Punajalkahaukka (Falco vespertinus) on itäeurooppalainen petolintu, joka joskus harhautuu länteen. Suomessa punajalkahaukkoja tavataan vuosittain pääosin toukokuussa ja elo-syyskuussa. Joinain vuosina tapahtuu voimakkaita invaasioita, jolloin lintuja voi harhautua Suomeen kymmeniä tai jopa satoja yksilöitä. Ennätysmäinen syksy oli vuonna 2022, jolloin lintuja havaittiin parhaimmillaan jopa yli kahdenkymmenen yksilön parvina.
Koko ja ulkonäkö thumb|left|Koiras. thumb|Muna. Pituus 28-34 cm, siipien kärkiväli 65-75 cm. Muistuttaa muodoltaan muita pieniä jalohaukkoja, kuten nuolihaukkaa ja tuulihaukkaa. Siivet ovat pitkähköt ja pyöreäpäiset, pyrstö pitkä. Ei yhtä jäntevän ja voimakkaan oloinen kuin nuolihaukka. Vanha koiras on kokonaan tummanharmaa, mutta jalat ja alaperä ovat tummanpunaiset. Käsisiiven yläpuoli erottuu hyvässä valossa vaaleamman hopeanharmaana. Naaras on alta selkeän oranssi, päältä ruskean. Silmillä on "rosvonaamari" ja päälaki on vaalea, vrt. nuolihaukka. Nuori lintu muistuttaa paljon nuorta nuolihaukkaa, mutta pyrstösulat ovat poikittaisviiruiset, päälaki ja niska vaaleat, naamakuviot erilaiset ja yläpuoli on ruskeampi.
Levinneisyys Punajalkahaukka pesii Itä-Euroopassa ja Aasiassa ja talvehtii Afrikassa. Elää aroilla ja muilla avomailla, soilla ja viljelysalueilla. Muuttoaikoina se levähtää viljelysseuduilla. Suomessa punajalkahaukka on pääasiassa loppukeväisin ja alkusyksyisin havaittava harhailija. Lajista on myös varmistettuja pesintöjä. Valtaosa vajaasta kymmenestä pesinnästä ovat vanhempia havaintoja 1800-luvun lopulta 1950-luvulle, ja ne sijoittuvat etenkin maan keskiosiin. Tuorein pesimähavainto, ja samalla ensimmäinen sitten 1950-luvun, tehtiin 2003 Limingassa, missä punajalkahaukka pesi onnistuneesti suoympäristössä.
Ravinto Syö pääosin isoja hyönteisiä ja joskus pikkunisäkkäitä.
Lähteet
Aiheesta muualla
LuontoPortti: Punajalkahaukka (Falco vespertinus) ITIS: Falco vespertinus
Luokka:Jalohaukat Luokka:Uhanalaiset linnut