Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry (vuosina 1919–2018 Pellervo-Seura ry, vuosina 2018–2023 Osuustoimintakeskus Pellervo ry) on suomalainen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää osuustoimintaa Suomessa. Yhdistykseen kuuluu noin 250 jäsenyhteistöä, joista määrällisesti eniten on osuuspankkeja. Yhdistys perustettiin vuonna 1899 osana suomalaisen osuustoiminnan käynnistämistä. Keskeisin henkilö Pellervo-Seuraa perustettaessa oli Hannes Gebhard.

Pellervo on osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö, joka edistää osuustoimintaa yrittämismallina ja osuuskuntaa kilpailukykyisenä yritysmuotona. Osa palveluista on tarkoitettu suoraan yritysten käyttöön ja osa vaikuttaa yritystoiminnan puitteisiin.

Pellervo ajaa osuustoiminnan yhteiskunnallisia etuja ja edistää osuustoiminnalliselle yrittämismallille myönteistä ilmapiiriä. Pellervo vaikuttaa yrittämisen puitteita koskevaan lainsäädäntötyöhön sekä talous- ja elinkeinopolitiikkaan. Ajankohtaista on mm. työ osuuskuntalain, osuuskuntien verotuksen, osuustoiminnan opetuksen ja tutkimuksen sekä kauppapolitiikan ja kilpailupolitiikan parissa.

Pellervo-Seuran pitkäaikaisia toimitusjohtajia ovat Samuli Skurnik (1989–2002) ja työelämäprofessori Sami Karhu (2012–2022). Toimitusjohtajana toimii tällä hetkellä Mari Kokko (2022–).

Ministeri Heikki Haavisto (Keskustapuolue) johti Pellervo-Seuran valtuuskuntaa vuosina 1979–2000.

Pellervon osuustoiminnan jakautuminen Osuuskauppojen toiminnan laajentuessa korostui oman tukkukaupan tarve. Vuonna 1904 aloitti toimintansa Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta (SOK). Osuuskauppaliikkeeseen kuului alusta lähtien osuuskauppoja maaseudulta ja kaupungeista. Osa osuuskaupoista oli kiinteästi sidoksissa työväenliikkeeseen. Työväenosuuskaupat korostivat kuluttajanäkökulmaa toisin kuin osuustoiminnan aatteellinen taustayhteisö Pellervo-Seura, jonka mielestä tuottajien osuustoiminnallinen järjestäytyminen koitui myös kuluttajien eduksi. Osuuskauppaliike jakautui lopulta kahtia vuonna 1916.

Työväen osuuskaupat perustivat 1916 Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) ja seuraavana vuonna oman tukkuliikkeen, Osuustukkukaupan (OTK). Sisällissodan jälkeen kahden osuuskaupan olemassaolo kertoi paikallistasolla yhteiskunnan kahtiajaosta. Sekä SOK että OTK harjoittivat tuotannollista toimintaa ja perustivat maailmansotien välillä runsaasti elintarvike- ja kulutustavaratehtaita, jotka palvelivat vain omaa kaupparyhmää.

Pellervo-lehdet Pellervo lehden kansikuva vuonna 1905|right|thumb|200px Pellervo-Seura julkaisi vuosina 1899–1998 Pellervo-lehteä. Vuodesta 1999 sen seuraajina ovat olleet aikakauslehdet Kodin Pellervo ja Maatilan Pellervo.

Pellervon palveluyhteisöt

Pellervon taloustutkimus Pellervo-Instituutti Oy Suomen Gallup Elintarviketieto

Keskeisiä Pellervon jäsenyhteisöjä MTK eli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto Atrian omistajaosuuskunnista Itikka ja Lihakunta Faba LSO Osuuskunta LähiTapiola Metsäliitto Munakunta OP POP Pankki S-ryhmä Suomalainen Energiaosuuskunta TradekaOsuuskunta Tradeka Pellervo-Seura ry:n jäseneksi Valio omistajaosuuskuntineen

Tunnustukset

Pellervo-Seura osallistui Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) perustamiseen vuonna 1974. Pellervon myöntämiä tunnustuksia ovat pronssinen, hopeinen ja kultainen Gebhard-mitali, osuustoiminnan ansiomitali, osuustoiminnan I luokan ansiomitali sekä Pellervon pronssinen, hopeinen ja kultainen ansiomerkki.Tunnustuksia osuustoiminnan edistämistyöstä Osuustoiminta

Osuustoiminnan I luokan ansiomitali

Alajoki E., kunnallisneuvos, Lapua, 1949 Collan K. J. M., Kiukainen, 1949 Gebhard Hedvig, talousneuvos, rouva, Helsinki, 1949 Haataja Kyösti, professori, Helsinki, 1949 Heikkinen P. V., maaherra, Kuopio, 1949 Hirvensalo L. O., maanviljelysneuvos, Iisalmi, 1949 Huovila Anton, kunnallisneuvos, Inkeroinen, 1949 Jokinen Niilo Ilmari, maanviljelysneuvos, Kuopio, 1949 Jännes Juho, professori, Helsinki, 1949 Paasikivi Juho Kusti, Suomen tasavallan presidentti, Helsinki, 1949 Paavilainen H., vakuutusneuvos, Helsinki, 1949 Tarkkanen E. M., kunnallisneuvos, Laihia, 1949 Virtanen Verner, talousneuvos, Turku, 1949 Brander Akseli, maanviljelysneuvos, Kitee, 1950 Fagerström Viktor, maanviljelysneuvos, Savitaipale, 1950 Hiidenheimo Artturi, kunnallisneuvos, Vihti, 1950 Hyvönen Valde, maanviljelysneuvos, toimitusjohtaja, Helsinki, 1950 Kalliokoski Viljami, maanviljelysneuvos, Halsua, 1950 Koivisto Juho, kunnallisneuvos, kansanedustaja, Kurikka, 1950 Kontkanen Pekka, maanviljelijä, Pyhäselkä, 1950 Korhonen Pekka, kunnallisneuvos, Hammaslahti, 1950 Leppälä Juhani, kunnallisneuvos, Askola, 1950 Niiniluoto V. J., vuorineuvos, Helsinki, 1950 Rantasalo Onni, maanviljelysneuvos, Yläne, 1950 Rintamäki Juho Heikki, maanviljelijä, Ilmajoki, 1950 Vaissi Eemeli, talousneuvos, Haapamäki, 1950 Sandelin A. E., professori, Helsinki, 1951 Tuominen Kaarlo I., johtaja, Helsinki, 1951 Virtanen Artturi I., professori, Helsinki, 1951 Hermes Andreas, Saksan Raiffeisenliiton presidentti, Bonn, 1952 Talvela Kauno Eetu, talousneuvos, Järvenpää, 1953 Immonen A. Veikko, agronomi, Joroinen, 1955 Pihkala Rurik, professori, Aitolahti, 1955 Rickman Karl M., maanviljelysneuvos, 1955 Aaltonen Kustaa Edvard, talousneuvos, Vehmaa, 1956 Heikkilä Matti, kunnallisneuvos, Pälkäne, 1956 Kalkkinen Ilmari, metsäneuvos, Helsinki, 1956 Koskenoja S. A., pääjohtaja, Helsinki, 1956 Kukkonen Antti, kansanedustaja, rovasti, Joensuu, 1956 Peijari Toivo J., maanviljelijä, Jämijärvi, 1963 Lakka Oskari, talousneuvos, Joutseno, 1968 Tuomola Eino, vuorineuvos, Helsinki, 1971 Mela Lauri, maanviljelysneuvos, Nummi, 1973 Eskola Kusti, maanviljelysneuvos, Sievi, 1974 Hakamäki Toivo, maanviljelysneuvos, 1974 Halkilahti Reino, maanviljelysneuvos, Salo, 1974 Ihamuotila Veikko, agronomi, Helsinki, 1974 Koivisto Veikko, kunnallisneuvos, Panttila, 1974 Miettunen Martti, maaherra, Rovaniemi, 1974 Saarinen Pellervo, vuorineuvos, Helsinki, 1974 Toivonen Eero E., maanviljelysneuvos, 1974 Virolainen Johannes, MMT, Kirkniemi, 1974 Haavisto Heikki, puheenjohtaja, Helsinki, 1984 Hyrkkö Eeri, maanviljelysneuvos, Nousiainen, 1984 Nukari Allan, maanviljelysneuvos, Hämeenlinna, 1984 Timonen Esa, maaherra, Helsinki, 1984 Pekonen Esko Einar, maanviljelijä, kunnallisneuvos, Mikkeli, 1986 Kontio Sakari, maanviljelysneuvos, Oulu, 1989 Törmälä Seppo, maanviljelysneuvos, Helsinki, 1989 Rinta Juhani, maanviljelysneuvos, Laihia, 1990 Hakala Aarne, varatuomari, toimitusjohtaja, 1999 Komi Pauli, varatuomari, pääjohtaja, 1999 Kukkonen Pertti, professori, 1999 Mäki Niilo, maanviljelysneuvos, 1999 Pekkala Ahti, maaherra, 1999 Penttilä Reino, maanviljelijä, maanviljelysneuvos, 1999 Sandelin Gustav, vuorineuvos, 1999 Kavetvuo Matti, vuorineuvos, 2000 Vuola Pertti, kunnallisneuvos, 2000.

Katso myös Uranuurtajia ja rakentajia, Pellervo-Seuran julkaisema elämäkertateos (1950)

Lähteet

kaleva.fi/uutiset/talous/skurnik-lahtee-pellervon-toimitusjohtajan-paikalta/442544/ itsenaisyys100.fi/osuustoimintaliike-kokoaa-pienia-paaomia/ pellervo.fi/pellervo/10_01/haaviston.htm

Viitteet

Aiheesta muualla

Pellervo