Markkinahäiriö () on taloustieteessä tilanne, jossa markkinat eivät allokoi tai tuota tehokkaasti hyödykkeitä. Se määritellään ei-Pareto-optimaalisena tasapainona,Microeconomic Theory, Andreu Mas-Colell, Michael D. Whinston and Jerry R. Green, Oxford University Press, 1995, , 9780195073409, page 308. jossa jonkun toimijan asemaa ei voi parantaa muiden kärsimättä. Yleisemmin markkinahäiriö tarkoittaa tilannetta, jossa yksilöiden oman edun tavoittelu johtaa yhteiskunnan kannalta tehottomaan lopputulokseen. Monet julkisen vallan toimet tähtäävät markkinahäiriöihin puuttumiseen.
Käsitteen markkinahäiriöstä on ensimmäistä kertaa esittänyt viktoriaanisen ajan filosofi Henry Sidgwick.Medema, Steven G. (2007). "The Hesitant Hand: Mill, Sidgwick, and the Evolution of the Theory of Market Failure," History of Political Economy, 39(3), p p. 331-358. 2004 Online Working Paper.
Yleistä Taloustieteilijät käyttävät erilaisia malleja tällaisten tilanteiden kuvaamiseen. Kaksi markkinahäiriöiden pääsyytä ovat: markkinoiden epäoptimaalinen rakenne kaikkia haittoja tai hyötyjä ei sisäistetä hintoihin, jonka vuoksi päätöksenteko markkinoilla vääristyy.
Näitä ongelmia voidaan yrittää ratkoa muun muassa sääntelyllä tai muuten valtion puuttumisella. Toisinaan on mahdollista perustaa markkinat sinne mistä ne puuttuvat.
Markkinahäiriöiden tutkimus Taloustieteen valtavirran tutkimuksesta huomattava osa liittyy markkinahäiriöiden tutkimukseen. Kaikki taloustieteilijät eivät kuitenkaan hyväksy markkinahäiriötä käsitteenä. Niin sanottua laissez-faire -näkemystä kannattavat, lähinnä itävaltalaisen taloustieteen edustajat sekä libertaarit, eivät halua lisätä valtion roolia tai valtion sääntelevän markkinoiden toimintaa. Marxilaiset puolestaan tyypillisesti uskovat, että yksilöllinen tuotantovälineiden omistus on ongelma itsessään ja että talouden resurssit pitäisi jakaa muutoin kuin markkinamekanismin kautta. Heidän näkemyksensä siis poikkeaa markkinahäiriön käsitteestä, koska he pitävät kaikkea markkinoiden toimintaa huonona.
Markkinoiden epäoptimaalinen rakenne Epäoptimaalinen markkinarakenne on muun muassa seuraavissa tapauksissa: Epätäydellinen kilpailu Monopoli Monopsoni Duopoli Oligopoli Oligopsoni Monopolistinen kilpailu Kartelli Luonnollisen monopolin tapauksessa yrityksellä on pitkällä aikavälillä laskevat keskimääräiset kustannukset. Tällöin monopoli ei ole välttämättä epäoptimaalinen.
Haittojen ja hyötyjen sisäistämättä jättäminen Ongelma liittyy haittojen tai hyötyjen sisäistämiseen esimerkiksi seuraavissa tapauksissa: Ulkoisvaikutus Julkishyödyke Yhteisresurssi Epätäydellinen tai epäsymmetrinen informaatio Haitallinen valikoituminen Moraalikato Päämies–agentti-ongelma
Katso myös Mikrotaloustiede Uusliberalismi Dirigismi Sääntelyhäiriö
Lähteet
Luokka:Taloustiede Luokka:Markkinat taloustieteissä