pienoiskuva|oikea|Tienviittoja ranskaksi ja bretoniksi. pienoiskuva|Puhuttua bretonia Bretoni (omakielinen nimi: Brezhoneg) on kelttiläinen kieli, jota puhutaan Bretagnessa, Luoteis-Ranskassa bretonien keskuudessa. Bretoni ei kuitenkaan ole mannerkelttiläinen kieli (jota Ranskassa muinoin puhuttiin, ja joka on jo ammoin hävinnyt), vaan sen ensimmäiset puhujat olivat noin 400-luvulta alkaen Britanniasta siirtyneitä kelttiläisiä brittejä, minkä vuoksi kieli muistuttaa kymriä ja kornia. Kieltä puhutaan Bretagnen lisäksi Yhdysvalloissa. Toinen Bretagnen alueellisista kielistä on romaaninen kieli gallo.

Historia ja levinneisyys Bretoni periytyy Englannin länsiosissa puhutuista kelttiläisistä kielistä. Bretonin kielen puhujat saapuivat Britanniasta Rooman vallan luhistuttua siellä ja saksien valloitettua nykyisen Englannin alueen. Bretonin lähin sukulainen onkin Bretagnen pohjoispuolella Cornwallissa puhuttu korni.Matkaopas historiaan: Englanti Christopher Daniell, (2004),

Kielen historian aikana bretoniksi ei kirjoitettu moniakaan tekstejä, sillä Bretagnen hallitsijat ovat käyttäneet kielenään aina jotain muuta kieltä. Bretagne kuului Bretagnen herttuakuntaan 1400-luvulle saakka jolloin se liitettiin Ranskaan. Ranskan hallitsijat eivät juurikaan välittäneet kielestä, mutta Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen alettiin suosia ranskaa vähemmistökielien sijaan, sillä vähemmistökieliä pidettiin uhkana Ranskan yhtenäisyydelle. 1800–1900- luvuilla koulutusjärjestelmässä tehtiin muutoksia, joilla tähdättiin bretonin kielen hävittämiseen. Tuolloin esimerkiksi bretonin puhumisesta kouluissa rangaistiin. 1900-luvun puolessa välistä alkaen bretoniin alettiin kuitenkin suhtautua sallivammin.

Bretonia puhutaan pääasiassa Länsi-Bretagnessa, mutta myös muualla Bretagnessa ja bretagnelaisten siirtolaisten keskuudessa ympäri maailmaa. Bretonilla on neljä murretta: leoneg, tregerieg, kerneveg ja gwenedeg. Viides murre hävisi Pays de la Loiren alueelta 1900-luvulla. Murteiden maantieteellinen erottelu on vaikeaa, sillä ääntämisessä voi olla eroja jopa saman kylän sisällä. Nykyisin valtaosa bretonin puhujista asuu Bretagnen länsiosassa. Näin on ollut historiallisestikin, perinteisesti ranska on ollut alueen lounaisosien, ja gallo koillis- sekä kaakkoisosien kieli. Nykyisin ranska on vallannut aluetta sekä bretonin että gallon historiallisilla puhuma-alueilla.

Nykytilanne ja puhujamäärät Bretoni ei ole virallinen kieli Ranskassa. Ranskan perustuslaissa annetaan kuitenkin tunnustus alueellisille vähemmistökielille, vaikkakaan se ei takaa minkäänlaista rahoitusta tai muuta tukea kielten kehittämiselle. Bretonia ei käytetä kovin laajasti alueellisessa hallinnossakaan. Muutamia kaksikielisiä tienviittoja käytetään. Ranskassa on laitonta pitää esillä mainosta, jossa teksti ei lue myös ranskaksi, mikä vähentää vähemmistökielten käyttöä. Vuonna 2008 12 333 opiskelijaa, eli noin 1,4 % kaikista Bretagnen alueen opiskelijoista, kävi bretoninkielistä koulua. Lisäksi noin 4000 aikuista käy erilaisia bretonin kielen kursseja.

Bretoni jakautuu neljään päämurteeseen. Kielen uhanalaisuudesta ei ole konsensusta, sillä osa pitää sitä uhanalaisena kielenä ja osa taas ei. Tästä huolimatta sen elvytystyö on kuitenkin käynnissä: esimerkiksi bretoninkielinen Wikipedia avattiin vuonna 2004.

Vuonna 2024 kielellä arvioitiin olevan 107 000 puhujaa. Kielen puhujat painottuvat vanhempaan ikäluokkaan. Laskennallisesti bretonin puhujamäärä putoaa noin 10 000 joka vuosi. Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.

Fonologia

Vokaalit etu taka lavea pyöreä lavea pyöreä suppea i ⟨i⟩ y ⟨u⟩ u ⟨ou⟩ puolisuppea e ⟨e⟩ ø ⟨eu⟩ o ⟨o⟩ puoliväljä ɛ ⟨e⟩ œ ⟨eu⟩ ɔ ⟨o⟩ lavea a ⟨a⟩ ɑ ⟨a⟩

Lähde:

Diftongeja ovat .

Vokaali voi olla painollisessa tavussa lyhyt tai pitkä. Vokaalin pituutta ei oikeinkirjoituksessa merkitä. Vokaali voi olla myös nasaalinen, mitä merkitään oikeinkirjoituksessa vokaalia seuraavalla ñ-kirjaimella, joskus myös n-kirjaimella tai tildellä vokaalin päällä.

Konsonantit Labiaalit Alveolaarit Postalveolaarit Palataalit Velaarit Uvulaarit Glottaalit tavalliset labiaaliset tavalliset labiaaliset Nasaalit m ⟨m⟩ n ⟨n⟩ ɲ ⟨gn⟩ Klusiilit soinnilliset b ⟨b⟩ d ⟨d⟩ g ⟨g⟩ gʷ ⟨gw⟩, ⟨gou⟩ soinnittomat p ⟨p⟩ t ⟨t⟩ k ⟨k⟩ kʷ ⟨kw⟩, ⟨kou⟩ Frikatiivit soinnilliset v ⟨v⟩ z ⟨z⟩, ⟨zh⟩ ʒ ⟨j⟩ soinnittomat f ⟨f⟩ s ⟨s⟩ ʃ ⟨ch⟩ x ⟨c'h⟩ h ⟨h⟩, ⟨zh⟩ Tremulantit r ⟨r⟩ ʀ ⟨r⟩ Approksimantit keskiset j ⟨y⟩ ɥ ⟨u⟩ w ⟨w⟩ lateraaliset l ⟨y⟩ ʎ ⟨lh⟩

Lähde:

Kirjaimen ⟨r⟩ ääntämys vaihtelee: ranskalaisvaikutteisessa yleiskielessä ja Ala-Bretagnessa se on yleisesti , kun taas on yleisempi Léonissa ja Vannesin ympäristössä.

Kielioppi ja sanasto Muihin nykyisin tavattaviin kelttiläisiin kieliin verrattuna bretoni on ottanut enemmän vaikutteita muista kielistä, osittain maantieteellisistä syistä.

Bretonin perussanajärjestys on VSO, mutta myös muunlaiset sanajärjestykset ovat mahdollisia.

Lukusanat 1–10 bretoniksi: 12345678910unandaoutripewarpempc’hwec’hseizheizhnavdek

Kielinäyte

Lähteet

Aiheesta muualla

Office Public de la Langue Bretonne

* Luokka:Bretagne Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit