300px|thumb|Maan pääkaupunki Tiranan keskustan Skanderbegin aukio yöllä. 300px|thumb|2 694 metriä korkea Jezerski Vrhn huippu. thumb|right|300px|Rannikkoa Etelä-Albaniassa.
thumb|200px|right|Moskeija Tiranassa. Hieman yli puolet Albanian asukkaista on muslimeja.
Albania () eli Albanian tasavalta () on valtio Euroopassa Balkanilla. Sen rajanaapureita ovat Montenegro, Pohjois-Makedonia, Kreikka ja Kosovo. Lännessä Albania rajoittuu Välimereen. Maa on vuoristoinen, viljelyä harjoitetaan vain kapealla rannikkokaistaleella, jolla sijaitsee myös pääkaupunki Tirana. Albanian noin 2,86 miljoonasta asukkaasta vähän yli puolet on muslimeja.
Nykyinen Albania kuului antiikin aikana Illyriaan. Sen jälkeen maata ovat hallinneet Rooma, Bysantti ja Osmanien valtakunta. Albania itsenäistyi vuonna 1912. Toisen maailmansodan jälkeen maata hallitsivat kommunistit Enver Hoxhan johdolla, ja maa eristäytyi. Se luopui kommunismista viimeisenä Euroopan maana, ensimmäiset monipuoluevaalit järjestettiin vuonna 1991.
Albania on Yhdistyneiden kansakuntien, Naton, ETYJin sekä WTO:n jäsen. Euroopan unioni hyväksyi Albanian jäsenehdokkaakseen kesäkuussa 2014 ja aloitti jäsenyysneuvottelut vuoden 2020 maaliskuussa.
Maantiede
Suurin osa Albaniasta on vuoristoista. Maan pohjoisosassa on Albanian Alpit -vuoristo, ja myös etelä- ja keskiosat ovat korkeaa ylänköä. Ylängöiltä saavat alkunsa monet Adrianmereen laskevat joet, joista tärkeimmät ovat Seman, Drin ja Vjosa. Maan suurin järvi on Skutarijärvi, ja korkein kohta on Maja e Korabit (2 753 metriä). Rannikkoalangot ovat Albanian ruoka-aitta, sillä vain kapea rannikkokaistale on viljelyskelpoista aluetta. Osa rannikosta on soistunutta.
Maan vuoristoisuudesta johtuen sen alueella on monia eri ilmastonaloja. Rannikolla on tyypillinen välimerenilmasto, kun taas vuoristossa on mantereinen viileämpi ilmasto.
Alankoalueilla on leudot talvet ja keskilämpötila on 7 °C. Kesällä vastaava lämpötila on 24 °C, ja silloin kosteusprosentti on korkea. Eteläisillä alangoilla vastaavat lämpötilat ovat noin 5 °C korkeampia läpi vuoden. Ero on hieman suurempi kuin 5 °C kesäisin ja hieman pienempi talvisin.
Sisämaassa pinnankorkeus vaikuttaa voimakkaasti ilmastoon. Vuoriston viileän lämpötilan aiheuttaa mantereen päällä oleva ilmamassa, joka hallitsee Itä-Euroopan ja Balkanin säätä. Kesälämpötilatkin ovat keskimäärin matalampia vuoristossa kuin rannikolla, mutta paikalliset erot ovat suuria.
Sademäärät vaihtelevat: rannikolla sataa 1 000–1 500 mm ja vuoristossa 1 800–2 500 mm vuodessa. Rannikon sateesta 95 prosenttia tulee talvella. Vuoristossa vuodenaikojen erot eivät ole yhtä suuret.
Albanian luonto on monimuotoista: maassa on tavattu 3 200 putkilokasvilajia ja 15 600 eläinlajia. Luonnonsuojelua on lisätty 2000-luvulla. Vuonna 2005 maan pinta-alasta 5 prosenttia oli suojeltu, vuonna 2014 jo 16 prosenttia.
Vuonna 2012 maassa oli 15 ehdotettua kansallispuistoa ja kaksi näitä tiukemmin suojeltua aluetta. Vjosa Nartan luonnonsuojelualue rannikolla on ekosysteemiltään merkittävä kosteikkoalue, muun muassa flamingojen ja munkkihylkeiden vuoksi tunnettu. Kesällä 2026 Tiranassa nousi protestiaalto sitä vastaan, että yhdysvaltalainen miljardööri Jared Kushner vaimoineen haluaa hankkia alueesta merkittävän osan luksushuvilarakentamiseen: Mielenosoittajat katsovat, että kosteikkojen myynti olisi myös demokratian myyntiä.
Historia
Varhaishistoria, osmanit ja italialaiset Nykyisen Albanian alueella asui jo antiikin aikana illyrialaisia, joista nykyiset albaanit polveutuvat. Illyrialaiset alistuivat Rooman valtaan ajanlaskumme alun tienoilla ja säilyivät sittemmin Itä-Rooman eli Bysantin vallan alla keskiajalle asti.The Ancient Illyrians Albania: A Country Study. Library of Congress, 1994.
1300-luvun lopulla Osmanien valtakunta alkoi levittäytyä Albaniaan, mutta Albanian kansallissankari Skanderbeg yhdisti 1400-luvulla albaanit vastarintaan vuosiksi 1443–1478. Skanderbegin kuoleman jälkeen Albania joutui osaksi Osmanien valtakuntaa ja suurin osa väestöstä omaksui vähitellen islamin.Ottoma Domination Albania: A Country Study. Library of Congress, 1994.
1800-luvun lopulla albaanien toiveet itsenäistymisestä alkoivat herätä, ja ensimmäisen Balkanin sodan yhteydessä 1912 Albania itsenäistyi.The Balkan Wars and Creation of Independent Albania Albania: A Country Study. Library of Congress, 1994.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Albania joutui sotanäyttämöksi, ja sodan jälkeen Albania pyrki nojautumaan Italian suojeluun. Vuonna 1928 maa muuttui kuningaskunnaksi, kun konservatiivinen klaanipäällikkö ja pääministeri Ahmed Zogu julistettiin maan kuninkaaksi nimellä Zogu (Zog) I. Italian vaikutusvalta maan asioihin kuitenkin vahvistui yhä. Huhtikuussa 1939 Italian joukot miehittivät maan ja liittivät sen protektoraattina Italian alaisuuteen.Albania's Reemergence after World War I Italian Occupation Albania: A Country Study. Library of Congress, 1994. Italian huonon sotamenestyksen takia Saksa lähetti keväällä 1941 Balkanille joukkoja, ja Albanian miehittäjiksi tuli saksalaisia.
Toinen maailmansota ja Hoxhan kausi Toisen maailmansodan aikana kommunistiset ja kansallismieliset sissit taistelivat Albaniassa italialaisia ja saksalaisia miehitysjoukkoja sekä toisiaan vastaan.
Titon Jugoslavian tuella Enver Hoxhan johtamat kommunistit selviytyivät voittajiksi, ja maa julistettiin kansantasavallaksi vuonna 1946. Sodan jälkeen ideologiset ristiriidat Jugoslavian kanssa syvenivät, ja maa haki tukea ensin vuodesta 1948 alkaen Stalinin Neuvostoliitosta ja Stalinin kuoleman jälkeen vuodesta 1962 alkaen Maon Kiinasta. Albania tuomitsi Tšekkoslovakian miehityksen ja erosi syksyllä 1968 Varsovan liitosta. Sosialististen maiden talousyhteisöstä SEV:stä maa oli eronnut jo aiemmin.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1970, s. 93. Helsinki: Otava, 1969. Lopulta Maon kuoltua ja niin sanotun neljän koplan kukistuttua 1970-luvun lopulla välit myös Kiinaan huononivat, ja maa siirtyi tiukalle eristäytymislinjalle.The Break with China and Self-Reliance Albania: A Country Study. Library of Congress, 1994. Albania ja Andorra olivat ainoat eurooppalaiset valtiot, jotka eivät osallistuneet Helsingissä kesällä 1975 pidettyyn Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen ETYKiin.
Hoxhan ympärille alkoi muodostua nopeasti henkilökultti, ja 1960-luvulle tultaessa se oli kehittynyt pitemmälle kuin missään muussa sosialistisessa maassa, ehkä lukuun ottamatta Pohjois-Korean Kim Il-Sungia tai Kiinan Mao Zedongia. Vuonna 1967 toteutettiin aggressiivinen uskontojen vastainen kampanja, ja maa julistettiin ateistiseksi valtioksi. Kirkot ja moskeijat suljettiin ja otettiin muuhun käyttöön tai purettiin.
Hoxha pelkäsi vainoharhaisesti Varsovan liiton tai Naton hyökkäystä maahan. Vuoden 1968 jälkeen rakennettiin maan rajoille, rannikoille ja sisämaahan kahdeksan vuoden aikana 700 000 teräsbetonista bunkkeria torjumaan mahdollista hyökkäystä.
Vuonna 1984 julkaistun Amnesty Internationalin uraauurtavan raportin mukaan Albanian ihmisoikeustilanne oli Hoxhan aikana huono. Ilmaisu-, uskonharjoittamis-, liikkumis- ja järjestäytymisvapaus oli rajoitettua, vaikka vuonna 1976 hyväksytty perustuslaki periaatteessa takasi oikeudet.Domestic Repression under Hoxha and Alia Albania: A Country Study. Library of Congress, 1994. Vuonna 1981 Hoxha määräsi useita johtavassa asemassa olevia puoluevirkailijoita teloitettavaksi puhdistuksessa. Pääministeri Mehmet Shehu teki itsemurhan.
Hoxhan jälkeen
Hoxhan kuoltua vuonna 1985 ja sosialismin murruttua vähän myöhemmin Itä-Euroopassa myös Albanian hallitus taipui monipuoluevaaleihin vuonna 1991. Entisten kommunistien muodostama Sosialistinen puolue voitti ensimmäiset vaalit, mutta yleislakon ja levottomuuksien jälkeen pidetyissä uusissa vaaleissa 1992 valtaan nousi opposition Demokraattinen puolue. Jopa satojentuhansien albanialaisten menetettyä rahansa valtavassa pyramidihuijauksessa kapinointi kaatoi Demokraattisen puolueen hallituksen 1997 ja nosti Sosialistipuolueen uudelleen valtaan.Albania Timeline, BBC News
Albanian presidentti Ramiz Alia allekirjoitti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan Helsingissä syyskuussa 1991.Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1993, s. 13. Helsinki: Otava, 1992. .
Vuoden 2005 parlamenttivaaleissa valtaan nousi entisen presidentin Sali Berishan johtama Demokraattipuolue. Demokraattipuolue säilytti asemansa vuoden 2009 vaaleissa, joiden jälkeen opposition aktivistit vaativat pitkään äänenlaskennan uusimista vaalivilppiväitteiden vuoksi.Tens of thousands attend Albania election protest, BBC News Tammikuussa 2011 hallituksen vastaisissa mielenosoituksissa Tiranassa mielenosoittajat vastustivat hallituksen korruptiota. Kolme ihmistä kuoli.Kolme mielenosoittajaa kuoli Albaniassa, (Archive.org) Helsingin Sanomat 20.1.2011
Presidentinvaaleissa 2012 uudeksi presidentiksi valittiin sisäministeri Bujar Nishani. Vuonna 2017 hänen seuraajakseen tuli Ilir Meta.
Kesäkuun 2013 parlamenttivaaleissa sosialistit saivat murskavoiton, ja Edi Rama aloitti pääministerinä syyskuussa.
Albaniassa oli vuoden 2019 alkupuolella kuukausia jatkuneita mielenosoituksia, joissa vaadittiin vuodesta 2013 lähtien vallassa olleen sosialistipääministeri Edi Raman eroa ja ennenaikaisia vaaleja. Pääoppositiopuolue keskustaoikeistolainen demokraattinen puolue syytti Ramaa ja tämän hallitusta yhteyksistä järjestäytyneesen rikollisuuteen ja korruptioon. Oppositio myös kyseenalaisti vuoden 2017 parlamenttivaalien tuloksen ja syytti sosialisteja vaalivilpistä. Kansainvälisten vaalitarkkailijoiden mukaan vaalit kuitenkin sujuivat enimmäkseen hyvin. Albania oli jättänyt EU-jäsenhakemuksen vuonna 2009, ja hakijamaastatuksen se sai vuonna 2014. EU on kuitenkin halunnut Albanialta lisänäyttöjä ennen varsinaisten jäsenneuvottelujen aloittamista; haasteina on pidetty erityisesti hallinnon ja oikeusvaltiorakenteiden kehittämistä, korruptiota sekä ihmis- ja huumekauppaa.
Politiikka Albania on parlamentaarinen tasavalta, jossa valtionpäämiehenä on parlamentin viisivuotiseksi kaudeksi (korkeintaan kahdeksi kaudeksi) valitsema presidentti. Yleisesti ottaen presidentin valta Albaniassa ei ole kovin suuri, mutta presidentti nimittää pääministerin, joka puolestaan ehdottaa hallitusta, jonka presidentti nimittää ja parlamentti hyväksyy. Parlamentissa (alb. Kuvendi) on 140 kansanedustajaa, joista 100 valitaan suoralla vaalilla, 40 suhteellisella tavalla. Parlamenttivaalikausi on neljä vuotta.
Kommunismin kaatumisen jälkeen Albanian poliittista kenttää ovat hallinneet kaksi puoluetta: demokraattinen puolue (PD) ja sosialistinen puolue. Valta on vaihdellut näiden välillä: SP on ollut valtapuolue vuodesta 2013 ja DP oli vuodet 2005–2013. DP on keskusta-oikeistolainen ja keskittynyt antikommunistiseen politiikkaan, kun taas SP syntyi vanhan kommunistisen puolueen raunioille.BTI 2018 Country Report — Albania, s. 16. Kolmantena puolueena on useissa vaaleissa ollut SP:stä eronnut Sosialistinen integraatioliike (LSI).BTI 2018 Country Report — Albania, s. 17. Vuoden 2017 vaaleissa SP sai 74 paikkaa eli enemmistön 140-paikkaiseen parlamenttiin. Tuloksen perusteella SP:n johtaja Edi Rama jatkoi pääministerinä. DP sai 43 paikkaa, LSI 19 paikkaa ja kaksi pienempää puoluetta yhteensä neljä paikkaa.
Albania anoi Naton jäsenyyttä jo 1992, Nato torjui sen ja sen sijaan tarjosi yhteistyötä Albanian puolustusvoimien kehittämiseksi.Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1994 s. 46. Otava 1993 Sitten vuonna 2008 Nato kutsui Albanian ja Kroatian jäsenikseen. Euroopan unioni hyväksyi kesäkuussa 2014 Albanian jäsenehdokkaakseen.
Aluejako