kokoelmat kuuluvat kansalliseen Maailman muisti -rekisteriin. SLS:llä on oma näkymä Finna-hakupalvelussa.
SLS:n myöntämä tutkimusrahoitus on kasvanut 2000-luvulla. Rahoitusta myönnetään erityisesti humanistiseen ja yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. SLS jakaa vuosittain kirjallisuus- ja tiedepalkintoja. Tollanderin palkinto, joka jaetaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta, on Suomen suurin kirjallisuuspalkinto.
SLS:n päätoimipiste sijaitsee Kruununhaassa Helsingissä. Lisäksi arkistotoimintaa on Vaasassa, jossa sijaitsee myös kansanmusiikkiin ja kansantanssiin keskittyvä (FMI). SLS ylläpitää myös Porvoossa sijaitsevaa Runoilijakotia sekä Vöyrillä sijaitsevaa kirjailijatila Abramsia. Myös Suur-Sarvilahden barokkilinna Loviisassa kuuluu SLS:lle.
Seura omistaa ja hallinnoi Svenska kulturfondenia.
Talous SLS:n toiminta perustuu yksityisten lahjoittajien tukeen. Vuosien varrella varallisuus on kasvanut pitkäjänteisen sijoitustoiminnan ansiosta. Nykyään SLS on yksi suurimmista suomalaisista apurahojen hallinnoijista. Omien rahastojen lisäksi SLS omistaa ja hallinnoi Svenska kulturfondenin rahastoja.
Vuosikertomuksen 2025 mukaan SLS:n hallinnoiman omaisuuden arvo oli vuoden lopussa noin 2,4 miljardia euroa. Summaan kuuluvat sekä SLS:n (23 %) että Svenska kulturfondenin (77 %) rahastot. Viimeisten kymmenen vuoden aikana SLS on tukenut ruotsin kieltä Suomessa lähes 600 miljoonalla eurolla. SLS sijoittaa pääasiassa suomalaisiin ja ruotsalaisiin pörssiyhtiöiden osakkeisiin, osakesijoitusrahastoihin sekä listaamattomiin yhtiöihin pääomarahastojen kautta.__NOTOC__
Seuran puheenjohtajat thumb|upright|SLS:n satavuotista taivalta juhlistettiin postimerkillä vuonna 1985. 1885–1897 Carl Gustaf Estlander 1897–1922 M. G. Schybergson 1922–1924 Hugo Pipping 1924–1934 Gunnar Castrén 1934–1947 Eirik Hornborg 1947–1954 Carl Axel Nordman 1954–1966 Olav Ahlbäck 1966–1974 P. O. Barck 1974–1979 Torsten Steinby 1979–1983 Carl-Eric Thors 1983–1992 Lars Huldén 1992–2000 Johan Wrede 2000–2010 Håkan Andersson 2010–2013 Max Engman 2013–2017 Fred Karlsson 2017–2023 Henrik Meinander 2023– Åsa von Schoultz
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Svenska litteratursällskapet i Finland. Seuran sivusto. Svenska litteratursällskapetin arkisto Finnassa.
Luokka:Suomalaiset kirjallisuusseurat Luokka:Suomenruotsalaiset kulttuurijärjestöt Luokka:Suomalaiset tiedeyhdistykset