Helsinki-Malmin lentoasema (usein lyhyesti Malmin lentokenttä, ; ) oli lentoasema Malmin kaupunginosassa Koillis-Helsingissä noin kymmenen kilometriä Helsingin keskustasta koilliseen. Vuonna 1936 avattu Malmin lentokenttä palveli Helsingin päälentoasemana lähes 20 vuotta. Toisen maailmansodan aikana se oli tärkeä tukikohta sekä suomalaisille että saksalaisille joukoille. Vuonna 1952 Helsinki-Vantaan lentokentän valmistuminen siirsi Malmin kevyen ilmailuliikenteen käyttöön.
Lentoaseman toiminta päättyi maaliskuussa 2021, ja helmikuussa 2022 Helsingin kaupunki avasi suurimman osan lentoaseman alueesta julkiseksi ulkoliikunta-alueeksi. Fintraffic poisti Helsinki-Malmin lentopaikan Suomen ilmailukäsikirjasta kesäkuun 2025 päivityksessä.
Malmin lentokentälle on määrä rakentaa asuntoja ja julkista liikennettä, kuten Viikin–Malmin pikaraitiotie. Kadunrakennustyöt tulevaa asuinrakentamista varten aloitettiin tammikuussa 2026. Helsingin nimistötoimikunta on valinnut alueen asumisen suunnittelun ajaksi nimen Malminkenttä.
Päävaiheet Vuonna 1936 valmistunut lentoasema oli vuoteen 1952 saakka Helsingin päälentoasema lukuun ottamatta vuosia 1944–1946, jolloin kenttä oli valvontakomission hallinnassa. Tuona aikana päälentoasemana toimi Hyvinkään lentokenttä. Vuoteen 1946 saakka Helsinki-Malmin lentoaseman alue kuului Helsingin maalaiskuntaan ja sen jälkeen Helsingin kaupunkiin. thumb|left|Malmin lentoaseman vihkiäiset toukokuussa 1938. Vuoden 1952 jälkeen lentoaseman toiminta koostui lentokoulutuksesta, yleisilmailusta ja viranomaislennoista. Laskeutumisten määrällä mitattuna Helsinki-Malmin lentoasema on ollut Helsinki-Vantaan jälkeen Suomen toiseksi vilkkain. Finavian mukaan vuonna 2012 Helsinki-Malmin lentoasemalle tehtiin yli 38 000 lentoonlähtöä ja laskeutumista. Malmin lentokenttäalueen pinta-ala on 138 hehtaaria, ja se on kokonaisuutena luetteloitu valtioneuvoston vahvistamaksi valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Suomen hallitus teki vuonna 2014 periaatepäätöksen vetäytyä Malmin kentältä asuinrakentamisen edellytysten parantamiseksi Helsingin seudulla. Hallitus asetti edellytykseksi tälle muutokselle Rajavartiolaitoksen ja siviili-ilmailun siirtämisen korvaavalle kentälle. Helsingin kaupunki osti maa-alueen rakennukset Finavialta saman vuoden marraskuussa, ja viimeiset valtion toiminnot siirrettiin kentältä vuoden 2017 keväällä. Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut kaavarunkoluonnoksen, jossa alueelle sijoitetaan asuntoja noin 25 000:lle asukkaalle. Lentokentän säilyttämisen kannattajat ovat vastustaneet rakentamissuunnitelmia, ja kaavoista on tehty runsaasti valituksia. Maakuntakaavassa ja Helsingin yleiskaavassa alue on kuitenkin jo merkitty asuinkäyttöön. Vuoden 2025 kesällä kenttäalueen eteläosa oli jo kaavoitettu lainvoimaisesti asuinkäyttöön ja katutyöt olivat käynnissä. Asuinrakentamisen arvioitiin alkavan vuoden 2025 lopulla. Terminaalirakennus oli suojeltu asemakaavalla.
Finavia vetäytyi kentän ylläpitovastuusta 31. joulukuuta 2016. Viimeinen lennonjohdon ohjaama laskeutuminen tapahtui tasan kello 17.00. Lentotoiminta Finavian operoimana päättyi kello 22.00, ja lentotoiminnan operointi siirtyi Malmin lentokenttäyhdistys ry:n vastuulle 1. tammikuuta 2017. Samalla lentokenttä siirtyi kokonaisuutena Helsingin kaupungin omistukseen. Kaupunki vuokrasi kentän vuosiksi 2017–19 Malmin lentokenttäyhdistys ry:lle, joka jatkoi kentän lentotoimintaa valvomattomana lentopaikkana, niin sanottuna "korpikenttänä".
Helsingin kaupunki irtisanoi lentokentän vuokrasopimuksen päättymään vuoden 2019 lopussa, mutta lentokenttäyhdistys kieltäytyi luovuttamasta kenttää kaupungille ja lopettamista lentotoimintaa. Oikeuskäsittelyn ollessa kesken lentotoiminta jatkui vastoin kaupungin tahtoa. Kaupunki sai Helsingin käräjäoikeudesta joulukuussa 2020 tuomion, jonka mukaan lentokenttäyhdistyksen oli luovutettava kenttä kaupungin hallintaan. Tämän tuomion nojalla kaupunki sai lenttokenttäyhdistykselle häädön. Ulosottoviranomaisen määräämä häätö astui voimaan 15. maaliskuuta 2021, jolloin lentotoiminta alueella päättyi. Helsingin kaupunki tyhjensi kentän historiallisen lentokonehallin saatuaan kiinteistöt omistukseensa.
Lopullisen ratkaisunsa kiista kentän hallinnasta sai vuoden 2024 lopulla, jolloin hovioikeus vahvisti käräjäoikeuden päätöksen. Malmin kentän vuokrasopimus oli päättynyt joulukuun 2019 lopussa. Yhdistys joutui maksamaan 92 000 euron sopimussakon sekä korvaamaan kentän luvattomasta käytöstä saamaansa perusteetonta etua 90 000 euron ja oikeudenkäyntikuluja 55 000 euron verran. Päätös sai lainvoiman, koska siitä ei valitettu. Lentokenttäyhdistys ilmoitti julkisuuteen olevansa kyvytön maksamaan korvauksia, koska se oli varaton.
Historia thumb|right|Helsinki-Malmin lentoasemarakennus vuonna 1949. pienoiskuva|Helsinki-Malmin lentoaseman terminaali vuonna 2020. Helsingin ensimmäisen lentokentän, Helsingin lentoaseman, rakennustyöt alkoivat vuonna 1935, ja se valmistui toimintakuntoon Helsingin maalaiskunnan Malmin alueella olevalle Tattarisuolle vuonna 1936. Kentän nimi oli aluksi Tattarisuon lentokenttä ja myöhemmin Helsingin lentokenttä. Kenttäalue oli hyvin vetistä ja sen muokkaaminen lentokentäksi oli vaikeaa. Väliaikaiseen käyttöön kenttä otettiin 16. joulukuuta 1936. Ensimmäisenä laskeutui lentomestari Urho Heiskalan ohjaama VL Tuisku, toisena Suomen Ilmapuolustusliiton De Havilland Moth ”Pilvetär” (OH-ILD) ohjaimissaan everstiluutnantti Ahonius. Varsinaisen lentoliikenteen avasi kolmas kone, Ernst Rollin lentämä ruotsalaisen Aerotransportin Junkers Ju 52 ”Södermanland”.Aero 1937, s. 25
Aero O/Y:n, nykyisen Finnairin, lentokoneet muutettiin kellukkeilta pyörille viipymättä, ja ne siirtyivät yleisilmailukoneiden kanssa uudelle kentälle. Vuonna 1937 kentän pinta käsiteltiin öljyimeytyksellä ruiskuttamalla siihen kaksi kilogrammaa öljyä neliömetrilleAero 1937 s. 172 muun muassa pölyämisen vähentämiseksi. Samana vuonna kentälle asennettiin Telefunken -yhtiön valmistamat mittarilähestymislaitteet. Dag Englundin, Vera Rosendalin sekä Onni Ermalan suunnittelema, funktionalistista tyyliä edustava terminaalirakennus valmistui vuonna 1938, ja lentoaseman juhlalliset avajaiset pidettiin 15. toukokuuta 1938. Kentän avajaiset olivat osa juuri meneillään ollutta kansainvälistä ilmailunäyttelyä. Kentän vihkiäisten juhlavieraina olivat presidentti Kallion sairastuttua puoliso Kaisa Kallio, marsalkka Mannerheim ja pääministeri A. K. Cajander.Kesällä 1939 kiitotiet ja kenttärakennusten edusta kestopäällystettiin paikalla valetuilla betonilaatoilla.
Malmin lentokenttä suunniteltiin kokonaisuutena alusta lähtien kansainväliseksi lentoasemaksi yhtenä ensimmäisistä maailmassa. Sen kautta Helsinkiin ja Helsingistä voitiin matkustaa paljon aiempaa nopeammin. 1930-luvun lopulla kotimaan reitit kattoivat jo suurimmat kaupungit, ja vuonna 1940 lentämällä pääsi aina Petsamoon saakka. Ennen sotaa ja sotien välisenä aikana Malmille liikennöi päivittäin koneita Berliinistä, Amsterdamista, Tallinnasta ja Varsovasta. Ruotsista lentoja oli kaksi kertaa päivässä.
Talvisota keskeytti siviili-ilmailun Malmilla, ja kenttä siirtyi ilmavoimien käyttöön. Siviililentotoiminta hoidettiin muilta kentiltä. Jatkosodassa Malmilta lennettiin sekä siviililiikennettä että sotilaslentoja. Kun jatkosota päättyi syyskuussa 1944, lentoasema siirtyi liittoutuneiden valvontakomission haltuun ja palautettiin takaisin suomalaisten hallintaan vasta vuoden 1946 lopussa. Tänä aikana siviililennot siirrettiin Hyvinkään lentokentälle.
Sodan aikana ilma-alukset olivat kehittyneet suuremmiksi ja painavammiksi, ja sodan jälkeen matkustajalentokoneteollisuus ja -lentotoiminta alkoivat kukoistaa. Tämä asetti myös Malmin lentoaseman uuden tilanteen eteen. Huomattiin, että syvään savikkoon alun perin soiselle maaperälle rakennetut kiitotiet vaatisivat huomattavia taloudellisia panostuksia, jotta ne kestäisivät entistä suurempien koneiden aiheuttaman rasituksen. Kustannuslaskelmat osoittivat, että kiitoteiden pidentäminen, paaluttaminen ja muut vahvistavat työt tulisivat liian kalliiksi, joten suunnitelmista luovuttiin.
Suomeen saatiin uusi kansainväliset mitat täyttävä kenttä vuonna 1952, kun nykyinen Helsinki-Vantaan lentoasema otettiin väliaikaisesti käyttöön Olympialaisten ajaksi kesällä 1952. Kisojen tilausliikenne ohjattiin vielä keskeneräiselle kentälle Aeron toimiessa Malmilta käsin. Kaikki säännöllinen lentoliikenne siirtyi Malmilta asteittain uudelle kentälle. Malmin kenttä toimi vielä useita vuosia kaupallisen ilmailun uuden aluevaltauksen, seuramatkojen palveluksessa.
Tämän jälkeen Malmista kehittyi Suomen suurin lentäjien koulutuskeskus ja pääkaupunkiseudun yleisilmailukenttä. Suomen Ilmailuliitto järjesti Malmilla moottorilentokursseja jo kesällä 1953. Malmi kuitenkin palveli Finnairin aikataulunmukaista kotimaan lentoliikennettä useiden viikkojen ajan virkamieslakon aikana 1986, jolloin Helsinki-Vantaan lentoasema oli suljettuna. Nämä lennot operoitiin ATR- ja Fokker-kalustolla. Lisäksi vielä 2000-luvulla Finncomm Airlines/Flybe Finland/Norra operoi Malmilta lentonäytösten yhteydessä ATR-maisemalentoja. Malmin lentoasema sai kansainvälistä huomiota toukokuussa 1987, jolloin Mathias Rust lähti sieltä kuuluisalle lennolleen Punaiselle torille.
Lentokenttä ja ensimmäiset rakennukset thumb|left|Terminaalirakennus nähtynä lentokonehallin päätyikkunasta.
Lentoaseman ovat suunnitelleet Rakennushallituksen arkkitehdit.Freese et al, 2016, s. 3 Kentän ja kiitoteiden suunnittelu annettiin Tie- ja vesirakennushallitukselle.Freese et al, 2016, s. 11
Malmin lentokentän rakentamisaikatauluun vaikutti Ruotsin päätös luopua vesilentoliikenteestä heti, kun Bromman lentoasema valmistuisi vuonna 1936. Kiito- ja rullaustiet rakennettiin kahdessa vaiheessa, vuosina 1935–1936 tehtiin kiitotiet hiekkapintaisina. Ensimmäinen vuorokone laskeutui Malmille joulukuussa 1936. Toisessa vaiheessa vuonna 1939 kiitotiet saivat betonipinnan.Freese et al, 2016, s. 13Freese et al, 2016, s. 15 Malmilla oli sen käyttöaikana suuri määrä erisuuntaisia kiitoteitä, joista pisimpään säilyivät etelä-pohjois-, länsi-itä- sekä itäkaakko-länsiluode-suuntaiset kiitotiet, jotka myöhemmin saivat ICAO-tunnukset 18/36, 09/27 sekä 14/32. 1900-luvun jälkipuoliskolla kiitotie 14/32 poistettiin käytöstä, joten jäljelle jäivät 18/36 ja 09/27. Finavian poistuttua myös 09/27 suljettiin.
Kentän rakennuksista valmistui ensin lentokonehalli lokakuussa 1937Freese et al, 2016, s. 33 ja funkkistyylinen terminaalirakennus vuonna 1938. Terminaalirakennus peruskorjataan kesällä 2024 ja urakan kustannus on 5,4 miljoonaa euroa.
Toiminta
Ennen lentotoiminnan loppumista Helsinki-Malmin lentoasema oli yleisilmailukäytössä. Asemalla toimi useita kaupallisia ilmailualan yrityksiä: muun muassa yleisölennätys-, taksilento-, lentokonevuokraus-, helikopterivuokraus-, laskuvarjohyppy-, kuumailmapallolento- ja lentokoulutusyrityksiä sekä useita ilmailukerhoja. Myös valtakunnallisella Suomen Ilmailuliitolla oli toimitalonsa Pilvilinna lentoasema-alueella. Kun Helsingin kaupunki irtisanoi toimitalon vuokrasopimuksen ja edellytti Ilmailuliitto luovuttamaan tontin ilman rakennuksia, tämä aiheutti liitolle 70 000 euron purkukustannukset.
Malmin lentokenttä oli keskittynyt ammattilentäjäkoulutukseen ja ammattimaiseen lentotoimintaan. Kaikesta liikenteestä koulutuslentoja oli 75–80 prosenttia, ja vuonna 2002 Helsinki-Malmin lentoasemalla koulutettiin puolet kaikista Suomen lentäjistä ja kaksi kolmasosaa ammattilentäjistä.