Kompostointitarkastus on kunnan jätehuoltoviranomaisen tekemä tarkastuskäynti asuinkiinteistöllä, jolla selvitetään, käsitelläänkö kiinteistön biojäte jätehuoltomääräysten mukaisesti ja vastaavatko olosuhteet kiinteistön tekemää kompostointi-ilmoitusta. Jätelaki antaa jätehuoltoviranomaiselle oikeuden tehdä tarkastuksia, mutta ei velvoita niihin. Kukin viranomainen päättää siis itse, tarkastaako se kompostoreita ja kuinka laajasti.
Tarkastusten taustalla on biojätteen erilliskeräysvelvoite. Yli 10 000 asukkaan taajamissa kunnan on järjestettävä biojätteen erilliskeräys kaikilta asuinkiinteistöiltä, myös omakotitaloilta. Kiinteistö voi täyttää velvoitteen myös kompostoimalla biojätteensä itse, jolloin tyhjennettävää biojäteastiaa ei tarvita. Kompostoinnista on tällöin ilmoitettava kunnan jätehuoltoviranomaiselle, joka pitää ilmoituksista rekisteriä.
Tarkastukset nousivat valtakunnalliseen keskusteluun keväällä 2026, kun hallitus päätti kehysriihessään käynnistää osana norminpurkutyötä selvityksen tarkastusten poistamisesta tai maltillistamisesta ja valtiovarainministeri Riikka Purra ilmoitti kompostitarkastajien lakkauttamisesta. Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan mukaan lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa vielä hallituskauden aikana, mutta kompostointi-ilmoituksen tekemisen velvollisuus säilyisi. Kunnalliset jätehuoltoviranomaiset jatkoivat tarkastuksia entiseen tapaan kesällä 2026.
Tarkastusten oikeudellinen perusta on kyseenalaistettu. Apulaisoikeusasiamies katsoi syyskuussa 2026 antamassaan ratkaisussa, että kompostitarkastus on luonteeltaan valvontatoimi, joka kuuluisi valvontaviranomaiselle, kun taas kompostointi-ilmoitukset vastaanottava kunnan jätehuoltoviranomainen ei ole jätelain mukainen valvontaviranomainen. Hän piti tälle viranomaiselle säädettyä tarkastusoikeutta perustuslain kannalta kyseenalaisena myös kotirauhan suojan vuoksi ja esitti ympäristöministeriölle, että toimivaltaa koskevia säännöksiä selkeytettäisiin. Ratkaisu ei kohdistanut toimenpiteitä tarkastuksia tehneisiin kuntiin. Kompostointi-ilmoitus ja rekisteri
Jätelain mukaan jätteen haltija voi käsitellä biojätteen itse kiinteistöllään tai luovuttaa sen käsiteltäväksi lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos käsittely on pienimuotoista ja se on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. Haltijan on annettava tiedot käsittelystä kunnan jätehuoltoviranomaiselle, ja käsittelyn loppumisesta on ilmoitettava. Viranomainen merkitsee tiedot laissa tarkoitettuun rekisteriin, jossa kiinteistöllä tapahtuvaa biojätteen käsittelyä koskevia henkilötietoja säilytetään viisi vuotta käsittelyn päättymisestä ilmoittamisen jälkeen.
Ilmoituksen sisällöstä ja määräajoista säädetään jäteasetuksessa. Ilmoituksessa on annettava kiinteistön haltijan nimi ja yhteystiedot, kiinteistön osoite, muusta kuin omakotitalosta rakennuksen tyyppi ja asuinhuoneistojen lukumäärä, jätteen käsittelystä vastaavan henkilön tiedot sekä käsittelylaitteiston käyttötilavuus ja vuotuinen käyttökuukausien määrä. Tiedot on annettava kahden kuukauden kuluessa käsittelyn aloittamisesta ja käsittelyn lopettamisesta on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa. Tieto käsittelyn jatkumisesta on päivitettävä vähintään viiden vuoden välein. Pelkän puutarhajätteen kompostoinnista ei tarvitse ilmoittaa. Katso myös Kompostointi Biojäte Jätelaki
Lähteet
Luokka:Jätehuolto